JKU järjesti ikiurheilijoiden SM-viestit eilen Vaajakosken kentällä loistavissa olosuhteissa, oivallisessa paikassa ja huippuluokan järjestelyin. Ehkä aikataulua olisi vielä voinut tiivistää yhdistämällä kahden, kolmen joukkueen lähtöjä, koska ratoja oli kahdeksan
Juoksin M70 3x400 metrin ankkuriosuuden, mutta SpoVe ja Oulun Ikiliikkujat olivat jo yli puolen kaarteen verran tavoittamattomissa; osuusaikani noin 1.22 eli anaerobista kuntoutusvauhtia
M70 3x800 metrillä aloitin. Olin Vantaan joen varressa juossut kahdesti pitkiä tasavauhtisia vetoja ja todennut, että kun sykkeeni on noin 156, pystyn juoksemaan helposti 500 metriä ja vielä jää varaa loppukirille. Tällainen vauhti vastaisi suunnilleen 1.35 vauhtia ensimmäisellä kierroksella; 10 sekuntia nopeampi vauhti söisi selvästi loppukirieväät 500 metriin tultaessa
Niinpä aloitin verkkaisesti odottaen että joku menisi ohi, vaan näin ei tapahtunut. Siksi aloituskierros oli 1.40 vauhtia, jonka jälkeen lisäsin energian käyttöä joka sadan metrin jälkeen. Vauhti ei varmaankaan kiihtynyt, vaikka loppusuoran tulin "täysillä". Juoksun jälkeen olo ei tuntunut läheskään sellaiselta kuin täysvauhtisen 400 metrin kilpailun jälkeen vaan samalta kuin harjoituksissa jotka merkitsen kalenteriini anaerobisen kunnon kohotukseksi
Hallikauden jälkeinen peruskuntojakso on täten jatkunut tavanomaista pidempään. Varsinainen kilpailukauden harjoittelujakson katson alkaneen vasta silloin kun olen samalla viikolla tehnyt sekä lähtöharjoitukset että täysvauhtisen 200 metrin harjoituksen. Säistähän se on kiinni
sunnuntai 11. kesäkuuta 2017
SM-viesteissä
Tunnisteet:
400 m M70,
800 m,
anaerobinen,
ikiurheilijoiden SM-viestit,
JKU,
peruskuntokausi
maanantai 22. toukokuuta 2017
Kannattiko kilpailla?
Toissapäivänä HKV:n toukokuun kisoissa oli Eltsussa ihanteellinen kevätsää: aurinkoa, lähes tuuletonta ja lämpöä varjossa melkein 19°. Juoksin 400 m: aika lähes 1.12 eli yli neljä sekuntia hitaampi kuin vuosi sitten Hiekkaharjussa. Maaliskuun 2017 lopun MM-halleissa 200 metrin aikani oli käytännössä sama kuin Anconassa 2016 EM-halleissa, joten 400 metrin kunnon romahdus viime vuoteen verrattuna johtuu siten viimeisen seitsemän viikon harjoittelusta
Kannattiko kilpailla? Vältänhän harjoituksissakin näin hidasta vauhtia; juoksen yleensä mieluummin pari lyhyempää matkaa lyhyellä palautusajalla, mutta 400 metrin aloitusvauhtia rivakammin
Kun sää viime perjantaista tähän päivään asti on pitkän aikavälin keskiarvoa lämpimämpää, eikö kunnollinen, täysvauhtinen 200 metrin harjoitus olisi ollut kilpailua mielekkäämpi vaihtoehto? Esimerkiksi vuosi sitten 7.5.2016 olen juossut Pukinmäessä 6 m/s myötätuuleen (!) 200 metriä aikaan 30,0 ja 10 minuutin palautuksin lentävän satasen kaarteessa 14,4 ja suoralla 14,2. Nyt viikonlopun lämpimät päivät menivät harjoittelun kannalta osin harakoille tahmealla 400 metrillä ja kahdessa aerobisessa hölkkävedossa eilen
Yllä 100 metrin maaliintulo: sarjan M70 Pentti Karppinen voittaa tyylikkäästi, Georg Dunkel M72 sisäradalla, lähinnä ulkona Markku Penttilä M68
Kannattiko kilpailla? Vältänhän harjoituksissakin näin hidasta vauhtia; juoksen yleensä mieluummin pari lyhyempää matkaa lyhyellä palautusajalla, mutta 400 metrin aloitusvauhtia rivakammin
Kun sää viime perjantaista tähän päivään asti on pitkän aikavälin keskiarvoa lämpimämpää, eikö kunnollinen, täysvauhtinen 200 metrin harjoitus olisi ollut kilpailua mielekkäämpi vaihtoehto? Esimerkiksi vuosi sitten 7.5.2016 olen juossut Pukinmäessä 6 m/s myötätuuleen (!) 200 metriä aikaan 30,0 ja 10 minuutin palautuksin lentävän satasen kaarteessa 14,4 ja suoralla 14,2. Nyt viikonlopun lämpimät päivät menivät harjoittelun kannalta osin harakoille tahmealla 400 metrillä ja kahdessa aerobisessa hölkkävedossa eilen
Yllä 100 metrin maaliintulo: sarjan M70 Pentti Karppinen voittaa tyylikkäästi, Georg Dunkel M72 sisäradalla, lähinnä ulkona Markku Penttilä M68
Tunnisteet:
200 m,
400 metrin harjoittelu,
HKV
perjantai 19. toukokuuta 2017
Ikiurheilijat Urheiluliittoon?
SUL perusti Masters-valiokunnan, kertoo Yleisurheilu.fi 17.5.2017:
"Suomen Urheiluliiton (SUL) hallitus päätti Helsingissä pitämässään kokouksessa perustaa Masters-valiokunnan rakentamaan liitolle Masters-yleisurheilun strategiaa. Osana tuota työtä valiokunta miettii Masters-yleisurheilun siirtymistä SUL:n alaisuuteen sekä Masters-toiminnan käynnistämistä liitossa.
Valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin Reijo Häyrinen ja jäseniksi Antti Mero, Tapio Lindroos, Kirsti Siekkinen, Ari Pietarinen, Vesa Harmaakorpi, Jarmo Mäkelä, Mika Muukka ja Harri Aalto."
Tuleeko ikiurheilijoista maistereita, mestareita, konkareita vai otetaanko käyttöön vanhat termit ikämies ja yli-ikämies? Ikiurheilu näyttää olevan masters-toiminta
ks. myös 10.12.2013 ja 1.3.2015
Lisäys 1.7.2017:
Tervetuloa SAUL - SUL neuvottelujen tiedotustilaisuuteen!
Suomen Aikuisurheiluliitto järjestää tiedotus- ja keskustelutilaisuuden kesäkuun alussa käynnistyneistä yhteistyöneuvotteluista Suomen Urheiluliiton kanssa.
Tiedotustilaisuus on SM-kilpailujen yhteydessä Lohjalla. SAUL:n puheenjohtaja Tapio Lindroos kertoo yhteistyöneuvottelujen nykyvaiheesta.
Aika: lauantai 8.7. klo 16.00
Paikka: Lohja, yleisurheilun SM-kilpailujen palkintojenjakopaikka
"Suomen Urheiluliiton (SUL) hallitus päätti Helsingissä pitämässään kokouksessa perustaa Masters-valiokunnan rakentamaan liitolle Masters-yleisurheilun strategiaa. Osana tuota työtä valiokunta miettii Masters-yleisurheilun siirtymistä SUL:n alaisuuteen sekä Masters-toiminnan käynnistämistä liitossa.
Valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin Reijo Häyrinen ja jäseniksi Antti Mero, Tapio Lindroos, Kirsti Siekkinen, Ari Pietarinen, Vesa Harmaakorpi, Jarmo Mäkelä, Mika Muukka ja Harri Aalto."
Tuleeko ikiurheilijoista maistereita, mestareita, konkareita vai otetaanko käyttöön vanhat termit ikämies ja yli-ikämies? Ikiurheilu näyttää olevan masters-toiminta
ks. myös 10.12.2013 ja 1.3.2015
Lisäys 1.7.2017:
Tervetuloa SAUL - SUL neuvottelujen tiedotustilaisuuteen!
Suomen Aikuisurheiluliitto järjestää tiedotus- ja keskustelutilaisuuden kesäkuun alussa käynnistyneistä yhteistyöneuvotteluista Suomen Urheiluliiton kanssa.
Tiedotustilaisuus on SM-kilpailujen yhteydessä Lohjalla. SAUL:n puheenjohtaja Tapio Lindroos kertoo yhteistyöneuvottelujen nykyvaiheesta.
Aika: lauantai 8.7. klo 16.00
Paikka: Lohja, yleisurheilun SM-kilpailujen palkintojenjakopaikka
Tunnisteet:
ikiurheilija,
ikiurheilu,
masters athletics,
masters-toiminta,
Suomen Urheiluliitto
tiistai 2. toukokuuta 2017
Ulkokauteen
Viiden viikon peruskuntojakso hallikauden jälkeen jakaantui siten, että
1. kerran viikossa juoksin anaerobista pohjaa kohentavia intervalleja,
2. aerobisen alueen intervalliharjoituksia kertyi kuusi, joista kolme palauttavia,
3. nopeus- tai nopeuskestävyysharjoituksia suunnilleen 400 metrin aloitusvauhdilla kertyi viisi ja
4. kuntosaliharjoittelua tuli tehtyä vain kahdesti, mutta penkkipunnerrusta ja leuanvetoa sekä lankkuja tein sentään useimpien harjoituskertojen yhteydessä
Hieman improvisoidun tuntuinen jakso oli erityisesti voimanhankinnan osalta, koska jaloille en uskaltanut tehdä liikkeitä
Sää suosii nyt ainakin pari päivää ulkoharjoittelua; kerran viikossa sekä alaktinen harjoitus että maitohappokylvyt ylämäessä muodostavat harjoittelun rungon; myös kuntosalikäynti tai sitä vastaava kotitreeni toivon mukaan kerran viikossa vahvistaakseni erityisesti keskivartaloa ja lantion seutua; palauttavia aerobisia vetoja sisältävä harjoitus voinnin mukaan; myös venyttelyjä ja retkutteluja olen laiminlyönyt talven aikana. Jos kylmät palaavat, ainakin alaktiset harjoitukset on tehtävä sisällä
Lisäys 9.5.2017: Eipä mennyt viikko eronnut peruskuntojaksosta, koska yhtään varsinaista laktaattivetoa en tehnyt
Oulunkylän kenttä
1. kerran viikossa juoksin anaerobista pohjaa kohentavia intervalleja,
2. aerobisen alueen intervalliharjoituksia kertyi kuusi, joista kolme palauttavia,
3. nopeus- tai nopeuskestävyysharjoituksia suunnilleen 400 metrin aloitusvauhdilla kertyi viisi ja
4. kuntosaliharjoittelua tuli tehtyä vain kahdesti, mutta penkkipunnerrusta ja leuanvetoa sekä lankkuja tein sentään useimpien harjoituskertojen yhteydessä
Hieman improvisoidun tuntuinen jakso oli erityisesti voimanhankinnan osalta, koska jaloille en uskaltanut tehdä liikkeitä
Sää suosii nyt ainakin pari päivää ulkoharjoittelua; kerran viikossa sekä alaktinen harjoitus että maitohappokylvyt ylämäessä muodostavat harjoittelun rungon; myös kuntosalikäynti tai sitä vastaava kotitreeni toivon mukaan kerran viikossa vahvistaakseni erityisesti keskivartaloa ja lantion seutua; palauttavia aerobisia vetoja sisältävä harjoitus voinnin mukaan; myös venyttelyjä ja retkutteluja olen laiminlyönyt talven aikana. Jos kylmät palaavat, ainakin alaktiset harjoitukset on tehtävä sisällä
Lisäys 9.5.2017: Eipä mennyt viikko eronnut peruskuntojaksosta, koska yhtään varsinaista laktaattivetoa en tehnyt
Oulunkylän kenttä
Tunnisteet:
400 metrin harjoittelu,
alaktinen,
kokovartalon lihaskuntoharjoittelu,
maitohappoharjoitus,
mäkivetoharjoittelu,
palauttava harjoitus,
peruskuntokausi
lauantai 29. huhtikuuta 2017
Krempat
”Jos ei ole
mitään urheilua haittaavaa vaivaa, et ole 70”, ikiurheilijoiden keskuudessa kiertävän
kokemusperäisen viisauden mukaan. Kestokrempat, jotka uusiutuvat tavan takaa,
ovat minulla
a) takareisiongelmat,
pahimmillaan revähdykset
b) iskias-sukuiset
ongelmat
c) alaselän
ongelmat
d) lähentäjälihasten
ongelmat,
e) penikkatauti ja
f) akillesjänne-
ja pohjeongelmat
joista neljä
ensimmäistä ja vastaavasti kaksi viimeistä lienevät sukua toisilleen
Koreassa
ongelma tuli iskiaksesta kahtena viime päivänä. Lämmittelytilassa jouduin jarruttelemaan
jatkuvasti. Lopulta lauantaina viestin alkulämmittelyssä jo hitaassakin
vauhdissa päkiäjuoksu aiheutti polttavan kivun oikean lonkan yläosassa ja
kaikkein kovimmin jarruttaessa. Siksi otin parasetamolia, että kykenin juoksemaan
Mutta toisinaan
viime kesänä ja sen jälkeen iskias on ilmaantunut varsin harmittomissa
tilanteissa: sienessä mättäikössä kävellessä, kumartuessa ottaakseni kassista
jotakin, taaksepäisessä kuperkeikassa yrittäessäni ulottaa jalkateriä maahan, tehdessäni
jonkun alkulämmittelypyörityksen liian aikaisessa vaiheessa, mutta yleisimmin se
ilmaantuu, kun istun kirjoittamassa tietokoneen ääressä ja nousen
Kuluneen viikon ongelma
oli jälleen oikea
takareisi: lähdin noin 5/6 –vauhtia lentävälle sataselle Liikuntamyllyssä,
mutta kaarteen alussa juoksu oli keskeytettävä; edellinen hälytys oli
pääsiäislauantaina ja sitä edellinen tammikuussa
Penikkatauti on
sen sijaan hallikautena pysynyt loitolla, kun olen välttänyt konkissa
ja hypyissä päkiälle laskeutumista. Olen siis yrittänyt aina konkata
mahdollisimman pitkälle, jolloin tulen alas hieman kantapää edellä. Jalkojen voimatasot
säilyisivät kyllä paremmin, jos en yrittäisi maksimaalista pituutta vaan mahdollisimman
korkealle
Tunnisteet:
iskias,
penikkatauti,
plyometria,
takareisiongelma
keskiviikko 26. huhtikuuta 2017
Avoimet Baltian mestaruuskilpailut 2017
Viime kesänä olin Baltian mestaruuskilpailuissa Vilnassa ainoana suomalaisena, mutta Suomen lippu oli salossa! Miksi et tuonut muita mukanasi, kysyttiin
Ensi elokuun 12.-13. päivinä kilpailut ovat Pärnussa. Ilmoittautuminen päättyy vasta 10.8.2017. Suosittelen osallistumista
9.5.17: Kutsu EMAn sivulla
Ensi elokuun 12.-13. päivinä kilpailut ovat Pärnussa. Ilmoittautuminen päättyy vasta 10.8.2017. Suosittelen osallistumista
9.5.17: Kutsu EMAn sivulla
Tunnisteet:
Baltian mestaruuskilpailut,
Pärnu
maanantai 3. huhtikuuta 2017
Kannattaako herkistely?
Daegun
tulokseni olivat samaa tasoa kuin SM-halleissa
viisi viikkoa aikaisemmin tai syksyllä Jyväskylässä
8.10.2015. Daeguun ja SM-halleihin herkistelin kunnolla, Jyväskylään vain
osaksi.
Miksi tulostaso
ei parantunut syksystä? Vai eikö tällä iällä kannata enää herkistellä?
Tuloskunnon
paikallaan pysyminen johtuu pikemminkin siitä, että harjoituksissa kykenin
kovavauhtiseen juoksuun todella harvoin. Se taas johtuu siitä, että
harjoituskauden aikana en ollut ottanut riittävän monia herkistely- ja
lepopäiviä ennen aiottua kovavauhtista harjoitusta.
Siis, johtopäätökseni
on, että tarvitsen lisää herkistelyä ennen kovavauhtisia harjoituksia ja
kilpailuja - ja helppoja harjoituksia niiden jälkeen
Daegun
kilpailuviikko vaatii akkujen latausta. Nyt on jälleen peruskuntokauden
luonteinen jakso vappuun asti, mutta nopeusominaisuuksista pyrin pitämään
kiinni koko ajan, vaikka juoksen tänä aikana pääasiassa aerobisen ja
anaerobisen energiajärjestelmien rajamailla
Tunnisteet:
herkistely,
peruskuntokausi,
tuloskunto,
WMA Daegu2017
keskiviikko 29. maaliskuuta 2017
Daegun matka
Korean Daegu isännöi
Maailman ikiurheiluliiton hallimestaruuskilpailuja WMACi2017. Selvisin joka matkalla loppukilpailuun: 60 m
9,18 seitsemäs; 200 m:llä viides, 30.33 alkuerässä; 400 metrillä neljäs
1.09,80. Australian Peter Crombie voitti M70 sarjan kaikki matkat kuten Perthissäkin
Tässä 60 metrin loppukilpailu, aikamoista köntystelyä osaltani:
https://www.youtube.com/watch?v=aRr5qOcMtPo
Tässä 60 metrin loppukilpailu, aikamoista köntystelyä osaltani:
https://www.youtube.com/watch?v=aRr5qOcMtPo
Kaksi vuotta
sitten Puolan Torúnissa
ohjelmani oli sama, mutta paremmin ajoin. Silloisista parhaista ajoista taannuin
60 metrillä 0,28 sekuntia, 200 metrillä 0,86 sekuntia ja 400 metrillä 1,50
sekuntia
Sarjan M70 4x200
metrin viestin voitimme kukistaessamme USA:n: muut joukkueessa juosseet Vesa Mäki, Markku Juopperi ja Eero Väyrynen
Daegun sisähalli
oli jälleen areenana loistava. Ainoa puute, kuten Torúnissakin, oli verryttelytilojen ahtaus ja läpikulku poikki ratojen erityisesti viimeisenä
viestipäivänä, johon oli mahdutettu vielä 1500 metriä. Viikolla oli hallissa
usein hiljaista, koska poisjääntien vuoksi semifinaaleja peruttiin. Isäntien
kyvylle laatia tiivis ohjelma ei siten voi antaa täysiä pisteitä, vaikka
esimerkiksi kuljetusjärjestelyt olivat loistavat
Turismiakin tuli
harjoitettua kiertokäynnein Daegun lähistöllä ja Soulissa: sympaattista
kansaa; pitkä historia; kirjoitusmerkit foneettisia
Tunnisteet:
200 m M70,
400 m M70,
4x200m M70,
60 m,
WMA Daegu2017
maanantai 27. helmikuuta 2017
Mestaruuskilpailujen ohjelman lyhentäminen
Ken Stone on julkaissut sivustollaan ranskalaissprintterin
ehdotuksia maailmanmestaruuskilpailujen selkeyttämiseksi. Osa hänen
ehdotuksistaan olisi tarpeettomia, jos Maailman ikiurheiluliitto WMA ja
Euroopan EMA pudottaisivat kokonaan semifinaalivaiheen pois: vain alkuerät ja
loppukilpailu riittäisivät.
Alkuerät olisi
järjestetty parhaan ilmoitetun tilastoajan (seed time) perusteella siten, että pikajuoksuissa
parhaimmat kahdeksan olisivat samassa erässä, seuraavat kahdeksan omassa
erässään, jne
Loppukilpailuun
pääsisi kahdeksan parasta alkuerien perusteella. Siksi kaikki joutuisivat
juoksemaan täysillä omassa alkuerässään, parhaimmat saadakseen hyvän radan loppukilpailuun
ja estääkseen huonomman tilastoajan omaavaa pääsemästä loppukilpailuun.
Kaikille osanottajille
olisi siis taattu vähintään yksi juoksu vertaistensa kanssa: ei enää
epätasaisia alkueriä
Näin esimerkiksi
Lyonin MM-kisat olisivat lyhentyneet kolmella päivällä, jonka osa
osallistujista olisi luonnollisesti käyttänyt matkailuun Ranskassa MM-kisojen
jälkeen
Ken Stone
kirjoitti jo aikaisemmin IAAF:n ja WMA:n neuvotteluista, joissa WMA:n
mestaruuskisojen lyhentäminen oli ollut yksi kysymyksistä
Tunnisteet:
EMA,
EMACi2015,
ikiurheilu,
ikiyleisurheilu,
Ken Stone,
Lyon2015,
WMA,
WMAC2015
perjantai 17. helmikuuta 2017
Palauttava harjoitus vai lepo?
"Virkistysurheilija, joka kilpailee kerran viikossa ja harjoittelee kahdesti, palautuu riittävästi," kertovat useat nettivalmentajat kuten Jimson Lee. Kokemukseni on kuitenkin, että esimerkiksi HKV:n marraskuun hallikilpailuihin harjoitellessa, kolmesta harjoituksesta yhden on oltava submaksimaalisen eli juostuna noin 85-94 prosentin tehoilla
Ongelma palautumisen kanssa nousee heti, jos lisäksi käyn kuntosalilla. Silloin yhden juoksukerroista on pysyttävä selvästi palauttavalla alueella eli minulla syke ei nouse 145:ttä korkeammaksi viimeisessäkään vedossa (maksimisykkeeni on 179 ja minimi 56)
Tällä viikolla tein maanantaina palauttavia vetoja (korkein max syke 142), keskiviikon harjoitus oli alaktinen ja tänään submaksimaalinen noin 93 prosentin tehoin. Juoksut, erityisesti alkulämmittelyn lopun 25 metrin kiihdytykset, tuntuvat jaloissa, joten huomenna on palauttavan harjoituksen vuoro ja sunnuntaina lepo
Siis molempia tarvitaan: palauttavia harjoituksia ja lepoa
Kropan aktivointi meni pieleen lauantain 7.1 lumitöissä ehkä juuri sen tähden, että vain lepäsin sunnuntain. Maanantaina 9.1 juoksu olikin tahmeata; ylimääräistä sekuntia en saanut pois kellosta kuin vasta 7.2
Ongelma palautumisen kanssa nousee heti, jos lisäksi käyn kuntosalilla. Silloin yhden juoksukerroista on pysyttävä selvästi palauttavalla alueella eli minulla syke ei nouse 145:ttä korkeammaksi viimeisessäkään vedossa (maksimisykkeeni on 179 ja minimi 56)
Tällä viikolla tein maanantaina palauttavia vetoja (korkein max syke 142), keskiviikon harjoitus oli alaktinen ja tänään submaksimaalinen noin 93 prosentin tehoin. Juoksut, erityisesti alkulämmittelyn lopun 25 metrin kiihdytykset, tuntuvat jaloissa, joten huomenna on palauttavan harjoituksen vuoro ja sunnuntaina lepo
Siis molempia tarvitaan: palauttavia harjoituksia ja lepoa
Kropan aktivointi meni pieleen lauantain 7.1 lumitöissä ehkä juuri sen tähden, että vain lepäsin sunnuntain. Maanantaina 9.1 juoksu olikin tahmeata; ylimääräistä sekuntia en saanut pois kellosta kuin vasta 7.2
Tunnisteet:
ikiurheilija,
Jimson Lee,
palauttava harjoitus,
palautuminen,
submaksimaalinen,
virkistysurheilija
sunnuntai 12. helmikuuta 2017
SM-hallit: 200 m
Tänään 200 metrin ajaksi tuli 30,40 eli samaa luokkaa kuin viime talvena Tampereella 30,21 ja Anconassa 30,36. Eilinen pullaus vaikutti tietysti, että toiveet 30 sekunnin alituksesta oli unohdettava
Meno ei tänään ollut läheskään niin herkkää kuin eilen alussa, mutta ei se ollut ylikuntoisen tunkkaistakaan, vaan se kuuluisa rutiinijuoksu, johon kykenen 200:lla metrillä harvemmin kuin joka toinen kerta; useammin katkean kesken matkan jossain 130-170 metrin välillä
Herkistely, harjoittelun kevennys, kilpailuja edeltävän puolentoista viikon aikana loihti joka tapauksessa puolivuotta kadoksissa olleen kunnon esiin juuri oikeaan aikaan
Daegun MM-halleihin on vielä runsas kuukausi, jona aikana ehtii tekemään kaksi kovaa 400 metrin harjoitusta. Toivottavasti luontoa löytyy niihin
Tulokset
Meno ei tänään ollut läheskään niin herkkää kuin eilen alussa, mutta ei se ollut ylikuntoisen tunkkaistakaan, vaan se kuuluisa rutiinijuoksu, johon kykenen 200:lla metrillä harvemmin kuin joka toinen kerta; useammin katkean kesken matkan jossain 130-170 metrin välillä
Herkistely, harjoittelun kevennys, kilpailuja edeltävän puolentoista viikon aikana loihti joka tapauksessa puolivuotta kadoksissa olleen kunnon esiin juuri oikeaan aikaan
Daegun MM-halleihin on vielä runsas kuukausi, jona aikana ehtii tekemään kaksi kovaa 400 metrin harjoitusta. Toivottavasti luontoa löytyy niihin
Tulokset
Tunnisteet:
200 m M70,
herkistely,
SM-hallit 2017,
WMA Daegu2017
lauantai 11. helmikuuta 2017
SM-hallit: 400 m
SM-kisoissa ei pitäisi harjoitella vaan kamppailla voitosta. Tänään 400 metriä Liikuntamyllyssä meni osaltani maitohappokylvyksi, jollaista kunnollista en tosin ollut tehnyt viime lokakuun Jyväskylän kilpailujen jälkeen. Silloinkaan juoksu ei ollut rentoa, vaan ylikunnon oloista
Nyt juoksu oli väljintä aikoihin, mutta alkuvauhti oli selvästi liian kova. Tavoittelin samaa vauhtia kuin Toruńissa, jolloin 200 metrin väliaika oli 32,2 ja 300 m noin 49,2, mutta jolloin jo 280 metrin kohdalla juoksu alkoi painaa. Silti pystyin silloin tulemaan viimeisen 100 m noin 19:ssä sekunnissa
Tänään 200 metrin väliaika oli alle 32 sekunnin ja juoksu sujui 300:an metriin saakka väljänä ja vauhdikkaana, mutta noutaja tuli kymmenen metrin matkalla: loppu sataseen kului ilmeisesti reilusti yli 22 sekuntia, koska loppuaikani oli 1.11,19. Tilanne tuntui aivan samalta kuin ensimmäisissä 400 metrin ratavedoissa ikiurheilijana kesäkuun alussa 2010
Näin pehmoisia ovat harjoitukseni olleet Perthin matkan jälkeen; 400 metrin kilpailukunto vaatii muutakin kuin juoksentelua aerobisen ja anaerobisen energiajärjestelmän rajamailla
Tulokset
Nyt juoksu oli väljintä aikoihin, mutta alkuvauhti oli selvästi liian kova. Tavoittelin samaa vauhtia kuin Toruńissa, jolloin 200 metrin väliaika oli 32,2 ja 300 m noin 49,2, mutta jolloin jo 280 metrin kohdalla juoksu alkoi painaa. Silti pystyin silloin tulemaan viimeisen 100 m noin 19:ssä sekunnissa
Tänään 200 metrin väliaika oli alle 32 sekunnin ja juoksu sujui 300:an metriin saakka väljänä ja vauhdikkaana, mutta noutaja tuli kymmenen metrin matkalla: loppu sataseen kului ilmeisesti reilusti yli 22 sekuntia, koska loppuaikani oli 1.11,19. Tilanne tuntui aivan samalta kuin ensimmäisissä 400 metrin ratavedoissa ikiurheilijana kesäkuun alussa 2010
Näin pehmoisia ovat harjoitukseni olleet Perthin matkan jälkeen; 400 metrin kilpailukunto vaatii muutakin kuin juoksentelua aerobisen ja anaerobisen energiajärjestelmän rajamailla
Tulokset
Tunnisteet:
400 metrin harjoittelu,
aerobinen,
anaerobinen,
kilpailukunto,
SM-hallit 2017
tiistai 7. helmikuuta 2017
Kynttelinä kunto kohdalleen
“Kevättä
kynttelistä”, aloitetaan rupattelu Virroilla tähän aikaan vuodesta:
Kynttilänpäivän jälkeen aurinko kaartaa jo niin korkealta, että voi havaita
pisaran putoavan rännistä aurinkoisena päivänä kovimmallakin
pakkasella
Kevättä oli eilen
rinnassa juostuani Liikuntamyllyn kierroksen täysillä ja päästyäni samaan
harjoitusaikaan kuin viime talven paras. Takareisi tervehtyi niin että jo viikko sitten kykenin juoksemaan lentävän 30 metriä täysillä; aggressiivista telinelähtöä en ole vielä uskaltanut tehdä, koska sellaista ei tarvita 200:lla metrillä hallissa.
Ennen ensi viikonlopun hallimestaruuskilpailuja käyn ehkä vielä kahdesti verryttelemässä, retkuttelemassa ja venyttelemässä; pari pomppunkin väliin
Kilpailu on aina oma koetuksensa. Tämätalvisissa SM-halleissa näyttää olevan runsaasti osallistujia, joten Liikuntamyllyssä tulee olemaan vilskettä - ja kovia kamppailuja. Lauantaina on Lex Hollon mainostama brutaali 400 m, perverssiä katsottavaa
Tunnisteet:
200 m M70,
400 m M70,
Kynttilänpäivä,
Lex Hollo,
SM-hallit 2017
sunnuntai 22. tammikuuta 2017
Amatööri vs ammattilainen
Valmistautumiselleni
HKV:n järjestämiin ikiurheilijoiden SM-halleihin 11-12.2.2017 tuli takapakkia viime
keskiviikkona 18.1.17 kun oikea takareisi revähti lievästi Liikuntamyllyssä
kiihdyttäessäni kaarteesta suoralle
Paikka on perinteinen,
jossa kaksipäinen kinnerlihas haarautuu; viimeksi sama paikka revähti
15.8.16 mistä toivuin sprinttikuntoon kolmessa viikossa. Jälleen kerran takareisien
vahvistamisen erityisliikkeet jäivät tekemättä joulun aatonaaton jälkeen,
tein ainoastaan kahta alkulämmittelyliikettä
Oikea lähentäjä
revähti kuulantyönnössä
15.9.16, Perthissä revähti vasen
etureisi 31.10.16, yhteensä siis neljä revähdystä viidessä kuukaudessa
Amatöörimaista puuhaa
Amatööri
kuntouttaa kipeää kohtaa kunnes vamma ei enää vaivaa; ammattilainen harjoittaa
lihaksistoaan jotta vammat eivät uusiudu
Lihaskestävyysharjoitukset,
pikajuoksijoilla nimenomaan jalkojen moninaisten lihasten lisäksi myös vatsa-, selkä-
ja lantionseudun lihasten harjoittaminen, torjuvat tehokkaimmin kaikkinaisia
vammoja
Amatöörillä
voittaa mukavuuden halu, vaikka tavoitteena on osallistua tärkeisiin
kilpailuihin
JK 27.1.17: Amatööri harjoittelee ja harjoittelee, kunnes tekee asian oikein; ammattilainen harjoittelee kunnes ei tee sitä väärin (tuntematon guru)
JK 27.1.17: Amatööri harjoittelee ja harjoittelee, kunnes tekee asian oikein; ammattilainen harjoittelee kunnes ei tee sitä väärin (tuntematon guru)
Tunnisteet:
amatööri,
ammattilainen,
HKV,
kinnerlihaksen revähdys,
lihaskestävyys,
SM-hallit 2017,
takareisien vahvistaminen
torstai 5. tammikuuta 2017
Kropan aktivointi joulujen jälkeen
Pikajuoksu sujui Teneriffalta
paluun jälkeen lähes suunnitellusti: yksi alaktinen harjoitus ja kahdesti
anaerobista perustan rakentamista sekä yksi kuntosalikäynti ennen joulua ja Tapanina
sujuikin jo nopeuskestävyysharjoitus. Eli neljä harjoitusta yhdeksässä
päivässä. Kuntosali oli ainoa lihaksistoa rassaava, koska edellisestä oli
kaksi ja puoli kuukautta, vaikka tein jaloille vain kolmea liikettä, kussakin kaksi
sarjaa, joissa oli 3-5 toistoa.
Tapaninpäivän jälkeiset päivät maalla olivatkin haastavampia, koska testailin uusia nastatossuja yleisellä tiellä kolmasti 30 - 60 min. Juoksualusta oli jäinen plus-asteiden vuoksi. Siksi kävelyn lomassa lyhyet aerobiset vedotkin tuntuivat jälkikäteen lihaksissa, erityisesti pohkeissa
Maalta tulon jälkeen olivat lumityöt sekä tiistaina että eilen aamulla. Kun eilen iltapäivällä kävin lisäksi Liikuntamyllyssä, heti ensi askeleista huomasin, että yläkroppa ja selkä ovat kankeat ja pohkeetkin koppurassa; vain noin 5/6 –vauhtiset 40-50 metrin vedot tuntuivat sopivilta
Tänään on välipäivä, mutta huomenna on tarkoitus testata, sainko eilen kropan aktivoitua pikajuoksukuntoon vai en
Lisäys 6.1.2017 klo 13.58: Eltsun putki on tänään auki. Juoksin 2 x 150 m "täysillä" eli noin 98 prosenttisella yrityksellä. Kelloakaan en huomannut pysäyttää eli ehkä juoksu oli rentoa. Huomiseksi sääennuste lupaa lumitöitä ainakin kahdesti. Siksi vasta maanantaina kannattaa yrittää seuraavaa harjoitusta, jossa toivottavasti kykenen vetämään jo 200 m.
Tunnisteet:
400 metrin harjoittelu,
aerobinen,
alaktinen,
anaerobinen,
kuntosali,
nopeuskestävyys,
pikajuoksuharjoittelu
keskiviikko 21. joulukuuta 2016
Ikiurheilijoiden maailmantilastot
Alfred Hermes kirjoittaa Senioriyleisurheilu-lehdessään John Seton ylläpitämistä ikiurheilijoiden maailmantilastoista, jotka ovat lähes valmiit vuoden 2015 osalta. Suomessa tehtyjä tuloksia en löytänyt lyhyen selauksen aikana ainakaan omista lajeistani. Ikäryhmälistat avautuvat tästä
maanantai 19. joulukuuta 2016
Leiri Teneriffalla
Juhlaisien viikkojen
aikana harjoittelu on kohdallani useina vuosina ollut varsin sekalaista,
tavoitteetonta. Ainoa yhteinen piirre eri vuosien välillä tuntuu olevan, että
se on kevyempää kuin ennen joulua tai loppiaisen jälkeen. Sekaan olen sovittanut ainakin yhden täysvauhtisen alaktisen tai nopeuskestävyysharjoituksen; ks.
Kunnonhallinta
juhlapyhinä ja Karstanpolttoa.
Kyse on siten herkistelyn
luonteisesta harjoitusjaksosta
Kaksi
ensimmäistä joulukuun viikkoa tuli vietettyä Teneriffalla, Euroopan talvikauden pikajuoksupääkaungissa. Eräänlainen herkistelyjakso sekin oli lämmön vuoksi: lähimmän hiekkarannan
jyrkkyydestä johtuen en iskiaksen pelossa uskaltanut juosta siinä enkä konkata,
mutta kolmasti kävin kentällä pitämässä yllä nopeutta, kaksi verryttelyvauhtista
juoksentelukertaa sora-/murskepolulla ja kaksi leppoisaa mäkiharjoitusta
Tämä viikko ennen joulua on tarkoitus keskittyä täysvauhtiseen pikajuoksuun; toivottavasti lihaksisto
sallii myös yhden kuntosalikäynnin, koska mäkijuoksu ja -kävely jäivät Teneriffalla ainoaksi voimanhankinnan muodoksi
Tunnisteet:
harjoittelun jaksotus,
herkistely,
kuntosali,
pikajuoksu,
voimanhankinta
maanantai 14. marraskuuta 2016
Turistina Perthissä, hiihtokausi alkuun
Ikiurheilijoiden MM-kisat Australiassa jäivät osaltani pelkäksi turismiksi. Vasen
etureisi ei kestänyt 200 metrin alkulämmittelyssä täyttä vauhtia 31.10.2016.
Edellinen päivä oli Perthissä kolea, aurinkoa ja tuulta, mutta mineraaliveden
asemasta olin juonut vain kahvia ja tavallista vettä. Siksi veri lienee ollut
liian laimeata, mikä imi suolat lihaksistosta.
Suolojen tasausilmiössä kahden nesteen välillä on kyse osmoosista, jo
keskikoulun kemiassa opitusta asiasta.
Mutta keskikoulusivistyksen hallintahan on tunnetusti vaikeata, erityisesti korkolaskun, josta eläkejärjestelmästämme käytävä sivuraiteilla jatkuvasti kulkeva keskustelu on loistava esimerkki.
Perthissä tuli verryteltyä kolmasti kaupaunkiloman ja auringonoton ohella.
Helsingissä pääsin eilen jo hiihtämään;ks. myös. Tosin kelit näyttävät katoavan jo huomenna. Vuonna 1980 saaattoi Helsingissä hiihtää jo lokakuun loppupuoliskolla
Mutta keskikoulusivistyksen hallintahan on tunnetusti vaikeata, erityisesti korkolaskun, josta eläkejärjestelmästämme käytävä sivuraiteilla jatkuvasti kulkeva keskustelu on loistava esimerkki.
Perthissä tuli verryteltyä kolmasti kaupaunkiloman ja auringonoton ohella.
Helsingissä pääsin eilen jo hiihtämään;ks. myös. Tosin kelit näyttävät katoavan jo huomenna. Vuonna 1980 saaattoi Helsingissä hiihtää jo lokakuun loppupuoliskolla
Tunnisteet:
400 metrin harjoittelu,
hiihto,
ikiurheilijoiden MM-kisat,
ikiurheilu,
osmoosi,
Perth2016,
suolatasapaino
sunnuntai 9. lokakuuta 2016
Ylikunnossa
JKU tarjosi
mahdollisuuden kunnontarkistukseen SM-halli5ottelujen yhteydessä; ks. lisälajien
tulokset. Ylikunto lienee osuvin selitys tuloksilleni: 200 m 30,48 ja 400 m
1.09,79. Juoksuista palautuminen oli nopeaa. Kaksi
juoksua kolmen tunnin välein oli tarkoitettu luonnollisesti hyväksi harjoitukseksi. Mutta koska juoksu ei ollut väljää eikä terävää
kummallakaan matkalla, harjoitus ei muodostunut tavoitelluksi.
Mistä ylikunto?
Juoksin viime
sunnuntaina 2.10 Oulunkylän kentällä ehkä syksyn kovimman
intervalliharjoituksen. Sää oli aurinkoinen, mutta vain 13 - 14 asteista, mikä
tuntui selvästi lihaksissa ja vauhdeissa, vaikka kolmikerrostrikoot olivat jalassa.
Sen jälkeen "herkistelynä" ennen Jyväskylän kilpailua tein yhden nopeuskestävyysvedon, jonka jälkeen
konkkasin, ja yhden alkulämmittelyn luonteisen alaktisen harjoituksen.
Nopeuskestävyysharjoitus
oli vain kaksi päivää intervalliharjoituksen jälkeen, kun yleensä teen
sellaisen vasta kolmantena tai neljäntenä päivänä ja välissä palauttavan harjoituksen;
tässä todennäköisin syy ylikunnolle. Myös edellisellä viikolla olin juossut intervalli- (26.9) ja palauttavan (27.9) harjoituksen ulkona aurinkoisessa, koleassa säässä, mikä tuntui lihaksistossa. Torstaina 29.9 oli syksyn ensimmäinen 200 metrin harjoitus, palauttava seuraavana päivänä, eli viikko oli kokonaisuudessaan kovan harjoittelun viikko.
Voimaharjoittelu jaloille jäi kuulantyönnössä koheltamisen jälkeen kahdeksi varovaiseksi konkkausharjoitukseksi, Jalka kärsinee jatkossa pikavoimaharjoitteet kuntosalilla.
Lisäys 11.10.16 klo 16: HAMPAAT Tahmeaan juoksuun 8.10 saattoi vaikuttaa myös ientulehdus, joka oli muodostunut yhden viisaudenhampaan ientaskuun, josta vuoti mätää juuristoon. Hammas poistettiin tänä aamuna ja kiellettiin muutamaan päivään ponnistelemasta hikeen, jotta paikka arpeutuisi kunnolla
Lisäys 11.10.16 klo 16: HAMPAAT Tahmeaan juoksuun 8.10 saattoi vaikuttaa myös ientulehdus, joka oli muodostunut yhden viisaudenhampaan ientaskuun, josta vuoti mätää juuristoon. Hammas poistettiin tänä aamuna ja kiellettiin muutamaan päivään ponnistelemasta hikeen, jotta paikka arpeutuisi kunnolla
Tunnisteet:
200 m,
400 m,
herkistely,
intervalliharjoittelu,
JKU,
nopeuskestävyys,
pikajuoksu,
pikavoima,
ylikunto
keskiviikko 14. syyskuuta 2016
Peruskuntojakso ohi
Perthissä pidettävien ikiurheilijoiden MM-kilpailuihin valmistautuminen vaati luonnollisesti peruskuntojakson SM-kisojen jälkeen: viidessä viikossa kokonaista 21 harjoitusta, mutta keskikestoltaan alle tunnin. SM-kisojen 100 metrin kokemus oli, että myös pidempiaikaisia harjoituksia pitäisi tehdä tai harjoitella toisinaan kahdesti päivässä.
Kuntosalikertoja oli jaksolla vain kaksi, mutta parina päivänä tuli oltua risusavotassa, joten kehon voimatasot ja lihaskestävyys eivät aivan rapautuneet.
Juoksuharjoittelu tapahtui vuorotellen aerobisella ja anaerobisella puolella energiajärjestelmiä. Yhtään rääkkiharjoitusta ei tullut tehtyä, mikä toivottavasti auttaa juoksuhalujen löytymisessä, kun pyrin jatkossa täysvauhtisiin vetoihin. Kokonaisuudessaan jakso tuntui kevyeltä.
Luin Athletics Weeklystä David Hemeryn harjoitteluvuoden jaksotuksesta ennen 400 metrin aitojen kultamitalijuoksuaan 1968. Vaikka hänen ohjelmistaan otetaan määristä pois 2/3 ja nopeudet pudotetaan vastaamaan nykytasoani, silti mennyt peruskuntojakso tuntuu jokseenkin kalvahkolta.
Perthissä päämatkani on 400 metriä; melkein kaikki viime vuoden Lyonin MM-kisojen osallistujista näyttävät olevan mukana vahvistettuna kovan tason paikallisilla edustajilla. Jotakin muutosta harjoitteluun pitäisi saada aikaiseksi alkavassa valmistautumisjaksossa, jotta parantaisin kuluneen kesän tuloksia.
Jatkoa 17.9.16: Peruskuntokausi jatkuu sittenkin. Kävin toissapäivänä Liikuntamyllyssä. Harjoitus oli sama kuin tavallinen alkuverryttely ennen 100 metrin kilpailua, paitsi ei lentävää 30 metristä, lisäksi kaksi 3-pisteen lähtöä ja kaksi 95 prosenttista 120 metristä. Vauhditonta pituuttakin hyppäsin ja lopuksi työnsin kuulaa (kaksi ilman vauhtia ja neljä vauhdilla) sekä päälle kolme palauttavaa vetoa alamäkeen. Missään vaiheessa ei tuntunut kipua. Kotona venyttelin, jonka jälkeen kipu alkoi: 20 cm polvilumpiosta ylös ja 5 cm alas sisäreittä on kipein kohta. Jääpussihoitoa annoin vaahtomuovirullailun jälkeen mutta teho on heikko, koska kipu on syvällä. Todennäköisesti kuulaa työntäessä on tullut pieni repeämä, joka sitten venytellessä on revennyt lisää. Kipupistekin on kuulantyönnölle ominainen. Oikea jalkahan kiertyy työntöasentoon tultaessa.
Eilen kävin hissuttelemassa ja renkuttelemassa jalkoja. Kun jalkaa pyörittää tai laskeutuu kyykkyyn, lievää kipua tuntuu, tai portaita alas mennessä, vähemmän portaita ylös mentäessä.
Huomenna sunnuntaina olisi ollut tarkoitus juosta hieman pidempiä vetoja ja aloittaa ensi viikolla varsinaiset tehotreenit, mutta aerobisiksi taitavat vedot jäädä
Kuntosalikertoja oli jaksolla vain kaksi, mutta parina päivänä tuli oltua risusavotassa, joten kehon voimatasot ja lihaskestävyys eivät aivan rapautuneet.
Juoksuharjoittelu tapahtui vuorotellen aerobisella ja anaerobisella puolella energiajärjestelmiä. Yhtään rääkkiharjoitusta ei tullut tehtyä, mikä toivottavasti auttaa juoksuhalujen löytymisessä, kun pyrin jatkossa täysvauhtisiin vetoihin. Kokonaisuudessaan jakso tuntui kevyeltä.
Luin Athletics Weeklystä David Hemeryn harjoitteluvuoden jaksotuksesta ennen 400 metrin aitojen kultamitalijuoksuaan 1968. Vaikka hänen ohjelmistaan otetaan määristä pois 2/3 ja nopeudet pudotetaan vastaamaan nykytasoani, silti mennyt peruskuntojakso tuntuu jokseenkin kalvahkolta.
Perthissä päämatkani on 400 metriä; melkein kaikki viime vuoden Lyonin MM-kisojen osallistujista näyttävät olevan mukana vahvistettuna kovan tason paikallisilla edustajilla. Jotakin muutosta harjoitteluun pitäisi saada aikaiseksi alkavassa valmistautumisjaksossa, jotta parantaisin kuluneen kesän tuloksia.
Jatkoa 17.9.16: Peruskuntokausi jatkuu sittenkin. Kävin toissapäivänä Liikuntamyllyssä. Harjoitus oli sama kuin tavallinen alkuverryttely ennen 100 metrin kilpailua, paitsi ei lentävää 30 metristä, lisäksi kaksi 3-pisteen lähtöä ja kaksi 95 prosenttista 120 metristä. Vauhditonta pituuttakin hyppäsin ja lopuksi työnsin kuulaa (kaksi ilman vauhtia ja neljä vauhdilla) sekä päälle kolme palauttavaa vetoa alamäkeen. Missään vaiheessa ei tuntunut kipua. Kotona venyttelin, jonka jälkeen kipu alkoi: 20 cm polvilumpiosta ylös ja 5 cm alas sisäreittä on kipein kohta. Jääpussihoitoa annoin vaahtomuovirullailun jälkeen mutta teho on heikko, koska kipu on syvällä. Todennäköisesti kuulaa työntäessä on tullut pieni repeämä, joka sitten venytellessä on revennyt lisää. Kipupistekin on kuulantyönnölle ominainen. Oikea jalkahan kiertyy työntöasentoon tultaessa.
Eilen kävin hissuttelemassa ja renkuttelemassa jalkoja. Kun jalkaa pyörittää tai laskeutuu kyykkyyn, lievää kipua tuntuu, tai portaita alas mennessä, vähemmän portaita ylös mentäessä.
Huomenna sunnuntaina olisi ollut tarkoitus juosta hieman pidempiä vetoja ja aloittaa ensi viikolla varsinaiset tehotreenit, mutta aerobisiksi taitavat vedot jäädä
Tunnisteet:
400 metrin harjoittelu,
David Hemery,
harjoitusvuoden jaksotus,
ikiurheilijoiden MM-kisat,
lihaskestävyys,
Perth2016,
peruskuntokausi,
venyttely
torstai 1. syyskuuta 2016
Harjoitukset ja kilpailut 2015-16
MM-kisoihin tuli ilmoittauduttua eli kausi jatkuu. Taas on vuositilaston aika. Vuoden 9/2015 -
8/2016 harjoitukset ja kilpailut (suluissa edeltävä vuosi): käsitteiden selitykset
- 43 (33) päivänä
aerobisia/palauttavia harjoituksia; nyt olen kirjannut erikseen
palauttavat 23 ja aerobista kuntoa kohottavat 20 (näistä kahtena hiihtoa)
- 28 (25) päivänä
anaerobisen perustan rakentamista
- 30 (43) päivänä alaktinen- 20 (14) päivänä Glykol100 -harjoitus, joista yhtenä (kolmena) päivänä 100 metrin kilpailu
- 27 (34) päivänä Glykol200 -harjoitus, joista seitsemän (kahdeksan) 200 metrin kilpailua
- 14 (26) päivänä Lactic400 -harjoitus, joihin sisältyy viisi (12) 400 metrin kilpailua
- 32 (22) päivänä voimanhankintaa, joista vain kolme plyometrista päivää
Kilpailu- ja harjoituspäiviä tulee siten yhteensä 194 (197), joista juoksupäiviä on 160 (169).
Merkittavimmät erot edelliseen vuoteen ovat: aerobisten harjoituspäivien luku on noussut kymmenellä johtuen osaksi kuluneen elokuun lopun kilpailemattomuudesta, mutta myös tarkoituksellisesti; 400 metrin kilpailupäivät ovat vähentyneet seitsemällä ja 400 metrin maitohappoharjoitukset ovat vähentyneet viidellä; juoksupäivien kokonaismäärän vähennystä vastasi voimanhankintapäivien nousu.
Tuloksellisesti paransin 400 metrin aikaa 0.16 sekuntia viime kesään nähden, mutta 200 metrin ja 100 metrin ajat huononivat 0.28 ja 0.06 sekuntia. Erityisesti jälkikäteen harmittaa se, etten lasketellut SM-kilpailujen alkuerässä 100:a metriä täysillä, koska se oli ainoa kerta kun olin herkässä kunnossa.
Tunnisteet:
aerobinen,
alaktinen,
anaerobinen,
glykolyyttinen,
hiihto,
ikiurheilu,
maitohappoharjoitus,
palauttava harjoitus,
Perth2016,
plyometria
perjantai 26. elokuuta 2016
Takareisiongelma: SM-kisojen jälkitautia?
Harjoittelu- ja kilpailuvuosi oikeastaan vaihtui, kun ponnistavan jalan takareisi kramppasi elokuun puolivälissä. Olin juossut 200 m lähes täyttä ja parinkymmenen minuutin palautuksen jälkeen aioin vetäistä lentävän satasen. Mielessä oli osallistua seuraavana lauantaina Harjavallan kilpailuihin.
Vamma-alue laajeni hieman kun seuraavana päivänä tempaisin yli 20 kiloisen taakan maasta. Repeämää lihakseen ei tullut, koska polvitaive ei mustunut verestä. Kipualue on takareiden herkimässä kohdassa, jossa se haarautuu. Viimeksi se revähti pahasti kesäkuussa 2010: takareiden alaosa ja polvitaive mustuivat.
"Nettivalmentaja" kertoi tällaisen hamstring strain -ongelman olevan tyypillistä takareiden revähtämisen kerran kokeneelle pikajuoksijalle ja johtuvan lähtöharjoituksista, aggressiivisesta kaarrejuoksemisesta ja nopeuskestävyysharjoituksista, kun kilpailukauden herkistelyvaiheessa takareiden vahvistamiseen tähtäävä voimanhankinta vähenee tai poistuu.
Juuri näin kävi osaltani: SM-kisoja edeltäen tein viimeisen kuntosalikäynnnin neljä ja puoli viikkoa aikaisemmin; konkkaukset, loikat ja hyppelyt lopetin viikkoa ennen; vähensin myös alkulämmittelyn aikaisia vahvistusliikkeitä kuten jalkojen pyörityksiä ja taaksepäin skippausta herkistelyjaksolla. Ja mikä ehkä pahinta, en tehnyt niitä juuri lainkaan SM-kisojen jälkeisenä viikkona ennen kuin sedundaattori kädessä kiihdytin kaarteesta suoralle. Takareisien harjoittamattomuutta siis!
Krampin jälkeen harjoittelu muuttui luonnollisesti peruskuntokauden tapaiseksi. Juoksu on tapahtunut aerobisen ja anaerobisen rajamailla ja reisien vahvistamisessa olen yrittänyt nostaa eksentristä voimanhankintaa suhteessa konsentriseen.
Kun pikajuoksu alkaa luonnistua, pääpaino on aluksi alaktisissa harjoituksissa ja rennoissa pidemmissä vedoissa Vantaan rantojen suorilla, korkeintaan 5/6 vauhtia. Vasta myöhemmin siirryn nopeuskestävyysharjoituksiin ja kaarrejuoksuun. Mutta siinä vaiheessa viikot valmistautua Perthin MM-kilpailuihin ovat jo vähissä.
Vamma-alue laajeni hieman kun seuraavana päivänä tempaisin yli 20 kiloisen taakan maasta. Repeämää lihakseen ei tullut, koska polvitaive ei mustunut verestä. Kipualue on takareiden herkimässä kohdassa, jossa se haarautuu. Viimeksi se revähti pahasti kesäkuussa 2010: takareiden alaosa ja polvitaive mustuivat.
"Nettivalmentaja" kertoi tällaisen hamstring strain -ongelman olevan tyypillistä takareiden revähtämisen kerran kokeneelle pikajuoksijalle ja johtuvan lähtöharjoituksista, aggressiivisesta kaarrejuoksemisesta ja nopeuskestävyysharjoituksista, kun kilpailukauden herkistelyvaiheessa takareiden vahvistamiseen tähtäävä voimanhankinta vähenee tai poistuu.
Juuri näin kävi osaltani: SM-kisoja edeltäen tein viimeisen kuntosalikäynnnin neljä ja puoli viikkoa aikaisemmin; konkkaukset, loikat ja hyppelyt lopetin viikkoa ennen; vähensin myös alkulämmittelyn aikaisia vahvistusliikkeitä kuten jalkojen pyörityksiä ja taaksepäin skippausta herkistelyjaksolla. Ja mikä ehkä pahinta, en tehnyt niitä juuri lainkaan SM-kisojen jälkeisenä viikkona ennen kuin sedundaattori kädessä kiihdytin kaarteesta suoralle. Takareisien harjoittamattomuutta siis!
Krampin jälkeen harjoittelu muuttui luonnollisesti peruskuntokauden tapaiseksi. Juoksu on tapahtunut aerobisen ja anaerobisen rajamailla ja reisien vahvistamisessa olen yrittänyt nostaa eksentristä voimanhankintaa suhteessa konsentriseen.
Kun pikajuoksu alkaa luonnistua, pääpaino on aluksi alaktisissa harjoituksissa ja rennoissa pidemmissä vedoissa Vantaan rantojen suorilla, korkeintaan 5/6 vauhtia. Vasta myöhemmin siirryn nopeuskestävyysharjoituksiin ja kaarrejuoksuun. Mutta siinä vaiheessa viikot valmistautua Perthin MM-kilpailuihin ovat jo vähissä.
Tunnisteet:
hamstring strain,
ikiurheilijoiden MM-kisat,
ikiurheilu,
kaarrejuoksu,
Perth2016,
Pikajuoksijan herkistely,
takareisien vahvistaminen,
takareisiongelma,
veteraaniurheilu
maanantai 8. elokuuta 2016
Iisalmen SM-kisat
Ikiurheilijoiden liitto SAUL piti Suomen mestaruuskilpailunsa Iisalmessa Iisalmen Visan järjestäminä yhteistyössä naapuriseurojen Lapinlahden Vedon ja Vieremän Koiton kanssa. Järjestelyt olivat loistavat; tulokset
Ainoa puheenaihe oli palkintojenjako, joka venyi taukojen vuoksi usein yli tunnin päähän kilpailun päättymisestä. Miksi noudattaa jotakin IAAF:n pykälää ja odottaa protestiajan päättymistä, kun Tampereella SM-halleissa hitaat hämäläiset jakoivat palkinnot käytännössä heti maaliintulon jälkeen tulosten valmistuttua?
Perjantaina 5.8. oli sadat metrit. Alkuerässä juoksin kesän parhaani 14,43, mutta loppukilpailussa 14,46. Ehkä se, että niiden välissä oli lähes kaksi ja puoli tuntia, verotti loppukilpailujuoksusta herkkyyden, koska oli suoritettava alkulämmittely uudestaan. Alkulämmittelyni kestää noin 50 minuuttia ja se on käytännössä sama kuin alaktinen harjoitukseni, mutta lisättynä kahdella tai kolmella kiihdytyksellä tai telinelähdöllä. Alaktisen harjoitukssen teen kilpailukaudellakin vain kolme tai neljä kertaa kuussa.
Essi Grader videoi kännykällä loppukilpailun maaliintulon:
Lauantain 6.8 M70 200 metriä voitin kuten sunnuntain 7.8 M70 400 metriä, joka tosin oli täpäristä täpärin; tulokset
Yllä Heikki Kuulasmaan ottama kuva 200 metrin palkintojen jaosta: hopeaa Vesa Mäki ja pronssia Kalevi Alatalo (lisätty 20.9.2016)
Tunnisteet:
Iisalmen Visa,
Iisalmi,
ikiurheilijoiden SM-kisat,
ikiurheilu,
SAUL
tiistai 12. heinäkuuta 2016
Ikiyleisurheilijoiden luokittelu
Siivotessa löytyy usein mielenkiintoisa papereita, joita ei raaskikaan heittää paperinkeräykseen. Sellainen oli Vesa Korpimäeltä saamani ikiyleisurheilijoiden luokittelutaulukko. Sen on laatinut Pentti Nieminen, jonka luokitteluperusteet löytyivät hakukoneella. Valitettavasti kyseisellä sivulla oleva linkki entisen Suomen Veteraaniurheiluliiton, siis nykyisen Aikuisurheiluliiton, sivulle ei toimi, jotta myös hyppyjen ja heittojen luokkarajat löytyisivät netistä
Tunnisteet:
ikiyleisurheilija,
Pentti Nieminen,
yleisurheilun luokittelu
maanantai 4. heinäkuuta 2016
Vaihtelevia suorituksia Vilnassa
Ikiurheilijoiden Baltian avoimet mestaruuskilpailut pidettiin Vilnassa 2-3.7.2016; tulokset
Kilpailuissa sijoitukset ratkaistiin kussakin lajissa ikäkertoimien avulla. Lauantaina sää oli +31 varjossa ja auringossa ties kuinka paljon, mutta tuuli oli puuskassa kova. Tuloksista en löytänyt tuulilukemia, mutta 100 metrin eräni ainakin alkoi valtaisaan vastatuuleen, koska naapuriradan numerotötsä kaatui juuri ennen paikoillenne-komentoa: aikani 14,77, jolla heltisi neljäs sija; 100 m maaliintulo
400 m juostiin pari tuntia myöhemmin: aikani 1:09,74 oikeutti koko lajin voittoon.
Sunnuntaiaamuna oli jo ukkosta, ja parinkymmenen minuutin kuuro tuli ennen 200:aa metriä. Itse juoksun aikana oli täysin tyyntä, pilvistä ja lämpöä +22: ajalla 29,79 sain hopeaa
Muita suomalaisia ei ollut mukana. Kuvia 2.7 Kilpailut vastasivat osaltani hyviä testijuoksuja, kunto kun ei ole terävimmillän, mikä näkyi selkeästi satasen ajassa.
Tunnisteet:
100 m,
200 m M70,
400 m,
Baltian mestaruuskilpailut,
ikiyleisurheilu,
Vilna
sunnuntai 22. toukokuuta 2016
Kilpailukauden avaus Hiekkaharjussa
Kesäkausi alkoi KU-58:n järjestämillä Aktia-ikiurheilukisoilla, Viime vuoteen verrattuna tuloskunto oli nyt selvästi parempi, koska satasella juoksu jumiintui vasta viimeisellä 15 metrillä, aika 14,49, ja 400 m sujui lähes kolme sekuntia nopeammin aikaan 1.07,70.
400:lla metrillä parhaimman tuloksen juoksi ikäluokassa M65 Reijo Vauhkonen MuurY 60,44 parantaen Unto Mattsonin Suomen ennätystä yli sekunnilla. Aika on kansainvälistä huippuluokkaa.
Tämän vuoden harjoittelu huhti- ja toukokuussa on sujunut juoksuharjoitusten osalta käytännössä samoin kuin viime vuonna. Ainoa ero on ollut se, että penikkatauti ei ole vaivannut tänä vuonna.
Voimaharjoitusten osalta olen tämän vuoden EM-hallien jälkeen selkeämmin erottanut maksimivoiman hankintajakson (vajaa kolme viikkoa) peruskuntojaksolla, lihasmassan kasvatusjakson (vajaa kolme viikkoa) ja nopeusvoiman hankkimisjakson (menossa). Aikaisempina vuosina voimaharjoitteluni on enemmänkin ollut kokovartalon voimanhankintaa, sitäkin yleensä suhteellisen vähän, ja kilpailujen lähestyessä nopeusvoiman hankintaa hyppelyjen, konkkausten ja loikkien muodossa.
Lisäys 28.5.16: HKV:n kansallisissa tänään sää oli kolea 14°, pilvinen ja kova tuuli puuskissa, vieläpä vastainen loppukaarteessa: 400 m 1.09,22; Hiekkaharjussa oli 20° ja aurinkoa, tuulta vähemmän mutta sielläkin loppukaarteessa vastainen
400:lla metrillä parhaimman tuloksen juoksi ikäluokassa M65 Reijo Vauhkonen MuurY 60,44 parantaen Unto Mattsonin Suomen ennätystä yli sekunnilla. Aika on kansainvälistä huippuluokkaa.
Tämän vuoden harjoittelu huhti- ja toukokuussa on sujunut juoksuharjoitusten osalta käytännössä samoin kuin viime vuonna. Ainoa ero on ollut se, että penikkatauti ei ole vaivannut tänä vuonna.
Voimaharjoitusten osalta olen tämän vuoden EM-hallien jälkeen selkeämmin erottanut maksimivoiman hankintajakson (vajaa kolme viikkoa) peruskuntojaksolla, lihasmassan kasvatusjakson (vajaa kolme viikkoa) ja nopeusvoiman hankkimisjakson (menossa). Aikaisempina vuosina voimaharjoitteluni on enemmänkin ollut kokovartalon voimanhankintaa, sitäkin yleensä suhteellisen vähän, ja kilpailujen lähestyessä nopeusvoiman hankintaa hyppelyjen, konkkausten ja loikkien muodossa.
Lisäys 28.5.16: HKV:n kansallisissa tänään sää oli kolea 14°, pilvinen ja kova tuuli puuskissa, vieläpä vastainen loppukaarteessa: 400 m 1.09,22; Hiekkaharjussa oli 20° ja aurinkoa, tuulta vähemmän mutta sielläkin loppukaarteessa vastainen
Tunnisteet:
Aikuisurheilu,
harjoittelun jaksotus,
ikiurheilu,
kokovartalon lihaskuntoharjoittelu,
KU-58,
läskitön lihasmassa,
maksimivoima,
nopeusvoima,
Reijo Vauhkonen
lauantai 9. huhtikuuta 2016
Osavuosikatsaus
200 metrin kuntoni pysyi samassa koko hallikauden, noin
30,3 sekunnissa: marraskuun
lopussa 30.25, SM-halleissa
30.21 ja EM-halleissa
30,36. Vuoden 2015 EM-halleihin verrattuna aika huononi 0,7 – 0,8
sekuntia.
Viime syksyn harjoittelun pääasiaksi muodostui penikkataudista
eroon pääsy. Siksi syyskuun 2015 harjoitusten pääpaino oli vain palauttavan
luonteisissa vedoissa ja kuntosalikäynneissä; hyppelyt, konkkaukset ja
loikat (plyometria) jäivät vähälle, kuten oikeastaan koko talvena. Mutta
säärikipua en tuntenut lokakuun jälkeen.
Olen siten tähän mennessä onnistunut
uudenvuoden
lupausten toisessa kohdassa.
Hölmöjä harjoituksia on tullut tehtyä, muttei vakavuudeltaan edellisvuoden luokkaa. Oppi 3°, selkeämpi ero kovien ja helppojen harjoitusten välillä, jäi lopulta testaamatta kilpailuissa pääsiäisen alun ja ajan antibioottikuurin takia. Vain yhden harjoituksen olen tänä talvena käyttänyt pelkkään alkulämmittelyyn, plyometrisiin harjoituksiin ja nopeusvoiman hankintaan. Alaktisten harjoitusten jälkeenkin hyppelyt ovat jääneet vähäisiksi.
Hölmöjä harjoituksia on tullut tehtyä, muttei vakavuudeltaan edellisvuoden luokkaa. Oppi 3°, selkeämpi ero kovien ja helppojen harjoitusten välillä, jäi lopulta testaamatta kilpailuissa pääsiäisen alun ja ajan antibioottikuurin takia. Vain yhden harjoituksen olen tänä talvena käyttänyt pelkkään alkulämmittelyyn, plyometrisiin harjoituksiin ja nopeusvoiman hankintaan. Alaktisten harjoitusten jälkeenkin hyppelyt ovat jääneet vähäisiksi.
Meneillään on nyt uudenvuoden lupauksista viides: uusi
kuntopohjan rakentamiskausi ennen ulkokautta.
Kesän tavoite on tässä vaiheessa luonnollisesti sama kuin aikaisempinakin vuosina: edelliskesän tulostason parantaminen
Tunnisteet:
harjoittelun jaksotus,
penikkatauti,
periodisointi,
pikavoima,
plyometria,
voimaharjoittelu
maanantai 4. huhtikuuta 2016
Euroopan ennätysvauhdissa
Euroopan ikiurheilijaliiton hallimestaruuskilpailuissa oli Suomen M70 sarjan 4x200 metrin viestijoukkue tasoissa kahden osuuden jälkeen voittajan Iso-Britannian kanssa, joka juoksi uuden Euroopan ennätyksen. Heidän viimeisillä osuuksillaan juoksivat 200 metrin voittaja Glyn Sutton ja pronssimitalisti Victor Novell reväisten 8,45 sekunnin eron meihin. Glyn Sutton on M70 200 metrin maailmanennätyksen haltija Lyonin MM-kisoista ja juoksi nyt 60 metrillä uuden maailmanennätyksen 8,09 hallissa; video
Kisoissa keihäässä EM-hallihopeaa voittanut Heikki Kuulasmaa, Vieremän Koitto, otti joukkueestamme kuvan: vasemmalta aloittaja Pertti Ahomäki, ankkuri Eero Helenius, 3:nnen osuuden Markku Juopperi ja minä.
Lisäys 9.8.16: Eero Helenius on löytänyt viestistä videon: klikkaa video nro 20 Sunday 3 April YouTube hakemiston vasemmasta yläkulmasta. Video kyllä osoittaa, että en saanut James Smithiä kiinni vaihtoon mennessä
Pertti Ahomäki on ihmemies: juuri ennen 60 metrin pronssia kultaa pituudessa, kaksi päivää myöhemmin kultaa korkeudessa, viestiä edeltävänä päivänä kultaa maailmanennätyksellä kolmiloikassa ja päätöspäivänä viestihopea. Pertillä on toinen jalka lyhyempi tekolonkan takia. Olisi mielenkiintoista kuulla ortopedin kommentti?
Tom Phillips M60 valokuvia joka päivältä
Järjestäjän fotogp.it valokuvia: Sarjan M70 viestin kuvat, klikkaa päivä 3.4 eli 3 Aprile, nrot 94735 - 94832 osioissa 42-44; 200 metriä torstaina 31.3 eli 31 Marzo: alkueräni nroissa 41132 - 41175, osiot 30-31 (kompuroin lähdössä kun en kuullut set -komentoa), ja semifinaali nrot 46538-46563, osio 121
Kisoissa keihäässä EM-hallihopeaa voittanut Heikki Kuulasmaa, Vieremän Koitto, otti joukkueestamme kuvan: vasemmalta aloittaja Pertti Ahomäki, ankkuri Eero Helenius, 3:nnen osuuden Markku Juopperi ja minä.
Lisäys 9.8.16: Eero Helenius on löytänyt viestistä videon: klikkaa video nro 20 Sunday 3 April YouTube hakemiston vasemmasta yläkulmasta. Video kyllä osoittaa, että en saanut James Smithiä kiinni vaihtoon mennessä
Pertti Ahomäki on ihmemies: juuri ennen 60 metrin pronssia kultaa pituudessa, kaksi päivää myöhemmin kultaa korkeudessa, viestiä edeltävänä päivänä kultaa maailmanennätyksellä kolmiloikassa ja päätöspäivänä viestihopea. Pertillä on toinen jalka lyhyempi tekolonkan takia. Olisi mielenkiintoista kuulla ortopedin kommentti?
Tom Phillips M60 valokuvia joka päivältä
Järjestäjän fotogp.it valokuvia: Sarjan M70 viestin kuvat, klikkaa päivä 3.4 eli 3 Aprile, nrot 94735 - 94832 osioissa 42-44; 200 metriä torstaina 31.3 eli 31 Marzo: alkueräni nroissa 41132 - 41175, osiot 30-31 (kompuroin lähdössä kun en kuullut set -komentoa), ja semifinaali nrot 46538-46563, osio 121
Tunnisteet:
Eero Helenius,
EMACI2016,
Glyn Sutton,
Heikki Kuulasmaa,
Markku Juopperi,
ortopedi,
Pertti Ahomäki,
Victor Novell
maanantai 22. helmikuuta 2016
Tuloskunnon kohentamisen viisaudesta
Tutkin jälleen
kalenterimerkintöjäni, miksi tuloskunto
pysyi paikallaan viimeiset kolme kuukautta.
Eiköhän pääsyy
ole se, että HKV:n marraskuun kunnontarkistuskilpailujen jälkeen meni yli kuukausi ennen kuin totuttelin
täysvauhtiseen pikajuoksuun. Jo ennen marraskuun kilpailuja olin jättänyt
50 – 100 metrin täysvauhtiset vedot tekemättä, mutta juossut kylläkin 120 – 150
metrin vetoja kiihdytys- ja lähtöharjoitusten lisäksi. Eli silloinkin yritin
oikotietä kuntoon. Myös tammikuun loppupuolen osittainen harjoittelemattomuus
tuntui samanlaisena lihaskireytenä kuin juostessani ensimmäisen 100 metriä
ikiurheilijoiden kilpailuissa syyskuussa 2010.
Alttiutta
lihaskireyteen olen yrittänyt pitää kurissa juoksemalla täysvauhtisissa vedoissa
vähän toistoja. Juoksentelu aerobisen ja anaerobisen rajamailla puolestaan ei
luo varsinaista kilpailukuntoa vaan ainoastaan pohjustaa täysvauhtisiin
harjoituksiin.
Kun ennen Anconan EM-halleja tuskin keksin mitään
uutta kehittävää, ainoaksi vaihtoehdoksi jäänee pidentää ja koventaa kovien
harjoituspäivien harjoituksia. Vastapainoksi muu juoksentelu on pelkästään palauttavaa,
voimaharjoittelua ja loikkimista unohtamatta.
Siis, kuluva
viikko menee SM-halleista palautumisessa ja yleiskunnon kohentamisessa, minkä
jälkeen kova ja helppo viikko vuorottelevat EM-hallien alkuun asti.
Lisäys 24.2.16: Eilen oli Paloheinän 5 km:n ladulla loistava jääkeli ja melkein aurinkoista. Jalat ovat tänään hämmästyttävän hyvät, ei oikeastaan lihaskipua, kuten yleensä ensimmäisen hiihdon jälkeen etureisissä ja lähentäjissä, koska voitelu onnistui lähes täydellisesti: ei lipsumista ja luistokin testimäessä erinomainen vaikka liisteri jäätyi.
Hiihto on intervalliharjoittelua aerobisen sykealueeen ylärajoilla
Lisäys 6.4.16: Useamman kuin yhden vedon harjoitukset jäivät tekemättä. Perjantaina 18.3 piti tehdä 200 metrin harjoitus, mutta kropassa tuntui että jotakin on pielessä. Seuraavan päivän iltana alkoi antibioottikuuri, johon liittyy akilles- ja muiden jänteiden repeämäriski.
Olin saanut samaa antibioottia 2012 ja kokenut akillesjänneongelmat kuurin jälkeen. Siksi en tehnyt 18.3 jälkeen lähtö-, kiihdytys-, sähäkkyys- enkä plyometrisia harjoituksia. Täysvauhtisia vetoja oli yksi per harjoitus. Aivan parhaimmassa terässä en ollut Anconassa: tulokset 200 m ja 400 m
Lisäys 24.2.16: Eilen oli Paloheinän 5 km:n ladulla loistava jääkeli ja melkein aurinkoista. Jalat ovat tänään hämmästyttävän hyvät, ei oikeastaan lihaskipua, kuten yleensä ensimmäisen hiihdon jälkeen etureisissä ja lähentäjissä, koska voitelu onnistui lähes täydellisesti: ei lipsumista ja luistokin testimäessä erinomainen vaikka liisteri jäätyi.
Hiihto on intervalliharjoittelua aerobisen sykealueeen ylärajoilla
Lisäys 6.4.16: Useamman kuin yhden vedon harjoitukset jäivät tekemättä. Perjantaina 18.3 piti tehdä 200 metrin harjoitus, mutta kropassa tuntui että jotakin on pielessä. Seuraavan päivän iltana alkoi antibioottikuuri, johon liittyy akilles- ja muiden jänteiden repeämäriski.
Olin saanut samaa antibioottia 2012 ja kokenut akillesjänneongelmat kuurin jälkeen. Siksi en tehnyt 18.3 jälkeen lähtö-, kiihdytys-, sähäkkyys- enkä plyometrisia harjoituksia. Täysvauhtisia vetoja oli yksi per harjoitus. Aivan parhaimmassa terässä en ollut Anconassa: tulokset 200 m ja 400 m
Tunnisteet:
EMACI2016,
ikiurheilijoiden EM-hallit,
ikiurheilu,
lihaskireys,
pikajuoksu,
tuloskunto,
yleisurheilu
sunnuntai 21. helmikuuta 2016
Ikiurheilijoiden SM-hallit Tampereella
Uskomattomalla
juoheudella Kunto-Pirkat kykeni järjestämään massiiviset
sarjakilpailut. Aikuisten SM-hallikisojen ohjelman lisäksi ikiurheilijoiden
yleisurheilussa on painonheitto ja ratakävelyt, mutta sarjoja ei ole vain yksi
yleinen, vaan viisivuotisryhmittäin 30 - 34 vuotiaista yli 90 vuotiaisiin.
Kykenin
ensimmäistä kertaa osallistumaan SM-halleissa 60 metrin juoksuun vasta tänä talvena
vaikka ensimmäistä kertaa harjoittelin jo talvea 2010 varten, mutta vammat ja
sairaudet ovat olleet esteenä aikaisemmin. Yllättävän vaikealta lauantaipäivä kahden
60 metrin startin, aika 9.10 alkuerässä, tuntui lihaksistossa ja lantiossa, kun
valmistauduin 400 metrille (1.09,36).
Tänään tuntui helpommalta
ennen 200 metriä (30,21), mutta harjoitusten perusteella tiesin olevani vain 120
metrin kunnossa. Ehkä vauhtia riitti hieman pidemmälle, mutta loppu 20 metriä sujui
madellen kuin yleensä 400 metrillä.
Lauantaina tulin 400
metrillä loppusuoralle hieman liian hyvävoimaisena ja siksi loppusuora oli yllättävän
helppo; normaali 400 metrin loppusuoran polte alkoi tuntua jaloissa vasta aivan
lopussa; loppuaika oli noin sekuntia nopeampi kuin laskeskelin harjoitusaikojen
perusteella.
200 metrin aikani
oli nyt käytännössä sama kuin HKV:n
marrashalleissa, samoin 60 metrin aika. Tuloskunto ei siis ole kohentunut
kolmessa kuukaudessa.
Jotain kehittävää tarttis
varmaan tehrä ennen EM-halleja, jotka alkavat viiden viikon kuluttua.
SM-hallit
2016:tulokset Tilastopajassa
200 metrin juoksuja Kunto-Pirkkojen Facebook -sivulla
M70 200 metriä
200 metrin juoksuja Kunto-Pirkkojen Facebook -sivulla
M70 200 metriä
Tunnisteet:
200 m,
400 m,
ikiurheilijoiden EM-hallit,
ikiurheilijoiden SM-hallit 2016,
ikiurheilu,
Kunto-Pirkat,
pikajuoksu,
yleisurheilu
sunnuntai 7. helmikuuta 2016
Tampere hakenut ikiurheilijoiden 2020 maailmanmestaruuskisoja
Virkeän masterstrack -sivuston mukaan Tampere, Göteborg, Bogota ja Toronto ovat hakeneet ikiurheilijoiden maailmanliiton WMA:n mestaruuskilpailuja vuonna 2020. Onko asiassa jotakin salaamista, koska aikuisurheilusivusto ei tiedä siitä mitään?
Vuonna 2018 kisat ovat Malagassa, joten eurooppalaisten kaupunkien mahdollisuudet saada kisat uudestaan kahden vuoden päästä lienevät heikot. Pidän peukkuja Torontolle, mutta suomalaisten näytöt järjestelykyvystä lienevät parhaimmat, Lahti 2009 ja Jyväskylä 2012 vaikka Jyväskylän Hipposhallia kaikki eivät pitäneet oikeana kilpailuhallina vaan vain harjoittelutilana.
Toronto voitti äänestyksessä 30.10.2016; Tampere oli vetäytynyt kilvasta jo aikaisemmin
Vuonna 2018 kisat ovat Malagassa, joten eurooppalaisten kaupunkien mahdollisuudet saada kisat uudestaan kahden vuoden päästä lienevät heikot. Pidän peukkuja Torontolle, mutta suomalaisten näytöt järjestelykyvystä lienevät parhaimmat, Lahti 2009 ja Jyväskylä 2012 vaikka Jyväskylän Hipposhallia kaikki eivät pitäneet oikeana kilpailuhallina vaan vain harjoittelutilana.
Toronto voitti äänestyksessä 30.10.2016; Tampere oli vetäytynyt kilvasta jo aikaisemmin
Tunnisteet:
Aikuisurheilu,
Hipposhalli,
ikiurheilu,
masters athletics,
Masterstrack,
WMA,
wmatoronto2020
torstai 4. helmikuuta 2016
Harjoittelemattomuus ei ole herkistelyä
Surkeita tuloksia tein Kunto-Pirkkojen harjoituskilpailuissa: 9,32 ja
30,59. Vaikka edellisviikolla Teneriffalla kävin kahdesti pikajuoksijoiden talvipyhätössä juosten 100 ja 200 metrin täysvauhtiset, keskirasittavuustason
harjoitukset.
Mutta kunto rähjääntyy reissussa:
istumista, istumista ja makoilua; matkan jälkeenkin luin matkakirjat loppuun. Viimeisen harjoituksen ja kilpailun väliin
jäi kuusi päivää ilman harjoitusta, kun normaalioloissa olisin tehnyt kaksi
herkistelyluontoista.
Yleensä olen ikiurheilijana mielestäni
onnistunut parhaiten juuri herkistelyssä. Paitsi talven 2015 SM-halleihin
valmistautumista haittasi iskias ja
kesän 2015 SM-kisoja penikkatauti.
Iskiaksen hellitettyä siedettäväksi pääsin
kuitenkin kohtuulliseen kuntoon EM-halleissa: loppukilpailupaikka joka
matkalla; hopeaa
400 metrillä vaikka aika ei juurikaan parantunut tammikuun 2015 lopusta; viestissä
kultaa ja 200 metrin
alkuerässä vuoden parhaani 29,47i rennosti lasketellen.
Kalenterin mukaan juoksin viime vuonna
SM-hallien ja EM-hallien välisenä tasan kahden viikon jaksona kolmasti viikossa
ja kerran viikossa oli jonkinasteinen kuntosalikäynti; siis yhteensä kahdeksan harjoitusta
14:ssä päivässä! Juoksuharjoitus on käsittänyt 50 minuutin alkulämmittelyn
jälkeen vain yhden täysvauhtisen vedon. Ennen Lyonin MM-kisoja olen itse asiassa
harjoitellut harvemmin kuin ennen EM-halleja.
Mitä opiksi? Laiskottelu tai
juoksemattomuus ei ole herkistelyä vaan harjoittelemattomuutta (detraining). Herkistellessä pitää olla
piikkarit jalassa ja juosta täysillä, mielellään ylinopeutta jos on tehnyt sitä
aikaisemminkin; viimeisen viikon aikana pitää vain välttää kaiken sellaisen uuden ja
oudon tekemistä, mitä ei ole tehnyt viimeisen kuukauden aikana, kuten
alamäkijuoksua, jotta lihakset eivät kipeydy. Vasta viimeisessä harjoituksessa, päivän tai kaksi ennen
kilpailua, juoksen noin 95 prosenttista nopeutta, kesällä yleensä suoranmitan parin telinelähdön lisäksi.
Tunnisteet:
detraining,
harjoittelemattomuus,
herkistely,
pikajuoksu
tiistai 5. tammikuuta 2016
Karstanpolttoa
Autoilla oli
ennen tapana ajaa maantiellä jonkin aikaa kovalla nopeudella kaupunkiajon
ruuhkissa ja liikennevaloissa muodostuneen karstan polttamiseksi. HKV:n
kunnontarkistuskilpailujen jälkeen totuttelin uudenvuoden tienoissa täysvauhtiseen
juoksuun Liikuntamyllyssä.
Ihmiskeho toimii
polttomoottoreihin nähden vain päinvastoin: juuri täysvauhtisessa anaerobisessa
nopeuskestävyysharjoituksessa syntyy eniten palamisjäännöksiä, joiden
poistumista pyritään nopeuttamaan loppuverryttelyllä ja palauttavalla
harjoituksella.
Varsinaista
palauttavaa harjoitusta en tehnyt. Eilen juoksin kesyn intervalliharjoituksen
2x3x150 m tavoitteellista 400 metrin lopetusvauhtia kolmen minuutin
kävelypalautuksin, sarjojen välissä lepoa seitsemän minuuttia, kummankin sarjan
viimeisimmän vedon oltua vauhdikkaamman, noin 85 prosentin nopeudella Eltsun
tunnelin suoran parhaimmasta harjoitusajastani. Harjoitus oli sellainen, joita
teen yleensä syys-
ja lokakuussa ulkona, paitsi juostu metrimäärä oli vähäisempi.
Välijakson peruskuntokausi
päättyy siten tähän. Kuntosaliharjoituksia ei tänä aikana tullut yhtäkään johtuen
matkapäivien runsaudesta ja nuhapäivistä. Tästä lähtien mielessä ovat ikiurheilijoiden Tampereen
SM-hallit
Tunnisteet:
400 metrin harjoittelu,
anaerobinen,
ikiurheilijoiden SM-hallit 2016,
intervalliharjoittelu,
nopeuskestävyys
lauantai 2. tammikuuta 2016
Takareisien vahvistaminen: venyttely
Takareisien vahvistaminen näyttää olevan suosituin tältä palstalta ladatuista
kirjoituksistani. Venyttelykokemukseni ovat kuitenkin jääneet kirjoittamatta.
Aloittaessani ikiurheilun kuusi vuotta sitten tein 1960-luvun tyyliin paljon venyttelyjä ennen
harjoituksia ja kilpailuja. Venyttelystä huolimatta takareisiongelmat (hamstring) vaivasivat
parin ensimmäisen vuoden ajan.
Luin paljon silloin
myös venyttelystä ja niiden perussanomahan olikin, että takareisiongelmat voivat
osaksi johtua venyttelyjen laadusta ja ajoituksesta. Erityisesti pitkät
staattiset venytykset olivat takareisiongelmien syy, esimerkiksi Steve
Robbinsin kirjoituksen lopussa, koska pitkä lihas on heikko. Siksi
alkulämmittelyn yhteydessä ovat sopivimpia dynaamiset venyttelyt kuten jalkojen
heiluttelut eteen ja taakse, joissa lihasta venytetään korkeintaan vain kaksi
sekuntia kerrallaan.
Heti harjoittelun
jälkeen taas parhaiten palautumista edistävät venyttelyt ovat staattisia, mutta
korkeintaan 10 sekuntia kestäviä. Joustavuutta edistävät pitkät staattiset 20 sekunnin
tai pidemmät venytykset kannattaa mieluummin ajoittaa omaksi harjoitukseksi
viikon aikana, mutta ei kuitenkaan lähelle ennen rajuja täysvauhtisia
harjoituksia.
Pitkä lihas on
myös laiskistunut; se ei supistu ärhäkkäästi, jota pikajuoksu vaatii. Siksi pitkäkestoiset
venytykset eivät saisi olla osa alkulämmittelyä vaan harjoitusten jälkeen osana
palauttavaa harjoitusta.
En ole
säilyttänyt kaikkia lähdeviitteitä, mutta täydennän tätä kirjoitusta, kunhan
törmään niihin uudestaan; esimerkiksi tämä sivu
Sprintterien krooniset takareisiongelmat
Sprintterien krooniset takareisiongelmat
Tunnisteet:
alkulämmittely,
dynaamiset venytykset,
hamstring,
palautuminen,
Stephen Robbins,
takareisien vahvistaminen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)