Näytetään tekstit, joissa on tunniste ikiurheilija. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ikiurheilija. Näytä kaikki tekstit

perjantai 31. joulukuuta 2021

EM-hallit Bragassa ongelmissa

Tärkein välietappi ensi kesän Tampereen MM-kilpailuihin valmistautumisessa olisivat Portugalin Bragassa järjestettävät EM-hallimestaruuskilpailut. Mikään harjoitusviikko ei voita puolta tusinaa kilpailustarttia 60 - 400 metrillä ja viestissä, kunhan palauttelee seuraavan viikon.

Koronaviruksen omikron-muunnos on nostanut tartunnat pilviin lähes kaikkialla Euroopassa. Euroopan ikiurheilijoiden liitto EMA tiedotti 22.12.2021, että päätös kilpailujen pitämisestä tehdään 14.1.2022. Ilmoittautumisaikaa jatkettiin 13.1.2022 asti. Ilmoittautumismaksut saa takaisin, jos kilpailuja ei pidetä. Järjestäjät eivät suosittele matkojen ja hotellien varaamista ennen lopullista päätöstä.

Harjoittelujaksot sujuvat harvoin ennakkokaavailujen mukaan. Syksyllä innostuin halli5ottelusta lähinnä harjoitellakseni aitajuoksua. Lopputulos oli todellisiin täysvauhtisiin harjoituskertoihin nähden kohtuullinen, 60 metrin aidat 12,78, puoliväliin saakka välit kolmella askeleella.

Ottelun viimeinen laji 1000 m sujui 4.48, mutta syke oli 30 lyöntiä alle sen mitä viimeisessä pitkässä vetoharjoituksessa ulkona lepopäivän jälkeen. Siis, tonnin juoksun aikana olin jo "ylikunnossa" eli en ollut palautunut edeltävistä lajeista. Kokemuksena halliottelu oli kuitenkin niin kiinnostava, että todennäköisesti tulen jatkossa osallistumaan niihin.

Ottelun jälkeen harjoitusten pääpaino oli jälleen nopeuden ja nopeuskestävyyden kehittämisessä. Siinä tarkoituksessa olin joulukuun ensimmäisen viikon Teneriffalla. Viikko on kuitenkin lyhyt jakso, koska menomatkasta palautumisen vuoksi vasta lähtöä edeltävänä päivänä harjoittelu tuntui siltä, että nyt kulkee.

Sama toistui tietysti paluun jälkeen. Kunnollista 400 metriä palvelevaa harjoitusta en ole vielä kyennyt tekemään, en myöskään pika-aitomista. Tosin samanaikaisesti jouduin tekemään yllättävän Kainuun matkan joulumatkan lisäksi.

Eilen oli kello mukana Esport Arenassa, kun juoksin 100 ja 200 metriä. Jälkimmäinen sujui hitaammin kuin ennen Teneriffalle lähtöä, mutta vastaavasti 100 m nopeammin. Teneriffalla en ottanut aikaa, jotta juoksu olisi ollut rennompaa.

Ennen joulua olin kovin epävarma, mihin lajeihin ilmoittautuisin EM-halleissa vai jättäisinkö ne jopa väliin. Nyt olen kuitenkin päätynyt siihen, että jos ne vain järjestetään, parasta on yrittää kilpailla joka matkalla tähtäimen ollessa ensi sijassa Tampereen MM-kilpailuissa.

maanantai 23. syyskuuta 2019

Aitomisharjoittelua

Ikiurheilijoiden Venetsian EMAC2019 meni aitomisharjoitteluksi. Jännitin ilmeisesti liikaa sekä 300 metrin aitajuoksun alkuerässä että loppukilpailussa: ajat 59,29 ja 58,45. Loppukilpailussa aitominen alkoi hieman paremmin mutta sammuin kaarteen puoliväliin eli tapahtui juuri se, minkä pystyin  Orimattilassa sipsuttelulla välttämään

Aitojen jälkeen oli 400 metriä seuraavana aamuna, mutta se ei kulkenut lainkaan, koska olin joutunut aitajuoksuissa panemaan kaiken peliin jo alkuerässä; vauhti hidastui 30 metrin jälkeen koko ajan sitä mukaa kun laktaattia muodostui verenkiertoon

Harjoitusaikani ennen Lido di Jesoloon lähtöä osoittivat että pikajuoksukunto koheni Turun SM-kisojen jälkeen, koska juoksin vuosien 2018-2019 parhaat harjoitusajat 150:llä ja 250:llä metrillä

Venetsiasta paluun jälkeen käytin puolitoista viikkoa muuhun kuin juoksemiseen, taimikon harvennusta raskaimpana, mutta myös kävelyä ja jäsenten heiluttelua

Tavanomainen syyskausi alkoi viime perjantaina lähes 8 km:n kävely- ja hölkkälenkillä, sykkeen noustessa hölkkävetojen lopulla aerobisen alueen yläosaan. Peruskuntojaksossa on tarkoitus keskittyä aerobiseen kuntoutukseen ja vahvistaa koko kehon lihaksistoa, mutta yrittäen säilyttää nopeusominaisuudet

Eilen aamulla oli Eläintarhan tunnelissa alkulämmittelyn lopussa pitkien aitojen harjoittelua kahdesti kolme aitaa (toisella kerralla aitominen täydellistä!), pari telinelähtöä sekä 70 metriä vuoroin kiihdyttäen ja lasketellen (in-and-out)

Päälle yritin loikkia, mutta lihaksista ei löytynyt kimmoisuutta (taisin olla vielä jumissa taimikkotöistä ja autolla ajosta). Penkkipunnerrus sen sijaan sujui kesän jälkeen yllättävän hyvin

maanantai 12. elokuuta 2019

SM-kultaa uudessa lajissa

Aikuisurheiluna markkinoiduissa, mainiosti järjestetyissä ikiurheilijoiden Turun 2019 SM-kisoissa vaihtelivat ukkoskuurot ja auringonpaiste. Näin oli myös suoritusteni osalta: 100 m 15,39; 200 m 31,86400 m 1.15,47 ja uutena lajina 300 m aidat 58,39 lauantaiaamun auringossa. Tulokset eivät siis parantuneet viikossa Eltsun kilpailuista

Aidoissa oli kultaa tarjolla, jonka myös sain. Tarkoitus oli selvitä loppusuora kompuroimatta. Siksi aitominen oli varovaista, sipsuttelua useimmiten. Harjoituksissa en ollut edennyt niin pitkälle että olisin aitonut väsyneenä, jolloin polvi ei enää nouse 400 metrin loppusuoran tai 200 metrin viimeisen 30 metrin tavoin. Siksi säästelin vauhtia ensimmäisen aidan jälkeen loppusuoralle asti 

Jälkeenpäin tajusin, että aitoja ei tarvitse yrittää nuolla, koska ne ovat ikäiselleni vain 68 cm. Se vain kumartaa asentoa joka aidan jälkeen ja hidastaa menoa. Sipsuttelu ja aidan jälkeinen spurtti pitäisi saada pois; niiden sijaan pitäisi kiihdyttää pari kolme askelta aidalle ja lasketella aidan jälkeen sekä pitää juoksuasento koko ajan korkeana 

Seuraavalla kerralla yritän juosta kaarteen hieman vauhdikkaammin. Mutta 400 metrin kuntoni on sen verran kehno - nyt energia loppui jaloista tyystin loppusuoralle tultaessa, että kovin suurta riskiä en uskalla ottaa


keskiviikko 29. toukokuuta 2019

Mitä nyt?

Hiekkaharjun ja Nummelan kilpailut viime viikonloppuna olivat kannaltani liian kylmässä. Olin ajatellut noin 15 astetta miniminä. Lihakseni olivat aivan koppurassa jo perjantaina käydessäni Helsingin keskustassa. Olin herkistellyt niihin lähes kuin SM-kisoja varten. Korvaavana juoksin lauantaina Liikuntamyllyssä täysvauhtisen 200 m ja sunnuntaina 5/6 -vauhtisia ylämäkivetoja; olen joskus kyennyt harjoituksissa parempaankin juoksuun

Mitä seuraavaksi? Katselin kilpailukalenteria ja en löytänyt kesän aikatauluihin sopivia kilpailuja ennen ikiurheilijoiden Turun SM-kisoja elokuun 2:na viikonloppuna, joihin on 10 viikkoa

Ideaalisesti minun pitäisi jakaa viikot peruskuntoa luoviin sekä kilpailukuntoa rakentaviin ja terävöittäviin viikkoihin ennen viimeistä herkistelyviikkoa. Rinnakkainen voimanhankintaohjelma pitäisi jaksottaa: alussa koko kehon lihaksiston, kropan stabilisaation vahvistaminen, pääpainon ollessa erilaisissa koordinaatioharjoituksissa; seuraavaksi pääpaino lihasmassan kasvun edistämisessä (toistoja 6-8); lopuksi räjähtävän voiman hankintaa sekä painoin että konkkaamalla ja loikkimalla (plyometria), herkistelyjaksolla vain pompiskelua alkulämmittelyn ja jäähdyttelyn yhteydessä

Mutta, mutta. Todennäköisesti tulen tekemään hieman kaikkea sekaisin, mihin vaikuttavat säätila, harjoittelupaikat kesän matkustussuunnitelmien vuoksi ja omat, jo lapsuudessa totutut tavat (vanha koira ja uudet temput)

perjantai 19. toukokuuta 2017

Ikiurheilijat Urheiluliittoon?

SUL perusti Masters-valiokunnan, kertoo Yleisurheilu.fi 17.5.2017: 

"Suomen Urheiluliiton (SUL) hallitus päätti Helsingissä pitämässään kokouksessa perustaa Masters-valiokunnan rakentamaan liitolle Masters-yleisurheilun strategiaa. Osana tuota työtä valiokunta miettii Masters-yleisurheilun siirtymistä SUL:n alaisuuteen sekä Masters-toiminnan käynnistämistä liitossa.

Valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin Reijo Häyrinen ja jäseniksi Antti Mero, Tapio Lindroos, Kirsti Siekkinen, Ari Pietarinen, Vesa Harmaakorpi, Jarmo Mäkelä, Mika Muukka ja Harri Aalto."

Tuleeko ikiurheilijoista maistereita, mestareita, konkareita vai otetaanko käyttöön vanhat termit ikämies ja yli-ikämies? Ikiurheilu näyttää olevan masters-toiminta

ks. myös 10.12.2013 ja 1.3.2015

Lisäys 1.7.2017:
Tervetuloa SAUL - SUL neuvottelujen tiedotustilaisuuteen!

Suomen Aikuisurheiluliitto järjestää tiedotus- ja keskustelutilaisuuden kesäkuun alussa käynnistyneistä yhteistyöneuvotteluista Suomen Urheiluliiton kanssa.

Tiedotustilaisuus on SM-kilpailujen yhteydessä Lohjalla. SAUL:n puheenjohtaja Tapio Lindroos kertoo yhteistyöneuvottelujen nykyvaiheesta.

Aika: lauantai 8.7. klo 16.00
Paikka: Lohja, yleisurheilun SM-kilpailujen palkintojenjakopaikka

perjantai 17. helmikuuta 2017

Palauttava harjoitus vai lepo?

"Virkistysurheilija, joka kilpailee kerran viikossa ja harjoittelee kahdesti, palautuu riittävästi," kertovat useat nettivalmentajat kuten Jimson Lee. Kokemukseni on kuitenkin, että esimerkiksi HKV:n marraskuun hallikilpailuihin harjoitellessa, kolmesta harjoituksesta yhden on oltava submaksimaalisen eli juostuna noin 85-94 prosentin tehoilla

Ongelma palautumisen kanssa nousee heti, jos lisäksi käyn kuntosalilla. Silloin yhden juoksukerroista on pysyttävä selvästi palauttavalla alueella eli minulla syke ei nouse 145:ttä korkeammaksi viimeisessäkään vedossa (maksimisykkeeni on 179 ja minimi 56)

Tällä viikolla tein maanantaina palauttavia vetoja (korkein max syke 142), keskiviikon harjoitus oli alaktinen ja tänään submaksimaalinen noin 93 prosentin tehoin. Juoksut, erityisesti alkulämmittelyn lopun 25 metrin kiihdytykset, tuntuvat jaloissa, joten huomenna on palauttavan harjoituksen vuoro ja sunnuntaina lepo

Siis molempia tarvitaan: palauttavia harjoituksia ja lepoa

Kropan aktivointi meni pieleen lauantain 7.1 lumitöissä ehkä juuri sen tähden, että vain lepäsin sunnuntain. Maanantaina 9.1 juoksu olikin tahmeata; ylimääräistä sekuntia en saanut pois kellosta kuin vasta 7.2

maanantai 2. marraskuuta 2015

Totuus kunnosta paljastuu kilpailuissa

Valmentajien slangin ymmärtäminen tuottaa joskus yllätyksiä. Eräs hauskimmista on väite, että ”Michael Johnson juoksi 200 metrin vetoja 42 - 43 sekunnin vauhtia”. Siihen pitää tietysti lisätä jatkoksi ”400:lla metrillä”, jota  hänen valmentajansa Clyde Hart ei sanonut haastattelutilanteessa. Michael Johnsonin vedot olivat todellisuudessa siten nopeampia kuin hänen aloitusvauhtinsa 400:llä metrillä.

Viime perjantaina juoksin kangasmaastossa ikiurheilijavauhtia juuri 42 – 43 sekunnin vetoja viidesti palautusten oltua 4 – 7 minuuttia, mutta matkan jäätyä vedoissa alle 200 metrin. Kirjasin kalenteriin hienosti, että harjoitin laktaattikapasiteettia eli että ylikuormitin laktaattienergiajärjestelmää.

Lokakuussa tuli juostua 10 kertaa ja lisäksi neljä kuntosalikäyntiä. Juoksuharjoituksista puolet tein loivassa ylämäessä noin 9/10 -vauhdein, anaerobista pohjustusta siis, lisäksi kolme aerobista harjoitusta ja kahdesti alaktinen kiihdytysharjoitus.

Tämän syksyn juoksuharjoituskerrat, -metrit ja -minuutit ovat jääneet vähäisemmiksi kuin aikaisempina syksyinä, koska kevään EM-hallit Puolassa ja elokuun MM-kisat Lyonissa verottivat juoksuhaluja. 

Totuus kunnosta paljastuu kilpailuissa, totuus viinistä korkkaamalla pullon.

(korjattu 3.11.15 klo 5.50: aikaisemmin tekstissä oli maitohappokapasiteetti, mutta maitohappoahan tuottavat lehmät; juoksija käyttää hyväkseen laktaattia)

Lisäys 29.11.15 klo 845: HKV:n kunnontarkistuskilpailuissa tulokseni: 60 m 9,09 ja 200 m 30,25

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Kuluttavien 200 ja 400 metrin anaerobisten vetojen tuho


Toissapäiväinen kirjoitus syntyi, kun tokaisin 5000 metrin kävelyn M75 kultamitalistille Martti Valoselle: ”nyt meni 400 m melkein viisi sekuntia hitaammin kuin kaksi vuotta sitten, jolloin hiihdin lähes 300 km, mutta viime talvena olin suksilla vain kerran”.

Lähetin kirjoituksesta linkin Jorma Manniselle, joka voitti 60:nen Suomen mestaruutensa viime lauantaina 200 metrillä. Ajatushautomo JM vastasikin nopeasti pitkään ja seikkaperäisesti, mm: ”harjoituskertojen mukaan olet heikommalla pohjalla tehnyt 2015 keväällä jopa enemmän 200 - 400 palvelevia harjoitteita kuin 2013. Mielenkiintoista olisi tietää vetojen vauhtitasoista kumpanakin vuonna.  Penikkatauti on vaikuttanut aerobisen pohjan vajeeseen, mutta todennäköisesti myös kilpailuihin valmistavan kauden vetoharjoitusten laatuun/tehoon”.

Totta. Tilastoni sisältävät myös kilpailut: vuoden 2013 osalta vain SM-hallit, mutta 2015 SM-hallien lisäksi myös kuluttavan viikon EM-halleissa; ks. huhtikuun 2015 kirjoitukset. Tästä syystä samojen kuukausien vertailu 2013 ja 2015 toissapäiväisen kirjoitukseni tapaan ei ole mielekäs; vuodelta 2015 pitäisi mieluumminkin valita jakso 1.4 – 31.7.2015.

Mutta Nummelan kilpailuissa 26.5.2013 juoksin 100 m aikaan 14,08 ja 400 m 66,35. Tämän kevään harjoitus- ja kilpailuhistoriaa EM-hallien ja viikonlopun SM-kisojen välillä pitää siis verrata kevään 2013 harjoituksiin SM-hallien ja Nummelan kilpailujen välillä.

Kevään harjoittelu on tapahtunut juuri niin kuin JM epäili: kuluttavia 200 ja 400 metrin anaerobisia vetoja vuotta 2013 heikommalla aerobisella pohjalla. Siksi tehovetojen (yli 95 prosentin yrityksillä matkan ennätyksestä) vauhti on jäänyt hitaammaksi kuin kaksi vuotta sitten. Itse olen pitänyt syynä sään koleutta; penikkataudin pahentumista olen luonnollisesti varonut kaikissa harjoituksissa.

Tänä keväänä kuntoperustan vahvistaminen jäi vain huhtikuuksi eli noin kolme viikkoa lyhemmäksi kuin 2013. Kun vuoden 2013 pääharjoittelu tapahtui aerobisen ja anaerobisen alueen rajamailla, huhtikuussa 2015 juoksin vain neljä harjoitusta 17:sta vastaavalla alueella. Alaktisia harjoituskertoja oli viisi ja anaerobisia kahdeksan, joista yksi oli täysvahtinen an100 ja toinenkin 95 prosenttinen.

Muut kuusi anaerobista harjoitusta koostuivat mäkivedoista, joita teen kolmessa eri kaltevuuskulman mäessä. Nopeudet vaihtelevat tavattomasti. Vetojen kesto on ollut 30 – 45 s ja toistoja/sarjoja tyypillisesti 2 x 2. Kahdessa raskaimmassa huippusyke nousi vallan 94 prosenttiin maksimisykkeestäni. Mäkivetopainotteinen huhtikuu (yksi lisää toukokuun alussa) johtui siitä, että konkkaukset, loikat ja hyppelyt jäivät vähiin tai vain alkulämmittelyn luonteisiksi.

Toukokuun 2015 kolmen ensimmäisen viikon harjoittelu on lähes yksinomaan anaerobista, kun vuoden 2013 kokemuksiin perustuen jakson olisi pitänyt vielä olla aerobisvoittoisen.

Ennen 2015 SM-kisojen 400 metriä kilpailin kahdesti (Kuopion Reipas ja HKV) ja niitä ennen yksi rataharjoitus Liikuntamyllyssä puolitoista kuukautta ennen SM-kisoja. Mutta vuonna 2013 en tehnyt yhtäkään 400 metrin rataharjoitusta (event running) ennen Nummelan kisoja; niiden sijasta kolme mäkivetoharjoitusta huhti-toukokuussa ajoittuivat samoin.

Ensimmäisen täysvauhtisen 200 m juoksin tänä vuonna viisi viikkoa ennen SM-kisoja (aika 30,7), mutta vuonna 2013 vain viikkoa ennen Nummelan kisoja (29,8 väliaikana 250 metrin vedossa).

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Ikiurheilijoiden Eläintarha


Ikiurheilijat kisaavat Suomen mestaruuksista ensi viikonloppuna Eläintarhan yleisurheilukentällä. Helsingin Kisa-Veikkojen laatujärjestelyt ovat saaneet säänennustajatkin povaamaan kohtalaista lämpöä, ettei tarvinne juosta pitkissä talvitrikoissa.

Myös tuuliennuste lupaa vain heikkoa vasta- tai sivutuulta loppusuoralla ja kaarteessa. Parhaimmassa tapauksessa 200 metrillä juostaan virallisesti nollatuulissa, mutta käytännössä kaarteessa on vastatuulta pari metriä sekunnissa.

Lämpöä tarvittaisiin erityisesti sähäkällä 100 metrillä, joka juostaan perjantai-iltana. Esillä on koko kaari 85+ vuotiaista aina nopeampiin, voimakkaampiin ja polvia korkeammalle nostaviin viisivuotisryhmiin kolmekymppisiin asti. 200 metriä juostaan lauantai-iltana. Alkuerät ovat molemmilla matkoilla.

Sunnuntaina iltapäivällä pitäisi olla jo keskiverto kesäsää, kun juostaan Lex Hollon mainostamat brutaalit neloset.

Lämpötila oli tänään Eltsussa klo 14 ja 15 välillä noin 15-16 astetta. Viileältä se tuntui. Käsineitä kaipasin. Vielä pitäisi saada kaksi telinelähtöä ennen perjantaita.

Lisäys 27.6.15 klo 7.45: Eipä lämpö 100 metrin julksun aikana eilisiltana ollut kuin 14 - 15 asteen välillä Kaisaniemen sääaseman mittausten mukaan. Lähtölaukaukseen reagointini oli erinomainen, mutta lähdön jälkeen tuli pomppuaskel, pieni horjahdus ehkä, jonka jälkeen juoksutekniikka alkoi hajota vähinerin; rentous unohtui kiihdytysvaiheen aikana, kun keskityin ensimmäiseen askeleeseen. Aika 14,43 oli heikompi kuin kolme viikkoa aikaisemmin

Lisäys 29.6.15 klo 7.30: Lauantai-illan 200 metristen aikana lämpötila oli asteen verran edellisiltaa korkeampi, mutta vastatuuli oli melkoinen kaarteen alussa. Mitattu myötätuuli juoksun aikana oli 1,1 m/s, mitä ei juostessa huomannut (mittaus alkaa ensimmäisen juoksijan tullessa loppusuoralle ja kestää 10 sekuntia). Aikani 30,12 kertoo lähinnä kuntoni kehnoudesta.
Eilisen sunnuntain 400 metrillä olin aivan liian hyvävoimainen tullessani loppusuoralle, että lopetus olisi ollut brutaali. Juoksu vastasi alkueräjuoksua eikä loppukilpailua.

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Kilpailu vai harjoitus?

Kova, puuskainen ja pyörivä tuuli haittasi HKV:n aikuisurheilijoiden kevätkansallisia. Lämpöäkin kentällä oli lopulta vähemmän, alle 15°, kuin puoli kymmeneltä kotoa lähtiessä. Tulokset eivät osaltani olleet häävejä, mutta tulihan oltua auringossa neljä tuntia ja juostua sekä 100 m että 400 m verryttelyineen ja jäähdyttelyineen; eräänlainen harjoitus ikiurheilijoiden elokuun MM-kisoja varten.

Myös vastatuuli 400 metrillä takasuoran lopussa ja takakaarteen alussa oli ylivoimaisesti kovinta, mitä olen kokenut kilpailuissa.

Lyonissa tulee suomalaisten kannalta todennäköisesti olemaan kuuma; kaupunkihan on jokilaaksossa ja päivän huippulämpötila on elokuun alussa keskimäärin 27° tai jopa 40⁰.