Valmentajien
slangin ymmärtäminen tuottaa joskus yllätyksiä. Eräs hauskimmista on väite,
että ”Michael Johnson juoksi 200 metrin vetoja 42 - 43 sekunnin vauhtia”.
Siihen pitää tietysti lisätä jatkoksi ”400:lla metrillä”, jota hänen valmentajansa Clyde Hart ei sanonut
haastattelutilanteessa. Michael Johnsonin vedot olivat todellisuudessa siten nopeampia
kuin hänen aloitusvauhtinsa 400:llä metrillä.
Viime perjantaina
juoksin kangasmaastossa ikiurheilijavauhtia juuri 42 – 43 sekunnin vetoja
viidesti palautusten oltua 4 – 7 minuuttia, mutta matkan jäätyä vedoissa alle
200 metrin. Kirjasin kalenteriin hienosti, että harjoitin laktaattikapasiteettia eli että yli kuormitin laktaattienergiajärjestelmää.
Lokakuussa tuli juostua
10 kertaa ja lisäksi neljä kuntosalikäyntiä. Juoksuharjoituksista puolet tein loivassa ylämäessä noin 9/10 -vauhdein, anaerobista
pohjustusta siis, lisäksi kolme aerobista harjoitusta ja kahdesti alaktinen
kiihdytysharjoitus.
Tämän syksyn
juoksuharjoituskerrat, -metrit ja -minuutit ovat jääneet vähäisemmiksi kuin
aikaisempina syksyinä, koska kevään EM-hallit Puolassa ja elokuun MM-kisat
Lyonissa verottivat juoksuhaluja.
Totuus kunnosta paljastuu kilpailuissa, totuus viinistä korkkaamalla pullon.
(korjattu 3.11.15 klo 5.50: aikaisemmin tekstissä oli maitohappokapasiteetti, mutta maitohappoahan tuottavat lehmät; juoksija käyttää hyväkseen laktaattia)
Lisäys 29.11.15 klo 845: HKV:n kunnontarkistuskilpailuissa tulokseni: 60 m 9,09 ja 200 m 30,25
(korjattu 3.11.15 klo 5.50: aikaisemmin tekstissä oli maitohappokapasiteetti, mutta maitohappoahan tuottavat lehmät; juoksija käyttää hyväkseen laktaattia)
Lisäys 29.11.15 klo 845: HKV:n kunnontarkistuskilpailuissa tulokseni: 60 m 9,09 ja 200 m 30,25
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti