Kuvia Lyonin M70 4x100 metriltä

Kirjoitusta on lyhennetty/muutettu 22.11.2015:

En löytänyt netistä videoita M70 -sarjan 4x100 metriltä. Mutta kisojen virallisen kuvaajan Rémi Derycken 4x100 metrin kuva-albumista saa kohtuullisen käsityksen. Hän valitettavasti sulkee albumien saatavuuden 22.11.2015 jälkeen.

Aimo Mikkola lähtijänä aloitti parhaiten: johdimme kentttäkuuluttajan mukaan ensimmäisessä vaihdossa. Viimeinen vaihto näkyy selvästi seuraavasta kuvasta (klikkaamalla kuvaa kerran se suurenee):
Kolmosradan Iso-Britannia tulee selvässä johdossa muiden edellä, ja kakkosradan Saksa mämmää vaihdon. Ranska radalla viisi tulee vaihtoon metrejä ennen meitä (rata 6), mutta me vaihdamme vaihtoalueen alussa, Markku Juopperi ojentaa kapulaa minulle, kokosinisissä juokseva Ranskan ankkuri edessäni ja Ranskan tuojalla punaiset housut ja valkoinen paita.

Ranska vaihtaa alueen lopussa. Saan heidän ankkurinsa kiinni, kun matkaa on jäljellä noin 80 m; maaliintulo ohessa blogin ylälaidassa; Ranskan ankkuri peittyy taakseni.

(Antero Markunsalon kuva)

Kankeata

Toinen loppukilpailuni Torunin EM-halleissa 2015 oli 60 metriä. Sen alkuerät olivat samana päivänä kuin 400 metriä ja aika 8,90 oli sama kuin tammikuussa 2014. Iskiaksen takia kykenin varovaisiin lähtöharjoituksiin telineistä vasta kisoja edeltävällä viikolla, mihin nähden aika oli kohtuullinen.

Loppukilpailu oli 400 metrin jälkeisenä päivänä ja meni penkin alle sekä lähdön että alkuverryttelyn johdosta. Lähdössä olin juuri päästämässä ilmaa ulos, kun tuli valmiit–komento, jolloin en kyennyt vetämään keuhkoja aivan täyteen. Silloin on paras puhti pois lähdöstä.

Jälleen AtletismoMasterPT on videoinut juoksun. Olen sisäradalla. Juoksusta puuttuu sähäkkyys. Kilpailujen puute tältä talvelta ja viime kesältä näkyy selvästi lähdössä.

Malliksi Aimo Mikkolan sähäkkä 60 m M75 -sarjassa.

Koska kotioloissa harjoittelen yleensä joka toinen päivä, olen melkein aina tavattoman kankea ja siksi tottunut noin 50 minuutin alkulämmittelyyn. Ilmeisesti edellisen päivän kilpailun johdosta olin kuitenkin täydessä vireessä jo 35 minuutin verryttelyn jälkeen. Verryttely oli siten hieman liian pitkä, puhumattakaan call room’issa istumisesta sen päälle.

Kultaa

Ikiurheilijoiden EM-hallit päättyivät 4 x 200 metrin viestiin, jonka Suomi voitti. Juoksusta en ole vielä löytänyt videota, mutta Suomen Aikuisurheiluliiton (mikä harhaanjohtava ja lapsellinen nimi!) toiminnanjohtaja Vesa Lappalaisen Kuvagalleriasta löytyvät vaihdot.

Ensimmäisessä vaihdossa Toivo Hietanen tuo kapulan toisena. Sisäradalla juokseva Puola on johdossa, mutta ei näy kuvassa, koska meillä on neljäs rata eli tasoitusjohtoa jäljellä yhden kaarteen verran 3 x 3,14 (=pii) metriä eli noin 9,5 metriä, jos radan leveys on tasan yksi metri (useimmiten rata on hieman leveämpi eli 1,1 m):

Brittejä olemme ottaneet kiinni jäljellä olevan tasoituksen verran.

Toisessa vaihdossa tuon kapulan noin kolme metriä ennen Puolaa Markku Juopperille:

Ulkopuolellamme näkyy Saksa odottamassa kapulaa, mutta huomaa, kuinka radasta johtuen heille tulee vaihdossa lisämetrejä. Vaihdossa rata määräytyy joukkueiden tilanteen mukaan takasuoran lopussa eli parittomien satasten kohdalla, koska juostaan 4 x 400 metrin viestin säännöin.

Kolmannessa vaihdossa Juopperi tuo kapulan Karvian ihmemiehelle, 1939 syntyneelle Karvian Kirin Aimo Mikkolalle:

Hän kruunasi kisojen kolmannen kultansa juostuaan sarjassaan M75 ylivoimaiset voitot 60:llä ja 200:lla metrillä; Karvialla ei voi harjoitella 200 metrin juoksua sisäradalla. Kolmannessa vaihdossa Saksa joutui lähtemään Puolan takaa jälleen kolmannelta radalta. Saksan ankkuri, hurjakuntoinen Friedhelm Adorf joutui siis juoksemaan lisämetrejä ja oli loppusuoralla voimaton Mikkolaa vastaan.

Maalissa oli hymy herkässä:

Jälkijossittelu 4.4.2015 eli viikoa myöhemmin: jos Saksa olisi pannut neljä kultaa (pituus, 60, 200 ja 400 metriä) voittaneen Adorfin ensimmäiselle tai toiselle osuudelle, Suomi olisi toisessa vaihdossa todennäköisesti ollut kolmannella radalla ja Saksan perässä. Olisimme saaneet lisämetrejä. Miten kisassa olisi käynytkään?

Oppi tässä on tietysti se, että tällaisiin viesteihin on juoksujärjestys rakennettava siten, että on oltava johdossa viimeistään toisessa vaihdossa, mutta mieluummin jo 300 metrin kohdalla, mikä takaa vaihdossa sisäradan, kun joukkue juoksee voitosta.

Lisäys 19.4.2015: Matti Hietanen kuvannut palkintojenjaon.

Ei asiaa viivalle

"Verryttely, verryttely ja venyttely!", sanoi vastaantullut maallikko, kun Aikuisurheiluliiton - mikä hirveä ja soinnuton nimi! - SM-hallit Tampereella olivat osaltani ohi ennen lähtöviivalle kutsua. Pieni repeämä kinnerlihaksen (hamstring) ja kinnerjänteen kiinnityskohdassa polven sisäpuolella esti täysvauhtisen pikajuoksun.

Osaltani revähdys sattui melko tarkkaan 50 minuutin verryttelyn, dynaamisten venyttelyiden ja avausvetojen jälkeen. Puolen vuoden harjoittelun jälkeen olisi ollut todella nautinnollista juosta niin nopeasti kuin kykenisin. 60 metriä on aina haastava matka, koska lähtö on siinä niin ratkaiseva. 200 metrillä taas kilpaillaan tavattoman harvoin muulloin kuin mestaruuskilpailuissa; siksi tositilanteessa voimat on helppo hukata kaarteeseen, kun niitä tarvittaisiin viimeisellä 40:llä metrillä.

Pirkkahallin nopealla Mondolla juoksivat 60 metrillä loistavia tuloksia Aimo Mikkola (s. 1939) 8,66 sarjassa M75, Jorma Manninen (s. 1942) 8,58 sarjassa M70 ja Vesa Mäki (s. 1946) 8,38 sarjassa M65.

Avauskiihdytyksissä menoni tuntui herkältä, joten ajatukseni rypistää alle Tartossa viime joulukuussa juoksemani ennätyksen tuntui mahdolliselta; kymmenyksen parannus ikiurheilun pikamatkalla on yhtä lujassa kuin avoimessa sarjassa. Myös toissa viikon harjoitusajat osoittivat, että kuntoni oli suunnilleen samoissa kuin viime heinäkuussa.

Nyt on edessä taas puolen vuoden harjoittelu tähtäimenä SM-kisat Jyväskylässä elokuun toisena viikonloppuna. Lauantain revähdys ei estä kaikkea juoksua. Vamma on vanhassa tutussa paikassa, mutta se on tavattoman uusiutumisherkkä.