Taival Tampereelle

Loppukesällä kilpailemisesta ei enää tullut mitään. Tavoittelin hieman 300 metrin aitoja Kajaanissa 16.8, mutta sääennuste oli niin huono etten edes ilmoittautunut. Kuntokin romahti, koska SM-kilpailujen jälkeen oli levättävä

Pitkät aidat olisivat ensi kesän Tampereen MM-kilpailuissa 29.6 - 10.7.2022 mahdollisesti lajinani. Siksi yksi juoksu tänä kesänä olisi ollut tarpeen, jotta olisin saanut jonkinlaista tuntumaa aitajuoksun vaatimaan rytmiin. Taival Tampereelle vaatii taitavampaa treeniä kuin viime vuoden aikana tulin tehneeksi

Viime syksynä harjoittelukausi alkoi lokakuun lopussa. Laskeskelin siitä eri päivien harjoitustyyppiosuudet elokuun 2021 loppuun, kilpailut mukana:

- palauttava aerobinen 10 prosenttia

- kuntoa kohottava aerobinen 23 prosenttia

- anaerobisen kunnon pohjustaminen 21 prosenttia

- alaktinen (maitohapoton) 23 prosenttia

- an100 nopeuskestävyys 7 prosenttia

- an200 nopeuskestävyys 7 prosenttia

- an400 laktaattiharjoitus 4 prosenttia

- voimanhankinta 5 prosenttia

Lisäksi oli voimanhankintaa harjoittelupäivien yhteydessä (31 prosentissa), hyppelyjä ja loikkia (plyometriaa) sekä leuanvetoa, penkkipunnerrusta, vatsa- ja selkälihasliikkeitä. Se vähä, mitä harjoittelin aitoja, oli yleensä alkulämmittelyn lopussa

Harjoituksia oli keskimäärin 3,1 päivänä viikossa. Näyteikkunakävelyn luonteisia kävelyjä en ole kirjannut harjoituksiksi, samoin lumitöitä jos en ole samana päivänä tehnyt jotain muuta

Harjoittelusta kaksi kolmannesta tapahtui siten aerobisen ja anaerobisen rajamailla; täysvauhtiseksi tarkoitetun pikajuoksun osuus oli vajaa viidennes harjoituspäivista. Juuri näiden osalla oli mielestäni suurimmat ongelmat koko kauden ajan; vauhti ei ollut lähellekään kilpailuvauhtista

Taival Tampereelle vaatii siten selvästi lisää nopeutta tulevan harjoituskauden aikana niinä harjoituspäivinä, jolloin on tarkoitus juosta kilpailuvauhtia 

   

Kilpailukunnon terävöittäminen

Harjoittelun jaksotus ikiurheilijoiden Turun SM-kisoja varten on parhaillaan kilpailukunnon terävöittämisvaiheessa. Eli pari täysvauhtista vetoa, mielellään vielä myötätuuleen, harjoituskertaa kohden. Vaikka kylmiä päiviä on ollut, olen onnistunut sijoittamaan täysvauhtiset nopeuskestävyysvedot lämpimille päiville

Säätä ei voi siten syyttää vauhdin hidastumisesta. Ongelmat ovat enemmänkin lihaksiston toiminnassa M74-iällä. Viime kesään verrattuna 200 metrin harjoitusaika on hidastunut melkein puoli sekuntia suunnilleen samanlaisissa olosuhteissa

Mutta viime kesänä herkistely ennen SM-kisoja meni osittain pieleen väärin ajoitetun hieronnan vuoksi. Vielä on kaksi ja puoliviikkoa ennen SM-kisoja ja - hellettä, mikä on parasta pikajuoksijalle iästä riippumatta

Verrattessa kalenterimerkintöjä siihen, mitä kirjoitin SM-kisoihin valmistautumisesta 29.5, huomaan, että rautaa olen sen jälkeen nostanut vain kolme kertaa enkä kertaakaan viittä toistoa useammin. Kerrat ovat tähdänneet nopeusvoiman ylläpitämiseen. Nyt ovat konkat ja loikat eli plyometria pääosassa. Myös katsomon portaita on tullut juostua toisinaan

Tällä hetkellä olen harjoitusajoissa vielä jäljessä viime helmikuun kuntoa ennen Jyväskylän SM-halleja. HKV järjestää testikilpailut 1.8, jotka sijoittuvat mainiosti viimeiseksi kovaksi 100 - 200 metrin harjoitukseksi ennen Turkua 9-11.8. Ylihuomenna 24.7 olisi tarkoitus testata 400 metrin juoksukuntoa; edellinen ratakoetus typistyi 55 sekunnin 300:ksi metriksi eikä ollut varsinainen laktaattiharjoitus

Mustikassakin pitää käydä tällä viikolla

Mitä nyt?

Hiekkaharjun ja Nummelan kilpailut viime viikonloppuna olivat kannaltani liian kylmässä. Olin ajatellut noin 15 astetta miniminä. Lihakseni olivat aivan koppurassa jo perjantaina käydessäni Helsingin keskustassa. Olin herkistellyt niihin lähes kuin SM-kisoja varten. Korvaavana juoksin lauantaina Liikuntamyllyssä täysvauhtisen 200 m ja sunnuntaina 5/6 -vauhtisia ylämäkivetoja; olen joskus kyennyt harjoituksissa parempaankin juoksuun

Mitä seuraavaksi? Katselin kilpailukalenteria ja en löytänyt kesän aikatauluihin sopivia kilpailuja ennen ikiurheilijoiden Turun SM-kisoja elokuun 2:na viikonloppuna, joihin on 10 viikkoa

Ideaalisesti minun pitäisi jakaa viikot peruskuntoa luoviin sekä kilpailukuntoa rakentaviin ja terävöittäviin viikkoihin ennen viimeistä herkistelyviikkoa. Rinnakkainen voimanhankintaohjelma pitäisi jaksottaa: alussa koko kehon lihaksiston, kropan stabilisaation vahvistaminen, pääpainon ollessa erilaisissa koordinaatioharjoituksissa; seuraavaksi pääpaino lihasmassan kasvun edistämisessä (toistoja 6-8); lopuksi räjähtävän voiman hankintaa sekä painoin että konkkaamalla ja loikkimalla (plyometria), herkistelyjaksolla vain pompiskelua alkulämmittelyn ja jäähdyttelyn yhteydessä

Mutta, mutta. Todennäköisesti tulen tekemään hieman kaikkea sekaisin, mihin vaikuttavat säätila, harjoittelupaikat kesän matkustussuunnitelmien vuoksi ja omat, jo lapsuudessa totutut tavat (vanha koira ja uudet temput)

Kova harjoitus, kova harjoittelu

Kovaa harjoittelu ilman kovia harjoituksia johtaa varmimmin ylikuntoon, tulostason alenemiseen. Välissä pitäisi kyetä palautumaan siten, että saisi aikaiseksi kovia harjoituksia

Kuin vuosi sitten, tarkoitukseni on olla päästämättä nopeuskestävyyttä rapistumaan liikaa Jyväskylän SM-hallien jälkeen ennen kesää. Siinä mielessä yritin juosta viime perjantaina täysillä 200 metriä - ehkäpä kahdesti, oli ajatukseni

Väli, eli 12 päivää, oli harjoittelemattomuuden takia liian pitkä, koska juoksu oli pakko muuttaa lähes kävelyksi tullessani loppusuoralle. Toisella kerralla juoksinkin vain 150 metriä

Olen kyllä harjoitellut mutta en nopeuskestävyyttä: 100 metrin veto harjoittaa kuitenkin etupäässä kreatiinifosfaattienergiajärjestelmää eikä ole samanlainen glykolyyttinen harjoitus kuin 200 metriä

Toisaalta lihaksisto on tuntunut edelleenkin väsyneeltä kuin SM-halleissa. Jalat eivät vastaanota plyometrisia harjoituksia (konkkausta, loikkia) eivätkä harjoittelua painoin

Ilmeisesti harjoittelinkin viime viikolla liian kovaa: maanantaina palauttavia 58-60 sekunnin 250 metrisiä eli noin 2/3 teholla; tiistaina lepoa; keskiviikkona aioin jo juosta 200 metriä, mutta Liikuntamyllyn ruuhkautuneisuuden vuoksi lyhensin matkat, aluksi 100 m ja päälle kahdesti 70 metriä; torstaina lepoa; perjantaina yllä kuvattu 200 metrin harjoitus

Viime perjantain 200 metrin harjoitus meni pieleen siinä, että keskiviikon harjoitus jo oli M74:lle kova harjoitus. Juoksinhan matkat 100 prosentin teholla tai osin ylikin, koska suoran alku on alamäkeä

Siis, minun olisi pitänyt perjantaina juosta palauttavia 2/3 -tehoisia vetoja, huolimatta siitä että perjantaiaamuna jalat alkoivat pitkästä aikaa tuntua pikajuoksijan jaloilta, ja tehdä 200 metrin harjoitus vasta sunnuntaina

Keskiviikon täystehoiset vedot tuntuivat helpoilta. Mutta nehän olivat 100 prosentin intensiteetillä juostuja vain, koska sain juostua ne rennosti

"Helpot" täysvauhtiset 100 metrin ja lyhyemmät vedot ovat petollisia. Korkean tehon vuoksi ne vaativat pidemmän palautumisjakson, lepoa ja huoltavaa harjoittelua, kuin 400 metrin vauhdilla juostut vedot

Laatuharjoittelu haasteellista

Syystöitä on vielä jäljellä Oulunkylässä; harava, talikko, lapio, oksasakset ja saha heiluivat aluksi maalla niin että kuntopallon heittelyä en kaipaa. Heikkolaatuista harjoittelua ei yksinkertaisesti kannata tehdä taloyhtiön lehtikompostin tyhjennyksen jälkeen vaan tavallaan on alettava alusta, haettava terävyyttä pomppuihin ja rentoutta submaksimaalisiin vetoihin

Juuri harjoitusten ohella tai välipäivinä tapahtuvan fyysisen työn vuoksi lokakuu on kohdaltani aina haasteellinen harjoittelukuukausi, vaikka tämä syksy alkoikin viime vuotta vauhdikkaammin, jopa kilpailuvauhtisin vedoin lämpimän syyskuun aikana

Mutta tavoittelemani harjoitusten laadun nosto ei toteudu juuri tällä hetkellä. Erityisesti kuntosalikäyntejä ei kannata harkitakaan.

Helsingin Kisa-Veikot järjestää marrashallit ikiurheilijoille, tosin poikkeuksellisesti vasta joulukuun ensimmäisenä sunnuntaina. Ne pitävät harjoitteluintoa yllä tänäkin syksynä

Lähtöjen (60 m) ja nopeuskestävyyden (200 m) harjoittelu ovat päärooleissa ja voimanhankinnassa jaloille loikat, hyppelyt ja konkat (plyometria). Painoin harjoittelu rajoittunee pelkästään ylä- ja keskivartalon vahvistamiseen

Myös 400 metrin rääkkiharjoituksiin alan piiskata itseäni vasta HKV:n kilpailujen jälkeen

Laskevalla tuloskäyrällä 2018

Tuloskunto jatkui laskevalla käyrällä edelliskesästä: 400 m 1,5 s hitaammin, mutta talvesta 2017 melkein kolme sekuntia; 200 m 0,12 s mutta hallikaudesta 2017 0,68 s; 100 m 0,15 s hitaammin 

Tarkastelen jälleen kalenterimerkinnöistä koottua vuositilastoa; edellinen vuosi

Vuoden 9/2017 - 8/2018 harjoitus- ja kilpailupäivät; käsitteiden selitykset

- kaikkiaan 53 päivänä aerobisia harjoituksia; eriteltyinä palauttavat 31 ja aerobista kuntoa kohottavat 22, joista jälkimäisessä kolme vähennystä edelliskaudesta

- 11 päivänä anaerobisen perustan rakentamista, mikä enemmän kuin puoliintui

- 36 päivänä alaktisia lähtö-, kiihdytys ja maksiminopeusharjoituksia, mikä vastasi suunnilleen kolmen edellisen kauden keskiarvoa

- 21 päivänä Glykol100 –harjoitus tai 100 metrin kilpailu eli käytännössä sama kuin edellisenä kautena

- 22 päivänä Glykol200 –harjoitus tai 200 metrin kilpailu, pudotusta neljä

- 10 päivänä Lactic400 –harjoitus tai 400 metrin kilpailu, vähennystä vuodessa yli puolet  

- 23 päivänä voimanhankintaa tai plyometrisia harjoituksia, mutta lisäksi 

- 18 alaktista päivää on sisältänyt plyometrisia harjoituksia ja 

- 23 juoksupäivää on päättynyt leuanvetoa laajempaan keski- ja ylävartalon voimanhankintaan; erilaista voimanhankintaa täten kaikkiaan 64 päivänä, nousten viidenneksen edellisvuodesta, mutta en enää tehnyt jaloille 5-6 liikkeen harjoituksia, vaan vain 1-3 liikettä

Harjoitus- ja kilpailupäiviä tulee siten yhteensä 176 (pudotusta 16 eli yli 8 prosenttia), joista juoksupäiviä on 153 (pudotusta 23!). Näistä on anaerobisia 100 (pudotus 22)

Merkittävin ero edelliseen kauteen verrattuna on se, että maitohappoharjoitukset ja anaerobisen perustan rakentamisharjoitukset enemmän kuin puoliintuivat. Se edusti osaksi paluuta aikaisempiin vuosiin, osaksi 400 metrin kilpailupäivien entisestään vähenevää määrää.

Täysvauhtisen juoksuharjoittelun laatu hyötyi kesän 2018 helteistä, mutta silti lihaksisto tottui kilpailuvauhtiseen harjoitteluun tavattoman hitaasti. Yksi syy varmaan oli se, etten hallikaudella akillejänneongelman takia kyennyt nopeuskestävyys- ja maitohappoharjoitteluun. Samalla jäi viikko kansainvälisissä hallimittelöissä kisaamatta, minkä tuoma kovuus on aikaisemmin lounut pohjaa kevään ja kesän harjoittelulle

Askel lyhenee, kontaktiaika pitenee

Lokakuun lopulla harjoittelin 20 päivää niin sanotusti kovaa, jaksossa 11 harjoituspäivää. Helppo jakso kuun vaihteesta viime torstaihin käsitti kymmenessä päivässä neljä harjoitusta

Alaktinen harjoitus, pari telinelähtöä sähäkkyys- ja kiihdytysharjoitusten päälle, näyttää olleen suunnilleen sama molemmissa jaksoissa. Sen sijaan täysvauhtisten nopeuskestävyysvetojen määrä oli helppona jaksona vain yksi harjoitusta kohti, mutta kolme kovana jaksona

Eilen perjantaina juoksin samanlaisen ”kovan” 200 metrin harjoituksen kuin kaksi viikkoa ennen Korean matkaa, mutta lentävä 100 m kulki 0,4 sekuntia ja 200 m 1,1 sekuntia hitaammin kuin maaliskuussa. Askel lyhenee, kontaktiaika pitenee

HKV:n marrashalleihin on vielä kaksi viikkoa. Viimeinen kova harjoitus on ensi tiistaina, jonka jälkeen alkaa varsinainen kunnon viritys. Haastavaa

Erilliset kuntosalipäivät ovat jälleen lokakuun loppupuolelta lähtien korvautuneet alaktisten harjoitusten jälkeen tehdyllä voimaharjoittelulla: etupäässä plyometriaa (hyppelyä, konkkausta ja loikkia), mutta myös yksi painonnostoliike jaloille, kyykkyjä tai jalkaprässi

Syksyn harjoitusviikkoina olen hypännyt usein vauhditonta pituutta; viime talven tasoon verrattuna taantumista on tullut noin 10 cm, mutta seitsenloikassa tällä hetkellä (12.11.17) vielä toista metriä

Ylävartalo on ollut penkkipunnerruksen ja leuanvedon varassa, joissa ei ole taantumista viime talveen verrattuna. Myöskään jalkaprässissä maksimivoima ei ole pudonnut

Keskivartalo on tänä syksynä jäänyt vähemmälle kuin viime talvena, jossa siinäkin olisi ollut paljon parannettavaa. Tässäkö vauhdin hidastumisen salaisuus

Kannattaako ikiurheilijan harjoitella 400 metriä varten?

Kesän 2017 tuloskunto oli pettymys. Siispä on kalenterimerkinnöistä kootun vuositilaston aika

Vuoden 9/2016 - 8/2017 harjoitus- ja kilpailupäivät (suluissa kaksi edeltävää vuotta): käsitteiden selitykset

- kaikkiaan 56 (43; 33) päivänä aerobisia harjoituksia; eriteltyinä palauttavat 31 (23) ja aerobista kuntoa kohottavat 25 (20), joista kahtena hiihtoa

- 24 (28; 25) päivänä anaerobisen perustan rakentamista

- 29 (30; 43) päivänä alaktisia lähtö-, kiihdytys ja maksiminopeusharjoituksia

- 22 (20; 14) päivänä Glykol100 –harjoitus tai 100 metrin kilpailu

- 26 (27; 34) päivänä Glykol200 –harjoitus tai 200 metrin kilpailu

- 21 (14; 26) päivänä Lactic400 –harjoitus tai 400 metrin kilpailu

- 14 (32; 22) päivänä voimanhankintaa, joista yksi (3) plyometrista;

mutta lisäksi 

- 26 alaktista päivää on sisältänyt plyometrisia harjoituksia ja 

- 12 juoksupäivää on päättynyt leuanvetoa laajempaan keski- ja ylävartalon voimanhankintaan; erilaista voimanhankintaa täten kaikkiaan 52 päivänä

Harjoitus- ja kilpailupäiviä tulee siten yhteensä 192 (194; 197), joista juoksupäiviä on 176 (160; 169). Näistä on anaerobisia 122 (119; 142)

Merkittävimmät erot edellisiin kausiin verrattuina ovat:

Aerobisten harjoituspäivien luku on jatkanut nousuaan, osin tarkoituksellisesti;  aktiiviset palauttavat harjoitukset olen kokenut hyödyllisiksi pelkkään passiiviseen lepoon nähden

Erilliset kuntosalipäivät ovat enemmän kuin puolittuneet, juoksupäivien määrä on lisääntynyt vastaavasti, mutta voimanhankinta juoksupäivien yhteydessä on kasvanut  

Tämä onkin ainoa todellinen ero kahden edellisen kauden harjoitteluun verrattuna; voimanhankinta juoksuharjoitusten jälkeen on ehkä tehnyt tällaisista päivistä liian raskaita M72:lle, mistä on seurannut ongelmia palautumisen kanssa, mikä taas on vaikuttanut seuraavan juoksuharjoittelun laatuun

Maitohappoharjoitusten ja anaerobisen perustan rakentamisharjoitusten raja on toisinaan mielivaltainen; mm. mäkiharjoittelua sisältyy varmaan molempiin kategorioihin syksyisin ja keväisin. Yhdessä 400 metrin kilpailupäivien kanssa määrät ovat pysyneet suunnilleen samoina kahtena viime kautena

Myös aerobisten ja anaerobisten peruskuntoharjoitusten ero on häilyvä, koska itse asiassa juoksen ulkona syksyisin ja keväisin juuri rajamailla, vuorotellen aerobisella ja anaerobisella puolella. Näidenkään yhteismäärä ei ole muuttunut edellisestä kaudesta; ero viime vuoteen verrattuna oli se, että raskaimmat aerobisen kunnon kohotusharjoitukset ajoittuivat tänä vuonna toukokuun lopulle

Sitten on tietysti täysvauhtisen juoksuharjoittelun laatu, joka säiden ja reisiongelmien takia oli selvästi heikompi kuin kesällä 2016

Mutta jos jätän selittelyt pois ja vertaan vain kalenterikirjauksia, niin aerobisen kunnon kohotuspäiviä oli nyt viisi  ja maitohappoharjoituksia seitsemän enemmän, yhteensä 12 kovaa harjoitusta enemmän kuin kaudella 2015 - 2016; takaraivossa oli tavoitteena loppusuora 400 metrin kilpailuissa; kesän 2017 paras 400 metriä oli kuitenkin 3,52 sekuntia kesää 2016 hitaampi, koska vauhtini alkoi hidastua kun lisäsin energian käyttöä 200 metrin jälkeen

Kannattaisiko 400 metrillä kilpailevan ikiurheilijan M72 olla harjoittelematta 400 metriä varten ja huolehtia vain nopeudestaan? ks. valmistautuminen kauteen 2011

Krempat

”Jos ei ole mitään urheilua haittaavaa vaivaa, et ole 70”, ikiurheilijoiden keskuudessa kiertävän kokemusperäisen viisauden mukaan. Kestokrempat, jotka uusiutuvat tavan takaa, ovat minulla

    a) takareisiongelmat, pahimmillaan revähdykset

    b) iskias-sukuiset ongelmat

    c) alaselän ongelmat

    d) lähentäjälihasten ongelmat,

    e) penikkatauti ja

    f) akillesjänne- ja pohjeongelmat

joista neljä ensimmäistä ja vastaavasti kaksi viimeistä lienevät sukua toisilleen

Koreassa ongelma tuli iskiaksesta kahtena viime päivänä. Lämmittelytilassa jouduin jarruttelemaan jatkuvasti. Lopulta lauantaina viestin alkulämmittelyssä jo hitaassakin vauhdissa päkiäjuoksu aiheutti polttavan kivun oikean lonkan yläosassa ja kaikkein kovimmin jarruttaessa. Siksi otin parasetamolia, että kykenin juoksemaan

Mutta toisinaan viime kesänä ja sen jälkeen iskias on ilmaantunut varsin harmittomissa tilanteissa: sienessä mättäikössä kävellessä, kumartuessa ottaakseni kassista jotakin, taaksepäisessä kuperkeikassa yrittäessäni ulottaa jalkateriä maahan, tehdessäni jonkun alkulämmittelypyörityksen liian aikaisessa vaiheessa, mutta yleisimmin se ilmaantuu, kun istun kirjoittamassa tietokoneen ääressä ja nousen

Kuluneen viikon ongelma oli jälleen oikea takareisi: lähdin noin 5/6 –vauhtia lentävälle sataselle Liikuntamyllyssä, mutta kaarteen alussa juoksu oli keskeytettävä; edellinen hälytys oli pääsiäislauantaina ja sitä edellinen tammikuussa

Penikkatauti on sen sijaan hallikautena pysynyt loitolla, kun olen välttänyt konkissa ja hypyissä päkiälle laskeutumista. Olen siis yrittänyt aina konkata mahdollisimman pitkälle, jolloin tulen alas hieman kantapää edellä. Jalkojen voimatasot säilyisivät kyllä paremmin, jos en yrittäisi maksimaalista pituutta vaan mahdollisimman korkealle

Harjoitukset ja kilpailut 2015-16

MM-kisoihin tuli ilmoittauduttua eli kausi jatkuu. Taas on vuositilaston aika. Vuoden 9/2015 - 8/2016 harjoitukset ja kilpailut (suluissa edeltävä vuosi): käsitteiden selitykset

- 43 (33) päivänä aerobisia/palauttavia harjoituksia; nyt olen kirjannut erikseen palauttavat 23 ja aerobista kuntoa kohottavat 20 (näistä kahtena hiihtoa)

- 28 (25) päivänä anaerobisen perustan rakentamista

- 30 (43) päivänä alaktinen
- 20 (14) päivänä Glykol100 -harjoitus, joista yhtenä (kolmena) päivänä 100 metrin kilpailu
- 27 (34) päivänä Glykol200 -harjoitus, joista seitsemän (kahdeksan) 200 metrin kilpailua
- 14 (26) päivänä Lactic400 -harjoitus, joihin sisältyy  viisi (12) 400 metrin kilpailua
- 32 (22) päivänä voimanhankintaa, joista vain kolme plyometrista päivää

Kilpailu- ja harjoituspäiviä tulee siten yhteensä 194 (197), joista juoksupäiviä on 160 (169).

Merkittavimmät erot edelliseen vuoteen ovat: aerobisten harjoituspäivien luku on noussut kymmenellä johtuen osaksi kuluneen elokuun lopun kilpailemattomuudesta, mutta myös tarkoituksellisesti; 400 metrin kilpailupäivät ovat vähentyneet seitsemällä ja 400 metrin maitohappoharjoitukset ovat vähentyneet viidellä; juoksupäivien kokonaismäärän vähennystä vastasi voimanhankintapäivien nousu.

Tuloksellisesti paransin 400 metrin aikaa 0.16 sekuntia viime kesään nähden, mutta 200 metrin ja 100 metrin ajat huononivat 0.28 ja 0.06 sekuntia. Erityisesti jälkikäteen harmittaa se, etten lasketellut SM-kilpailujen alkuerässä 100:a metriä täysillä, koska se oli ainoa kerta kun olin herkässä kunnossa.

Osavuosikatsaus

200 metrin kuntoni pysyi samassa koko hallikauden, noin 30,3 sekunnissa: marraskuun lopussa 30.25, SM-halleissa 30.21 ja EM-halleissa 30,36. Vuoden 2015 EM-halleihin verrattuna aika huononi 0,7 – 0,8 sekuntia.

Viime syksyn harjoittelun pääasiaksi muodostui penikkataudista eroon pääsy. Siksi syyskuun 2015 harjoitusten pääpaino oli vain palauttavan luonteisissa vedoissa ja kuntosalikäynneissä; hyppelyt, konkkaukset ja loikat (plyometria) jäivät vähälle, kuten oikeastaan koko talvena. Mutta säärikipua en tuntenut lokakuun jälkeen. 

Olen siten tähän mennessä onnistunut uudenvuoden lupausten toisessa kohdassa.

Hölmöjä harjoituksia on tullut tehtyä, muttei vakavuudeltaan edellisvuoden luokkaa. Oppi 3°, selkeämpi ero kovien ja helppojen harjoitusten välillä, jäi lopulta testaamatta kilpailuissa pääsiäisen alun ja ajan antibioottikuurin takia. Vain yhden harjoituksen olen tänä talvena käyttänyt pelkkään alkulämmittelyyn, plyometrisiin harjoituksiin ja nopeusvoiman hankintaan. Alaktisten harjoitusten jälkeenkin hyppelyt ovat jääneet vähäisiksi.

Meneillään on nyt uudenvuoden lupauksista viides: uusi kuntopohjan rakentamiskausi ennen ulkokautta.

Accuweather povaa tällä hetkellä Helsinkiin huhtikuussa tavanomaista lämpimämpää säätä pariksi seuraavaksi viikoksi - siis juoksentelua ulkona Vantaan joen varressa aerobisen ja anaerobisen rajamailla sekä voimanhankintaa - mutta 25.4 alkaen Wapun alusviikoksi tavanomaista viileämpää, jolloin on siirryttävä sisälle ja aloitettava sekä pikajuoksu että pikavoiman hankinta, joka aikaisempina vuosina on koostunut yksinomaan plyometrisista harjoituksista, mutta ehkä tänä keväänä poikkean Ogelin liikuntahallin kuntosalille

Kesän tavoite on tässä vaiheessa luonnollisesti sama kuin aikaisempinakin vuosina: edelliskesän tulostason parantaminen

Harjoittelu- ja kilpailutilasto 2014-2015

Lyonin  jälkeen ennen eilisiä Lapinlahden syyssatasia olivat piikkarit olleet kahdesti jalassa ja lisäksi kerran sähäköin pihamaalla. Mutta satasella lähtöni, erityisesti ensimmäinen 15 metriä, oli kesän kehnoin, ja loppu tuli kuntoni mukaisesti; neljällä sadalla juoksu oli kuin alkukesästä, Lyonin 4x400 metrin viestin kaltaisesta juoksusta ei ollut tietoakaan. On siten aika tiivistää mennyt harjoittelu- ja kilpailuvuosi numeroin.

Vuositilaston olen laatinut samoin perustein kuin 8.7.15: harjoittelun laji anaerobinen pohjustus tarkoittaa noin 85-90 prosentin vauhdein tai sykkein maksimista juostuja harjoituksia 100 - 300 metrin matkoilla (palautukset vaihtelevat suuresti) ja Glykol200 (100) tarkoittaa vähintäin 95 prosentin vauhdein juostuja 200 (100) metriä palvelevia glykolyyttisiä tehovetoja (luin näiksi kevään harjoitukset mäessä) sekä Lactic400 tarkoittaa yli 90 prosentin vauhdein juostuja 400 metriä palvelevia maitohappoharjoituksia.

Näin saan ajanjaksolta 9/14 - 8/15 seuraavan asetelman:
- 33 päivänä aerobisia/palauttavia harjoituksia, joista hiihtoa kerran ja kävelyä viisi
- 25 päivänä anaerobinen pohjustus -harjoitus
- 43 päivänä alaktinen, maksimissaan 50 metrin kiihdytys/lähtöharjoitus, joihin sisältyy  yksi 60 metrin kilpailu
- 14 päivänä Glykol100 -vetoja, joista kolmena päivänä 100 metrin kilpailu
- 34 päivänä Glykol200 -vetoja, joista kahdeksana päivänä 200 metrin kilpailu
- 26 päivänä Lactic400 -vetoja, joihin sisältyy  12 päivänä 400 metrin kilpailu
- 22 päivänä keski- ja ylävartalon vahvistamista

Kilpailu- ja harjoituspäiviä tulee siten vuoden aikana yhteensä 197, joista juoksupäiviä on 169, joista taas anaerobisia ml. alaktiset on 142, Näistä oli kilpailupäiviä 23, joista 12 EM-halleissa ja MM-kisoissa. Pikajuoksun harjoittelua oli siten 119 päivänä.

Plyometrinen harjoitus, silloin kun se on tehty, on ollut alaktisen harjoituksen jälkeen kuin myös ennen EM-halleja Eltsun putkessa jalkaprässillä 1-3 toiston sarja tai kaksi, mutta  EM-halleissa tapahtuneen kaatumisen vuoksi en kyennyt siihen myöhemmin.

Plyometrisen voimanhankinnan paradoksi

Penikkatauti, josta kirjoitin 30.4.2015 ja 6.5.2015, ei liene varsinaista penikkatautia säären sisäpuolen lihaskiinnityksissä sääriluuhun eli sotamiehen marssimurtumaa.

Ikiurheilijana kipu säärten etupuolella ja ulkosyrjissä on kuitenkin ollut seuranani koko ajan, siitä lähtien kun aloitin harjoittelun Lahden MM-kisojen innoittamana syksyllä 2009. Sen koen jokaisen rataharjoituksen jälkeen: nykyajan mondot, tartanit ja rekortanit eivät murru urheilijan alla kuten vanhan ajan hiili- ja tiilimurskat; nyt juoksijoiden jalkojen on joustettava tai murruttava.

Esimerkiksi toissa päivänä juoksin Pukinmäen kentällä kovassa myötätuulessa kahdesti etukaarteen ja takasuoran alun; kipu tuntui säärissä jo alkulämmittelyn lopun vauhtivedoissa piikkareilla. Kipu on hallittavissa, kun se alkaa selvästi poistua noin vuorokauden kuluttua; kahden vuorokauden kuluttua voi taas tehdä hitaampivauhtisia vetoja. Alustan pitää silloin kuitenkin olla kimmoisan, jotta säärikipu ei voimistu.

Säärikivun saa aivan varmasti juoksemalla kevyttä hölkkääkin 5 – 10 cm:n lumessa tai vain kävelemällä löysässä hiekassa etelän rannoilla.

Toinen säärten etuosan kipua aiheuttava harjoittelumuoto ovat erilaiset plyometriset harjoitukset, erityisesti voimakkaasti eteenpäin suuntautuvat hypyt, joissa laskeudun päkiälle enkä koko jalkaterälle.

Selasin kalenteriani vuodelta 2013 ja tältä keväältä ja niiden konkkaus- ja hyppelymerkintöjä. Olen yleensä kirjannut kalenteriin joko ”konkkaus” tai ”hyppelyt”, jos olen tehnyt nopeusharjoituksen jälkeen noin 15 - 20 terävää konkkaa, loikkaa tai hyppyä. Tosinaan merkintä on vain ”kevyt konkkaus”, jolloin ilmeisesti en ole kyennyt täystehoisiin loikkiin tai niiden määrä on jäänyt vähäisemmäksi, ehkä 10 – 15 kpl.

Yllätys, yllätys, ajanjaksolla 1.4 – 20.7.2013 tällaisia merkintöjä on vain neljä kpl eli kerran kuukaudessa, mutta 1.4 – 20.7.2015 kokonaista 12 kpl eli kerran viikossa; talvikuukausina 1.12 – 31.3 on molempina vuosina yhtä monta eli 15 plyometrista harjoitusta, siis noin kerran viikossa.

Se, että 2013 on vain neljä plyometrista harjoitusta keväällä ja alkukesästä, ei merkitse sitä, ettenkö tuolloinkin olisi hypännyt pari kertaa matalan aidan yli tai paikallaan ilmaan nopeusharjoituksen jälkeen, mutta määrä on vain jäänyt niin vähäiseksi, etten ole kirjannut sitä kalenteriin. Syy on ollut juuri siinä, ettei ole kannattanut hyppiä tai loikkia enempää säärikivun vuoksi.

Tänä keväänä on ollut päähänpinttymä loikkia ja hypellä, vaikka säärten etuosan kipu on uusiutunut ja ylittänyt kynnyksen, joka haittaa täysvauhtisia vetoja - koska koleuskaan ei ole suosinut täysvauhtista pikajuoksua. Ehkä tänä keväänä olen myös yrittänyt konkissa ja hypyissä laskeutua nimenomaan päkiälle, koska pikajuoksussakin tullaan päkiälle.

Tämän kesän tulosten vertailu kesään 2013 näyttääkin tuottavan plyometrisen harjoittelun paradoksin: ikiurheilijan yritys hankkia sen avulla jäntereisiin pikajuoksunomaista voimaa on nimenomaan vienyt niistä voiman pois lisääntyneen säärikivun vuoksi!

Kuluttavien 200 ja 400 metrin anaerobisten vetojen tuho

Toissapäiväinen kirjoitus syntyi, kun tokaisin 5000 metrin kävelyn M75 kultamitalistille Martti Valoselle: ”nyt meni 400 m melkein viisi sekuntia hitaammin kuin kaksi vuotta sitten, jolloin hiihdin lähes 300 km, mutta viime talvena olin suksilla vain kerran”.

Lähetin kirjoituksesta linkin Jorma Manniselle, joka voitti 60:nen Suomen mestaruutensa viime lauantaina 200 metrillä. Ajatushautomo JM vastasikin nopeasti pitkään ja seikkaperäisesti, mm: ”harjoituskertojen mukaan olet heikommalla pohjalla tehnyt 2015 keväällä jopa enemmän 200 - 400 palvelevia harjoitteita kuin 2013. Mielenkiintoista olisi tietää vetojen vauhtitasoista kumpanakin vuonna.  Penikkatauti on vaikuttanut aerobisen pohjan vajeeseen, mutta todennäköisesti myös kilpailuihin valmistavan kauden vetoharjoitusten laatuun/tehoon”.

Totta. Tilastoni sisältävät myös kilpailut: vuoden 2013 osalta vain SM-hallit, mutta 2015 SM-hallien lisäksi myös kuluttavan viikon EM-halleissa; ks. huhtikuun 2015 kirjoitukset. Tästä syystä samojen kuukausien vertailu 2013 ja 2015 toissapäiväisen kirjoitukseni tapaan ei ole mielekäs; vuodelta 2015 pitäisi mieluumminkin valita jakso 1.4 – 31.7.2015.

Mutta Nummelan kilpailuissa 26.5.2013 juoksin 100 m aikaan 14,08 ja 400 m 66,35. Tämän kevään harjoitus- ja kilpailuhistoriaa EM-hallien ja viikonlopun SM-kisojen välillä pitää siis verrata kevään 2013 harjoituksiin SM-hallien ja Nummelan kilpailujen välillä.

Kevään harjoittelu on tapahtunut juuri niin kuin JM epäili: kuluttavia 200 ja 400 metrin anaerobisia vetoja vuotta 2013 heikommalla aerobisella pohjalla. Siksi tehovetojen (yli 95 prosentin yrityksillä matkan ennätyksestä) vauhti on jäänyt hitaammaksi kuin kaksi vuotta sitten. Itse olen pitänyt syynä sään koleutta; penikkataudin pahentumista olen luonnollisesti varonut kaikissa harjoituksissa.

Tänä keväänä kuntoperustan vahvistaminen jäi vain huhtikuuksi eli noin kolme viikkoa lyhemmäksi kuin 2013. Kun vuoden 2013 pääharjoittelu tapahtui aerobisen ja anaerobisen alueen rajamailla, huhtikuussa 2015 juoksin vain neljä harjoitusta 17:sta vastaavalla alueella. Alaktisia harjoituskertoja oli viisi ja anaerobisia kahdeksan, joista yksi oli täysvahtinen an100 ja toinenkin 95 prosenttinen.

Muut kuusi anaerobista harjoitusta koostuivat mäkivedoista, joita teen kolmessa eri kaltevuuskulman mäessä. Nopeudet vaihtelevat tavattomasti. Vetojen kesto on ollut 30 – 45 s ja toistoja/sarjoja tyypillisesti 2 x 2. Kahdessa raskaimmassa huippusyke nousi vallan 94 prosenttiin maksimisykkeestäni. Mäkivetopainotteinen huhtikuu (yksi lisää toukokuun alussa) johtui siitä, että konkkaukset, loikat ja hyppelyt jäivät vähiin tai vain alkulämmittelyn luonteisiksi.

Toukokuun 2015 kolmen ensimmäisen viikon harjoittelu on lähes yksinomaan anaerobista, kun vuoden 2013 kokemuksiin perustuen jakson olisi pitänyt vielä olla aerobisvoittoisen.

Ennen 2015 SM-kisojen 400 metriä kilpailin kahdesti (Kuopion Reipas ja HKV) ja niitä ennen yksi rataharjoitus Liikuntamyllyssä puolitoista kuukautta ennen SM-kisoja. Mutta vuonna 2013 en tehnyt yhtäkään 400 metrin rataharjoitusta (event running) ennen Nummelan kisoja; niiden sijasta kolme mäkivetoharjoitusta huhti-toukokuussa ajoittuivat samoin.

Ensimmäisen täysvauhtisen 200 m juoksin tänä vuonna viisi viikkoa ennen SM-kisoja (aika 30,7), mutta vuonna 2013 vain viikkoa ennen Nummelan kisoja (29,8 väliaikana 250 metrin vedossa).