Olipa juoksu

Vihdin Urheilu-Veteraanit järjesti eilen kilpailut, joissa juoksin 200 m 34,18 ja 400 metriä 1.24,94. Tuloskunto lähti siten toiseen suuntaan kuin ounastelin edellisessä postauksessa. Erityisesti 400 metriä oli kuin olisin juossut ylös kuntoportaita

Selitys 200 metrin osalta lienee se, että takareisi revähti lievästi kuukausi sitten, minkä takia oli pidettävä taukoa nopeuskestävyyden harjoittelussa ja varottava kaarrejuoksua. 200 metrin jälkeen oli palautusaikaa puolitoista tuntia ennen 400 metriä

Mutta 400 metrillä lihaksisto ei toiminut lainkaan. Laktaattiväsymys alkoi jo ennen 180 metrin vaihtoalueen rajaa. Mielestäni en aloittanut liian kovaa vaan noin 1.20 vauhtia

Rankametsässä kävin kyllä viimeisen parin viikon aikana neljästi tai viidesti puolesta tunnista kahteen tuntiin kerralla, minkä vuoksi en muka jaksanut mennä kyykkimään mustikassa

Kokemukseni mukaan kroppani on palautunut, jos 200 metrin täysvauhtisessa vedossa maksimipulssi nousee yli 170:nen. Nyt se oli 177 heti juoksun jälkeen ja 400 metrin loppusuoralla vallan 192. Aerobinen energiajärjestelmä toimi siten moitteettomasti juoksujen aikana

Pescaran EM-kilpailuihin ilmoittauduin sekä 200 että 400 metrille. Eilisen juoksun perusteella 400 metriä ei kannata harjoitella ennen sitä vaan yrittää palauttaa edes alkukesän 200 metrin nopeus

Botniahallissa

Botniahalli Vaasan ympäryskunnassa Mustasaaressa eli Korsholmassa oli uusi tuttavuus ikiurheilijoiden SM-hallien kilpailupaikkana. Järjestelyt Vasa IS:n toimesta olivat jälleen mallikkaat; tulokset

Lähdin kisoihin hieman epävarmana kunnostani. Harjoitustulokset viimeisen kuukauden ajalta Eläintarhan tunnelista ja Liikuntamyllystä olivat 4-10 prosenttia heikommat kuin vuosi sitten Esport Arenassa

60:llä metrillä selvisin viimeisenä loppukilpailuun, jossa aika 10,07 vastasi juuri lentävän lähdön 30 metrin harjoitusaikojen ennakoimaa tulosta. Tulos oli kuitenkin noin 6 prosenttia heikompi kuin viimeksi Tampereen SM-halleissa 2020

400 metrillä tulos oli lähes 1.22, joka vastasi juuri Liikuntamyllyssä puolitoista viikkoa aikaisemmin juoksemani 300+100 metrin harjoituksen ennustetta; heikennystä 10 prosenttia Mikkelin SM-kisojen 1.8.2021 aikaan 1.15. Sykemaksimi nousi juoksun aikana 180-184 välille eli tehokkain aerobinen energiajärjestelmä oli nopeasti käytössä. Siitä huolimatta vauhtia en löytänyt

Yllätys oli 200 metrin aika 33,9 joka oli sekuntia nopeampi kuin harjoitusten perusteella. Yleensä viimeisen herkistelyviikon jälkeen olen kilpailuissa saanut suunnilleen saman ajan kuin itse ottamani harjoitusaika. Itseotettu aika on noin neljäsosa sekuntia todellista nopeampi reagointiviiveen puuttumisen vuoksi

Oli kiva jälleen kilpailla puolentoista vuoden jälkeen. Ja olen myös kovin huojentunut, että säästyin vammoilta. Hälytysmerkkejä oli kyllä vanhojen vammojen takia. 60 metrin jälkeen tuntui oikean reiden yläosassa, 400 metrillä oikea polvi hälytti viimeiseen kaarteeseen  mennessä ja 200 metrillä kaarteen lopulla vasemman lähentäjän kiinnityskohta

Kesäksi pitäisi saada lisää maksiminopeutta ja sähäkkyyttä lähtöön. Plyometria eli loikat ja hyppelyt ovat olleet pääasiallinen keino hankkia lihasvoimaa jalkoihin. Painonnosto on ollut vähäistä ja epäsäännöllistä. Koska nivelrikon vuoksi en enää uskalla loikkia, täytynee romun kolistelua säännöllistää. Eli kyykkyjä

Jos saisin kehitettyä maksiminopeutta, se kertautuisi pidemmillä matkoilla eli jaksaisin submaksimaalista 200:n ja 400:n metrin kilpailuvauhtia pidemmälle. Tietenkin se vaatii nopeuskestävyyden harjoittelua. Sama koskee laktaattikestävyyttä. 

Viime kevään ja kesän juoksut kuntoportaissa eivät ylläpitäneet 400 metrin kuntoani, jonka yleensä olen rakentanut alimatkoilla, mutta  kilpailuvauhtiin verrattuna ylivauhtisin vedoin

Anaerobista nopeus- tai laktaattikestävyyttä kroppa sietää nykyään harjoitella vain kerran viikossa, jos kerran viikossa on alaktinen maksiminopeus- ja lähtöharjoitus. Kokemukseni mukaan kolmannen juoksukerran täytyy sitten sisältää vain aerobisen alueen ylärajalla olevia vetoja. Ja jos neljäs harjoitus osuu samalle viikolle, sen on oltava puhtaasti palauttava, vaikkapa 100 metrin vetoja lentävällä lähdöllä noin 24-25 sekuntiin

Iloisin mielin siis kohti Kuopion SM-kilpailuja 16-18.6.2023!

Loppukiri 400 metrillä

Ikiurheilijoiden SM-kisat Mikkelissä olivat jälleen kerran järjestelyiltään erinomaiset; tulokset

Osallistumiseni oli vaakalaudalla, kun vielä viimeisenä sunnuntaina ennen kilpailuja ponnistavan jalan takareiteen tuli lievä revähtymä lähtöharjoituksissa Eltsussa noin 30-35 metrin kohdalla, jossa askel on jo täyspitkä. Selvää oli että 100 metriä ja 300 metrin aidat piti jättää väliin, koska myös vapaan jalan etureiden yläosa oli revähtänyt aitomisessa kolme viikkoa aikaisemmin

Varsinaiset täysvauhtiset nopeuskestävyysharjoitukset jäivät siten tekemättä Hiekkaharjun kisojen jälkeen; viimeinen 95 prosenttinen herkistelyveto sentään onnistui

Pystylähtö ja varova kaarrejuoksu tuottivatkin 200 metrillä viime kesän tasoisen ajan 32,13; loppurutistustakaan en tarvinnut koska Jorma Manninen jätti 200 metriä juoksematta

Päätöspäivän 400 metrillä tuli kova kisa Sten Haglundin kanssa. Juoksimme rinnakkaisilla radoilla 2 ja 3. 200 metrin kohdalla johdin kaarretasoituksen verran, mutta loppusuoralle Haglund rynni kolme metriä edellä. Maalissa hävisin 0,04 sekuntia ajalla 1.15,05

Kaikkea en saanut itsestäni irti, vaikka olin aloittanut loppukirin puolimatkassa. Talvella ei ollut mahdollista juosta täysvauhtisia 200 metrin vetoja polvivamman, Liikuntamyllyn sulkemisen ja kilpailujen puutteen takia, minkä havaitsi kyllä kaikissa ratavedoissa kevään ja kesän aikana

Olin kyllä juossut ylä- ja alamäkiä hiekkapoluilla, mutta niissä nopeus ei ollut lähelläkään radalla saavutettavaa. Siksi radalla en saanut aikaiseksi lainkaan täysvauhtista laktaattiharjoitusta koko kesänä

Jorma Manninen oli kellottanut eri sataset. Kun lisään hänen aikoihinsa ensimmäiselle sataselle tavanomaisen käsiajanoton viiveen, tulos on, että viimeinen 200 metriä oli noin 0,6 sekuntia nopeampi kuin ensimmäinen!

Otin siis loppukirin kuin pitkänmatkanjuoksijat ikään. Sen mukainen vauhdinjako tuskin on yleispätevä neuvo 400 metrille ikäluokassani 75-79 vuotiaat

Kun vielä viisi vuotta sitten olin noin 1.08:n kunnossa, ensimmäinen 200 metriä oli hieman yli 32 sekuntia ja jälkimmäinen hieman alle 36

Jälkeenpäin ajatellen SM-kisat olivat kesän kovin harjoitus. Olisiko tuloskunto kohentunut, jos vielä loppukesällä kilpailisin? Tampereen MM-kilpailut ensi kesänä edellyttäisivät kyllä kovia juoksuja vielä tänä kesänä 

 

Kekkosen kunto

Kevät keikkui, mutta harjoittelumotivaatio ei ehkä kuitenkaan ollut aikaisempien vuosien tasolla; kaikkia ennaltaehkäiseviä asioita ei tullut tehtyä järjestelmällisesti

Koleat ja kuumat jaksot vuorottelivat sopivasti siten, että sain lämpimässä tehtyä kaivattuja täysvauhtisia nopeuskestävyysharjoituksia peruskuntoa ylläpitävien aerobisten juoksentelujen lomassa. Viimeisimpien harjoitusaikavertailujen nojalla 200 metriä kulkee tänä kesänä 0,3 sekuntia hitaammin kuin viime vuonna

Lähtö- ja kiihdytysharjoitukset ovat jääneet vähäisiksi, vaikka niillä aloitin jo pääsiäispäivänä. Kävinkin Helsingin Tarmon kilpailuissa Eläintarhassa 5.6, jolloin 100 metriä meni aikaan 15,57. Ensimmäiset 15 metriä oli tavattoman hidas. Viime kesän paras aika taisi olla 15,15

Viime sunnuntaina KU-58 järjesti Aktia-veteraanikansalliset;100 m 15,49 lähdön hieman parantuessa, mutta vauhti hiljeni selvästi 70 metrin jälkeen. 400 m meni hieman alle 1.20 eli pari sekuntia hitaammin kuin viime syksynä Harjulla

Syke nousi tavattoman korkealle loppusuoralla 183-187. Sykemittarien ohjevihkon mukaan (ohjeellinen, harjoittelemattoman) maksimisyke on 220 miinus ikä 

Maksimini 187 (edellinenkin älykello antoi kerran saman) kertoo, että kardiovaskulaarinen kuntoni vastaa 33 vuotiaan harjoittelemattoman kuntoa. En muista, kuinka vanhana Kekkonen mittautti olevansa 40 vuotiaan kunnossa

Saa nähdä, paraneeko 400 metrin aika kesän kuluessa. Nyt en pannut itseäni täysillä likoon, jotta kykenisin harjoittelemaan helleviikolla

Valitettavasti taisin mennä kentälle liian lyhyen palautusajan jälkeen, koska koin lievän revähdyksen oikeassa takareidessä vanhan arven vieressä. Vichyä olin kyllä juonut joka päivä pari litraa; vichyssä on kaikki suolat, myös kaliumi

Pakastehernepussihoitoa ja parin viikon tauko täysvauhtiseen pikajuoksuun. Niillä on ennenkin selvitty

Hyisellä Harjulla

Jyväskylän Kenttä-Urheilijat järjesti veteraanien SM-kilpailut totuttuun tapaan hiotulla rutiinilla, meille yli 70 v jopa neljänä eri päivänä ettemme joutuisi nuorempien piirittämiksi; tulokset

Hyisen sään vuoksi kilpailemisessa itsessään ei ollut mitään järkeä, muuta kuin harjoitusmielessä ensi vuoden mahdollisia kansainvälisiä kilpailuja varten. Saihan nyt maistaa turnauskestävyyden tämän hetkistä tasoa

Torstai-iltana voitin M75 200 metriä; aika oli sama kuin kesän aikaisemmissa kilpailuissa. Perjantaina hävisin 100:lla metrillä niukasti Jorma Manniselle 

Lauantaina kaaduin 300 metrin aidoissa, mutta voitin kun vastustaja diskattiin; ei pitäisi lähteä SM-kilpailuissa yrittämään muuta kuin oman sarjan voittamista

Sunnuntaiaamuna voitin niukasti 400 metriä, mutta aika oli vain 1.17,80; tosin tuuli oli kova ja tavattoman puuskainen. Vuosi 2016 oli viimeinen jolloin 400 metriä vielä kulki parhaimmillaan 1.07,70 

Kaksi rataharjoitusta tuli kalenteriin kesän aikana 400 metrin harjoituksina, mutta ei niissä vauhtia ollut. Kesällä ajattelin, että jos en pääse alle 1.15, jätän hyvästit 400 metrin juoksuille. Mutta voitto tietysti muuttaa asiantilan; täytyy jatkaa ainakin SM-kilpailuissa

Uusi harjoitus- ja kilpailuvuosi alkoi viikon fyysisellä työllä niin paljon kuin jaksoin. Tämän viikon teen sitä, mikä miellyttää. Anaerobista rääkkiä välttelen ainakin aluksi, kunnes ensimmäiset kilpailut ovat tiedossa

Koronatilanne vaikuttaa Euroopassa nyt siltä, että ensi tammikuun 10-17 päiviksi siirretyt ikiurheilijoiden EM-hallikilpailut Portugalin Bragassa jäävät pitämättä

Lisäys 29.9.2020: Viikonloppuna huomasin EMAn sivulta päiväämättömän kirjeen, että Bragan EM-hallit on peruttu, mutta liitteestä ilmenee että talviheitot järjestettäisiin maaliskuussa 2021 

 

SM-hallikilpailut

Kunto-Pirkat ry isännöi ja emännöi jälleen moitteettomasti ikiurheilijoiden Suomen hallimestaruuskilpailuja Pirkkahallissa, jonka virallinen nimi rakennusluvassa on Härmälän lentokonesuojan laajennus Jussi V. Niemen mukaan; tulokset

Sain tällä kertaa tuloksen joka pikamatkalla ja mitaleja värisuoran:
  60 m: 2) 9,43
400 m: 3) 1.18,89
200 m: 1) 32,21

400 metriä ei kulje ilman rääkkiharjoituksia. Alamäkeä on ollut elokuusta 2016 lähtien

Odotin hieman parempaa aikaa erityisesti 200 metrillä viimeisen, puolitoista viikkoa aikaisemman  testijuoksun perusteella, mutta itseotetut ajat vaihtelevat 

Silti olen erittäin tyytyväinen tuloksiin ja kuntoon. Syksy meni lokakuun alun leikkauksesta toipuessa, ja viikkoa ennen joulua pääsin jo pikajuoksun makuun

Optimistisesti ilmoittauduin Portugalin Bragan EM-halleihin kaikille pikamatkoille. Todennäköisesti 400 metriä jää juoksematta

SM-halleista ei juuri koskaan selviä etteikö pakastehernepussilla olisi jälkeenpäin käyttöä. Niin kävi nytkin oikean lähentäjän kiinnityskohdan kanssa

Tänään kävin Liikuntamyllyssä verryttelemässä kilpailukankeudet pois. Kaksi päivää täydellistä lepoa ja viimeistely EM-halleja varten voi alkaa

Kilpailukunnon terävöittäminen

Harjoittelun jaksotus ikiurheilijoiden Turun SM-kisoja varten on parhaillaan kilpailukunnon terävöittämisvaiheessa. Eli pari täysvauhtista vetoa, mielellään vielä myötätuuleen, harjoituskertaa kohden. Vaikka kylmiä päiviä on ollut, olen onnistunut sijoittamaan täysvauhtiset nopeuskestävyysvedot lämpimille päiville

Säätä ei voi siten syyttää vauhdin hidastumisesta. Ongelmat ovat enemmänkin lihaksiston toiminnassa M74-iällä. Viime kesään verrattuna 200 metrin harjoitusaika on hidastunut melkein puoli sekuntia suunnilleen samanlaisissa olosuhteissa

Mutta viime kesänä herkistely ennen SM-kisoja meni osittain pieleen väärin ajoitetun hieronnan vuoksi. Vielä on kaksi ja puoliviikkoa ennen SM-kisoja ja - hellettä, mikä on parasta pikajuoksijalle iästä riippumatta

Verrattessa kalenterimerkintöjä siihen, mitä kirjoitin SM-kisoihin valmistautumisesta 29.5, huomaan, että rautaa olen sen jälkeen nostanut vain kolme kertaa enkä kertaakaan viittä toistoa useammin. Kerrat ovat tähdänneet nopeusvoiman ylläpitämiseen. Nyt ovat konkat ja loikat eli plyometria pääosassa. Myös katsomon portaita on tullut juostua toisinaan

Tällä hetkellä olen harjoitusajoissa vielä jäljessä viime helmikuun kuntoa ennen Jyväskylän SM-halleja. HKV järjestää testikilpailut 1.8, jotka sijoittuvat mainiosti viimeiseksi kovaksi 100 - 200 metrin harjoitukseksi ennen Turkua 9-11.8. Ylihuomenna 24.7 olisi tarkoitus testata 400 metrin juoksukuntoa; edellinen ratakoetus typistyi 55 sekunnin 300:ksi metriksi eikä ollut varsinainen laktaattiharjoitus

Mustikassakin pitää käydä tällä viikolla

Vaikeaksi meni

Edelliskerralla olin kovin innoissani HKV:n kaamoshallien mahdollistamasta harjoittelun tavoitteellisuudesta, mutta toisin kävi. Raju nuha piti sängyssä viisi päivää, jonka jälkeen taisin rasittaa itseäni liikaa 

Aluksi tuli pieni pohjevamma, joka kertoo liian nopeasti aloitetusta harjoittelusta. Sitten iski jälkitauti. Lääkekuuri kesti viikon, jona aikana ei haluttanut yrittää edes vartalon kiertoa maatessani lattialla. Vasta viikkoa ennen kilpailuja lihaksisto alkoi normalisoitua. Tulokseni oli 200 metrillä 32,33

Kun syyskuun lämpimillä harjoitukset sujuivat paremmin kuin viime kesänä, MM-hallit Toruńissa alkoivat koukuttaa. Tulihan sieltä 2015 hopeaa ja kultaa ja muiltakin matkoilta loppukilpailupaikka

Tammikuussa olisi jälleen kilpailuja Liikuntamyllyssä ennen MM-hallien ilmoittautumisajan päättymistä. Sekä yleis- että kilpailukunnon lähtötaso on vain nyt selvästi heikompi kuin puolitoista kuukautta sitten

Kun palauttava muuttui lihaskestävyysharjoitukseksi

Viikko sitten olin optimistinen kilpailukunnon kehittymisen suhteen, mutta totuus paljastuu kilpaillessa. Kenttäurheilijat-58 Aktia-veteraanikilpailujen 200 metrillä sain ajan 31,64 ja kaksi tuntia myöhemmin 400 metrillä 1.17,62 eli kuusi sekuntia hitaammin kuin vuosi sitten. Jaloissa alkoi maitohapot tuntua jo 120 metrin kohdalla samalla tavoin kuten kunnossa ollessani 280 metrin vaiheilla. Eli oli hiljennettävä, vaikka avauskilpailu olikin tarkoitettu harjoitukseksi

200 metriäkään ei sujunut yhtä väljästi kuin pari viikkoa aikaisemmat harjoitukseni, tosin silloin hieronnan jälkeen. Syy oli eilen kyllä siinä että viikko sitten tein palauttavaksi tarkoittamani harjoituksen Pukinmäen kentän nurmikolla, mutta paljasjalkatossuin. Olen juossut niillä sisäradalla usein, mutta nyt oli ensi kerta nurmikolla. Lopputulema oli tietenkin sama kuin olisin juossut paljain jaloin, eli seuraavana päivänä selvästi väsyneet ja kipeät lihakset, erityisesti erityisesti reisien sisä- ja ulkosivut.

Näin sitä voi pilata herkistelyjakson panemalla jalkaan ensimmäiset näkyviin tulevat tossut ja ajattelematta seurausvaikutuksia; rennot vedot nurmella muuttuivatkin lihaskestävyysharjoitukseksi, joka oli liian lähellä kilpailua. Olisi tietysti ollut eri asia jos olisin juossut joka viikko nurmikolla paljasjalkatossuin

Kannattiko kilpailla?

Toissapäivänä HKV:n toukokuun kisoissa oli Eltsussa ihanteellinen kevätsää: aurinkoa, lähes tuuletonta ja lämpöä varjossa melkein 19°. Juoksin 400 m: aika lähes 1.12 eli yli neljä sekuntia hitaampi kuin vuosi sitten Hiekkaharjussa. Maaliskuun 2017 lopun MM-halleissa 200 metrin aikani oli käytännössä sama kuin Anconassa 2016 EM-halleissa, joten 400 metrin kunnon romahdus viime vuoteen verrattuna johtuu siten viimeisen seitsemän viikon harjoittelusta

Kannattiko kilpailla? Vältänhän harjoituksissakin näin hidasta vauhtia; juoksen yleensä mieluummin pari lyhyempää matkaa lyhyellä palautusajalla, mutta 400 metrin aloitusvauhtia rivakammin

Kun sää viime perjantaista tähän päivään asti on pitkän aikavälin keskiarvoa lämpimämpää, eikö kunnollinen, täysvauhtinen 200 metrin harjoitus olisi ollut kilpailua mielekkäämpi vaihtoehto? Esimerkiksi vuosi sitten 7.5.2016 olen juossut Pukinmäessä 6 m/s myötätuuleen (!) 200 metriä aikaan 30,0 ja 10 minuutin palautuksin lentävän satasen kaarteessa 14,4 ja suoralla 14,2. Nyt viikonlopun lämpimät päivät menivät harjoittelun kannalta osin harakoille tahmealla 400 metrillä ja kahdessa aerobisessa hölkkävedossa eilen

Yllä 100 metrin maaliintulo: sarjan M70 Pentti Karppinen voittaa tyylikkäästi, Georg Dunkel M72 sisäradalla, lähinnä ulkona Markku Penttilä M68

Ylikunnossa

JKU tarjosi mahdollisuuden kunnontarkistukseen SM-halli5ottelujen yhteydessä; ks. lisälajien tulokset. Ylikunto lienee osuvin selitys tuloksilleni: 200 m 30,48 ja 400 m 1.09,79. Juoksuista palautuminen oli nopeaa. Kaksi juoksua kolmen tunnin välein oli tarkoitettu luonnollisesti hyväksi harjoitukseksi. Mutta koska juoksu ei ollut väljää eikä terävää kummallakaan matkalla, harjoitus ei muodostunut tavoitelluksi.

Mistä ylikunto?

Juoksin viime sunnuntaina 2.10 Oulunkylän kentällä ehkä syksyn kovimman intervalliharjoituksen. Sää oli aurinkoinen, mutta vain 13 - 14 asteista, mikä tuntui selvästi lihaksissa ja vauhdeissa, vaikka kolmikerrostrikoot olivat jalassa. Sen jälkeen "herkistelynä" ennen Jyväskylän kilpailua tein yhden nopeuskestävyysvedon, jonka jälkeen konkkasin, ja yhden alkulämmittelyn luonteisen alaktisen harjoituksen.

Nopeuskestävyysharjoitus oli vain kaksi päivää intervalliharjoituksen jälkeen, kun yleensä teen sellaisen vasta kolmantena tai neljäntenä päivänä ja välissä palauttavan harjoituksen; tässä todennäköisin syy ylikunnolle. Myös edellisellä viikolla olin juossut intervalli- (26.9) ja palauttavan (27.9) harjoituksen ulkona aurinkoisessa, koleassa säässä, mikä tuntui lihaksistossa. Torstaina 29.9 oli syksyn ensimmäinen 200 metrin harjoitus, palauttava seuraavana päivänä, eli viikko oli kokonaisuudessaan kovan harjoittelun viikko. 

Voimaharjoittelu jaloille jäi kuulantyönnössä koheltamisen jälkeen kahdeksi varovaiseksi konkkausharjoitukseksi, Jalka kärsinee jatkossa pikavoimaharjoitteet kuntosalilla.

Lisäys 11.10.16 klo 16: HAMPAAT Tahmeaan juoksuun 8.10 saattoi vaikuttaa myös ientulehdus, joka oli muodostunut yhden viisaudenhampaan ientaskuun, josta vuoti mätää juuristoon. Hammas poistettiin tänä aamuna ja kiellettiin muutamaan päivään ponnistelemasta hikeen, jotta paikka arpeutuisi kunnolla

Ikiurheilijoiden SM-hallit Tampereella

Uskomattomalla juoheudella Kunto-Pirkat kykeni järjestämään massiiviset sarjakilpailut. Aikuisten SM-hallikisojen ohjelman lisäksi ikiurheilijoiden yleisurheilussa on painonheitto ja ratakävelyt, mutta sarjoja ei ole vain yksi yleinen, vaan viisivuotisryhmittäin 30 - 34 vuotiaista yli 90 vuotiaisiin.

Kykenin ensimmäistä kertaa osallistumaan SM-halleissa 60 metrin juoksuun vasta tänä talvena vaikka ensimmäistä kertaa harjoittelin jo talvea 2010 varten, mutta vammat ja sairaudet ovat olleet esteenä aikaisemmin. Yllättävän vaikealta lauantaipäivä kahden 60 metrin startin, aika 9.10 alkuerässä, tuntui lihaksistossa ja lantiossa, kun valmistauduin 400 metrille (1.09,36).

Tänään tuntui helpommalta ennen 200 metriä (30,21), mutta harjoitusten perusteella tiesin olevani vain 120 metrin kunnossa. Ehkä vauhtia riitti hieman pidemmälle, mutta loppu 20 metriä sujui madellen kuin yleensä 400 metrillä.

Lauantaina tulin 400 metrillä loppusuoralle hieman liian hyvävoimaisena ja siksi loppusuora oli yllättävän helppo; normaali 400 metrin loppusuoran polte alkoi tuntua jaloissa vasta aivan lopussa; loppuaika oli noin sekuntia nopeampi kuin laskeskelin harjoitusaikojen perusteella.

200 metrin aikani oli nyt käytännössä sama kuin HKV:n marrashalleissa, samoin 60 metrin aika. Tuloskunto ei siis ole kohentunut kolmessa kuukaudessa.

Jotain kehittävää tarttis varmaan tehrä ennen EM-halleja, jotka alkavat viiden viikon kuluttua.

SM-hallit 2016:tulokset Tilastopajassa

200 metrin juoksuja Kunto-Pirkkojen Facebook -sivulla

M70 200 metriä

Juoksut Lyonin MM-kisoissa

WMA:n eli Maailman ikurheiluliiton MM-kisat Lyonissa alkoivat osaltani huonosti: aamuverryttelyssä ennen 100 metrin alkueriä oikean lähentäjän kiinnityskohdassa tuntui kipua ottaessani 3-pisteen lähdön. Sama paikka vaivasi Mikkelin SM-kisoissa 2011 200 metrin lähdössä ja uusiutui mm. viime marraskuun HKV:n Vaahterakisojen 60 metrin lähdössä, muttei silloin kuitenkaan estänyt koko juoksua.

Seuraus oli että varoin nyt lähtöä sekä alkuerässä että välierässä, jossa vielä täytyi hellittää 30 metriä ennen maalia, koska kipualue tuntui laajenevan; ks. tulokset alkuerässä 14,50 ja välierässä 14,58, loppusijoitus 15:es.

200 metrillä riittää 97 prosenttinen lähtö. Siksi kipu ei koventunut sen aikana; ks. tulokset alkuerässä 29,69 ja välierässä 29,51, loppusija 11:es.

400 metrillä vauhtini riitti välierissä kaikkiaan yhdeksänneksi eli ensimmäiseksi putoajaksi ajalla 1.07,86; ks. tulokset.

Saavutin siten 200 ja 400 metrillä lopulta suunnilleen saman kuntotason kuin EM-halleissa viime talvena, mutta matkaa ostaessani huhtikuun kuudentena uumoilin kyllä joka matkalla samasta kunnosta kuin M68-kesänä 2013.

Viesteistä saimme 4 x 100 metriltä hopeaa, Saksan tultua hylätyksi, ja samalla joukkueella päinvastaisessa juoksujärjestyksessä 4 x 400 metriltä pronssia häviten Saksalle yli 14 sekuntia ja Iso-Britannialle 11,5 sekuntia.

Ikiurheilijan 400 metrin harjoittelu: kannattaako hiihtää?

Tulokseni viime viikonlopun SM-kisoissa olivat kautta linjan heikompia kuin kaksi vuotta sitten Norjan Mossissa pidetyissä PM-kisoissa, jotka pidettiin samoin kesäkuun viimeisenä viikonloppuna.

Helsinki M70: 100 m 14,43; 200 m 30,12; 400 m 70,64

Moss M68: 100 m 14,30; 200 m 29,26; 400 m 65,80

Kilpailupäivien lämpötila oli molemmissa suunnilleen sama, paitsi Mossissa satoi ennen 200 metriä ja sen alkuerien aikana. Helsingissä ei ollut 200 metrillä alkueriä.

Erityisesti 400 metrin osalta tulosheikennys on valtaisa, lähes viisi sekuntia. Molempina vuosina olin hallikaudella suunnilleen samassa kunnossa.

Harjoituksista on käytettävissä molempina keväinä 1.3 – 30.6 suunnilleen samanlaiset kalenterimerkinnät:

Harjoituslaji	2013	2015	ero
aerobinen	22	6	-16
alaktinen	16	16	0
An100	13	8	-5
An200	8	16	+8
An400	7	13	+6
kuntosali	8	8	0
yhteensä	74	67	-7

Harjoitus on merkitty aerobiseksi, kun syketaso on ollut korkeintaan 80 prosenttia maksimisykkeestäni. 

Alaktinen harjoitus käsittää lyhyitä korkeintaan 50 metrin pyrähdyksiä, kiihdytyksiä ja lähtöjä eli fosfaattien muodossa olevaa lihasten lähtöenergiajärjestelmän harjoittamista nopeuksilla, jotka ovat yli 90 prosenttia maksimistani.

Anaerobisiksi harjoituksiksi olen kirjannut ne vedot, joissa nopeus ja/tai syke on ollut vähintään 5/6 maksimistani asianomaisella matkalla: an100, an200, an400, numeroiden tarkoittaessa matkaa kuten vuotuistilastoissa.

Harjoituskertoja oli tänä keväänä kokonaisuudessaan noin 10 prosenttia vähemmän. Pääero on aerobisten harjoituskertojen vähennys, mitä olen korvannut 200 metriä ja 400 metriä palvelevilla harjoituksilla kuten jo vuonna 2014 suhteessa vuoteen 2013.

Aerobisten harjoitusten ero koostuu yksinomaan hiihdosta, koska kahtena viime vuotena ei etelässä ole ollut kunnon hiihtosäitä. Keväällä 2013 hiihdin 16:na kertana yhteensä 30 tuntia ja 245 km. Raskaalla kelillä en hiihtänyt kertaakaan, vaan aina hyvin luistavilla, yleensä aurinkoisilla kevätkeleillä. Yhtäkään lenkkiä en hiihtänyt kieli vyön alla, vaan nautiskellen. Alun hitaasti kiiruhtamisen jälkeen syke pysyi noin 75-78 prosentissa maksimisykkeestäni, paitsi joskus nyppylää ylittäessä hieman korkeammalla ja pitkissä alamäissä alemmalla. Hiihtolenkkien päälle tein kolme tai neljä muutaman kymmenen metrin mittaista pyrähdystä monot jalassa ettei pikajuoksu unohtuisi.

Huhtikuussa tulleen penikkataudin vuoksi en kyennyt tänä vuonna korvaamaan aikaisempien vuosien hiihtolenkkejä juoksemalla, koska kyllä tekonurmellakin askel tärskähtää melkein samoin kuin kuivilla sorapoluilla.

Ikiurheilijoiden 400 metriä on jo voittopuolisesti aerobinen laji, koska M70 sarjassa maailman huipuillakin matka vie yli minuutin. Siksi aerobinen perusharjoittelu näkyy kilpailuvauhdeissa.

Lisäksi iloinen hiihto aerobisen harjoittelun muotona ei tunnu laisinkaan harjoittelulta samassa mielessä kuin kuntosali tai lenkkeily.

Tarkennus 30.6.15 klo 9.00: Kevään 2013 hiihtämisjakso oli SM-hallien jälkeen 5.3 - 11.4.2013. Hiihtopäivien lisäksi jaksolle osui viisi alaktista harjoitusta ja yksi nopeuskestävyysharjoitus (an100) sekä kaksi palauttavaa intervalliharjoitusta ja neljänä päivänä kuntosali. 
Nopeus säilyi jakson aikana hyvin, koska 19.4.2013 olen juossut Eltsun putkessa 100 m lentävällä lähdöllä aikaan 13,6; tänä vuonna 30.4.2015 vastaava aika 13,9.