Daegun matka

Korean Daegu isännöi Maailman ikiurheiluliiton hallimestaruuskilpailuja WMACi2017. Selvisin joka matkalla loppukilpailuun: 60 m 9,18 seitsemäs; 200 m:llä viides, 30.33 alkuerässä; 400 metrillä neljäs 1.09,80. Australian Peter Crombie voitti M70 sarjan kaikki matkat kuten Perthissäkin

Tässä 60 metrin loppukilpailu, aikamoista köntystelyä osaltani:

https://www.youtube.com/watch?v=aRr5qOcMtPo

Kaksi vuotta sitten Puolan Torúnissa ohjelmani oli sama, mutta paremmin ajoin. Silloisista parhaista ajoista taannuin 60 metrillä 0,28 sekuntia, 200 metrillä 0,86 sekuntia ja 400 metrillä 1,50 sekuntia

Sarjan M70 4x200 metrin viestin voitimme kukistaessamme USA:n: muut joukkueessa juosseet Vesa Mäki, Markku Juopperi ja Eero Väyrynen 

Daegun sisähalli oli jälleen areenana loistava. Ainoa puute, kuten Torúnissakin, oli verryttelytilojen ahtaus ja läpikulku poikki ratojen erityisesti viimeisenä viestipäivänä, johon oli mahdutettu vielä 1500 metriä. Viikolla oli hallissa usein hiljaista, koska poisjääntien vuoksi semifinaaleja peruttiin. Isäntien kyvylle laatia tiivis ohjelma ei siten voi antaa täysiä pisteitä, vaikka esimerkiksi kuljetusjärjestelyt olivat loistavat

Turismiakin tuli harjoitettua kiertokäynnein Daegun lähistöllä ja Soulissa: sympaattista kansaa; pitkä historia; kirjoitusmerkit foneettisia

Pettymys

Mikä meni pieleen EM-hallien 200 metrillä Toruńissa, kun loppukilpailun aika jäi lähes sekunnin alkuerää huonommaksi? Alkuerän aika oli toiseksi paras halliaikani ikiurheilijana.

Järjestäjillä oli verkkosivuillaan myynnissä kuvia, joissa oli mukana myös M70 –sarjan loppukilpailusta kaksi kuvaa loppusuoralle tulosta. En irvistänyt, mutta suuni oli supussa eivätkä leuat olleet auki, mikä Bud Winterin mukaan on merkki yliyrittämisestä. Olin myös ajautunut radan ulkoreunaan, mikä myös osoittaa, että olin kiristänyt kaarteen lopussa, kun sisemmiltä radoilta Novell ja Isaksson ilmestyivät näkyviin.

Oli myös kaksi kuvaa 200 metrin alkuerämme lopusta. Siinä katselin kelloa leukaperät rentoina, koska vihdoin nähtyäni ajan, saatoin lasketella lopun. Joka tapauksessa juoksin alkuerässä tarpeettoman kovaa yli sekunnin verran; ei ollut oikein käsitystä vauhdista, koska Jyväskylän SM-hallien 200 metriäkin oli mennyt pieleen iskiaksen takia, kun en ottanut silloin kiputabletteja.

Myös SM-kisoja ennen viidet yli 95 prosentin vauhdilla juostaviksi tarkoitetut harjoitukset oli pakko korvata alle 90 prosentin vauhdein, kerran jopa pelkällä kävelyllä. Mutta eiköhän viime kesän jääminen kilpailujen osalta kuntoutusluonteisiksi, ollut pääsyy siihen, että kaksi kilpailua samana päivänä oli liikaa.

Yön yli nukkumisen jälkeen 200 metriä kulki taas viestissä erinomaisesti; edellisillan kaltaisesta sammumisesta lopussa ei ollut tietoakaan, vaan vaihto meni jopa päälle.

Kultaa

Ikiurheilijoiden EM-hallit päättyivät 4 x 200 metrin viestiin, jonka Suomi voitti. Juoksusta en ole vielä löytänyt videota, mutta Suomen Aikuisurheiluliiton (mikä harhaanjohtava ja lapsellinen nimi!) toiminnanjohtaja Vesa Lappalaisen Kuvagalleriasta löytyvät vaihdot.

Ensimmäisessä vaihdossa Toivo Hietanen tuo kapulan toisena. Sisäradalla juokseva Puola on johdossa, mutta ei näy kuvassa, koska meillä on neljäs rata eli tasoitusjohtoa jäljellä yhden kaarteen verran 3 x 3,14 (=pii) metriä eli noin 9,5 metriä, jos radan leveys on tasan yksi metri (useimmiten rata on hieman leveämpi eli 1,1 m):

Brittejä olemme ottaneet kiinni jäljellä olevan tasoituksen verran.

Toisessa vaihdossa tuon kapulan noin kolme metriä ennen Puolaa Markku Juopperille:

Ulkopuolellamme näkyy Saksa odottamassa kapulaa, mutta huomaa, kuinka radasta johtuen heille tulee vaihdossa lisämetrejä. Vaihdossa rata määräytyy joukkueiden tilanteen mukaan takasuoran lopussa eli parittomien satasten kohdalla, koska juostaan 4 x 400 metrin viestin säännöin.

Kolmannessa vaihdossa Juopperi tuo kapulan Karvian ihmemiehelle, 1939 syntyneelle Karvian Kirin Aimo Mikkolalle:

Hän kruunasi kisojen kolmannen kultansa juostuaan sarjassaan M75 ylivoimaiset voitot 60:llä ja 200:lla metrillä; Karvialla ei voi harjoitella 200 metrin juoksua sisäradalla. Kolmannessa vaihdossa Saksa joutui lähtemään Puolan takaa jälleen kolmannelta radalta. Saksan ankkuri, hurjakuntoinen Friedhelm Adorf joutui siis juoksemaan lisämetrejä ja oli loppusuoralla voimaton Mikkolaa vastaan.

Maalissa oli hymy herkässä:

Jälkijossittelu 4.4.2015 eli viikoa myöhemmin: jos Saksa olisi pannut neljä kultaa (pituus, 60, 200 ja 400 metriä) voittaneen Adorfin ensimmäiselle tai toiselle osuudelle, Suomi olisi toisessa vaihdossa todennäköisesti ollut kolmannella radalla ja Saksan perässä. Olisimme saaneet lisämetrejä. Miten kisassa olisi käynytkään?

Oppi tässä on tietysti se, että tällaisiin viesteihin on juoksujärjestys rakennettava siten, että on oltava johdossa viimeistään toisessa vaihdossa, mutta mieluummin jo 300 metrin kohdalla, mikä takaa vaihdossa sisäradan, kun joukkue juoksee voitosta.

Lisäys 19.4.2015: Matti Hietanen kuvannut palkintojenjaon.