Miten edetä?

Oikean polven kipu on osoittautunut paljon sitkeämmäksi kuin alussa odotin. Puoleentoista kuukauteen en ole kyennyt ottamaan varsinaisia juoksuaskelia. Vauhditon pituus kyllä luonnistui. Eli ponnistavan jalan polvi on menettänyt kykynsä toimia iskunvaimentajana

Koulukaverini, juoksutilastojen ylläpitäjä Vesa Korpimäki neuvoi otattamaan kananhelttauutepiikin, jotta kykenisin harjoittelemaan. Piikin helpottava vaikutus olisi kuulemma kuukausia

Kysyin asiaa ortopediltä ja hän totesi: "kyseessä on nivelrikkolääke. Mitään tieteellistä näyttöä sen vaikutuksesta muihin vaivoihin ei ole, vain nk. placebo-efekti, lumelääkevaikutus. Kyllä ne yksityiset lääkäriasemat antavat pistoksen, jos uskot sen helpottavan vaivaasi"

Hyllyssäni on kymmenen vuotta vanha englanninkielinen urheiluvammojen ohjekirja, jonka mukaan oireet vastaisivat polven sisäpuolen nivelkierukan repeämää. Polviekspertti totesi kylmästi, että voithan magneettikuvan otattaa, mutta ikäisilläsi ei yleensä ole mitään repeämää, vaan sekä nivelkierukan että rustokudoksen kulumaa, varsinkin kun ongelma on ilmaantunut vaivihkaa

Niinpä, sotilasarvostani putosi res. jo 17 vuotta sitten

Olen yrittänyt vahvistaa polvea tukevia lihaksia tekemällä kyykkyjä kahdesti viikossa, kerran pelkän tangon kanssa 4-5 toistoa ja toisen kerran yhdellä jalalla ilman lisäpainoa kymmenkunta toistoa. Kaksi tai kolme sarjaa

Havaitsin myös, että edellisen polvivamman jälkeen olin kyennyt tekemään polvennostojuoksua ylämäessä. Samaan pystyin nytkin Eltsun tunnelissa, mutta, mutta 

Pääsiäisenä pidin neljän päivän tauon ja maanantaina taisin olla liian innokas, kun tein polvennostojuoksua ulkosalla. Oikea polvi nuljahtikin sivusuunnassa. Tällä viikolla ei olisi luonnistunut vauhditon pituuskaan

Sorapolut eivät ole tasaisia. Molemmat polvet ovat epävakaita. Kuntoportaita sentään kykenin eilen nousemaan, ei nyt varsinaisesti juosten mutta kyllä se laktaattitreenistä kävi kun edellinen oli 28.1.2022 

Vauhtia lisää joka viikko kivun sallimissa rajoissa, niin Tampereen MM-kisoissa voisin kyetä kamppailemaan viestijoukkuepaikoista

Selvä on että 300 metrin aidat, jota ajattelin päämatkaksi, täytyy unohtaa. Orimattilassa 74 vuotiaana juostu 56,06 jäi parhaaksi noteeraukseksi

EM-hallit Bragassa ongelmissa

Tärkein välietappi ensi kesän Tampereen MM-kilpailuihin valmistautumisessa olisivat Portugalin Bragassa järjestettävät EM-hallimestaruuskilpailut. Mikään harjoitusviikko ei voita puolta tusinaa kilpailustarttia 60 - 400 metrillä ja viestissä, kunhan palauttelee seuraavan viikon.

Koronaviruksen omikron-muunnos on nostanut tartunnat pilviin lähes kaikkialla Euroopassa. Euroopan ikiurheilijoiden liitto EMA tiedotti 22.12.2021, että päätös kilpailujen pitämisestä tehdään 14.1.2022. Ilmoittautumisaikaa jatkettiin 13.1.2022 asti. Ilmoittautumismaksut saa takaisin, jos kilpailuja ei pidetä. Järjestäjät eivät suosittele matkojen ja hotellien varaamista ennen lopullista päätöstä.

Harjoittelujaksot sujuvat harvoin ennakkokaavailujen mukaan. Syksyllä innostuin halli5ottelusta lähinnä harjoitellakseni aitajuoksua. Lopputulos oli todellisiin täysvauhtisiin harjoituskertoihin nähden kohtuullinen, 60 metrin aidat 12,78, puoliväliin saakka välit kolmella askeleella.

Ottelun viimeinen laji 1000 m sujui 4.48, mutta syke oli 30 lyöntiä alle sen mitä viimeisessä pitkässä vetoharjoituksessa ulkona lepopäivän jälkeen. Siis, tonnin juoksun aikana olin jo "ylikunnossa" eli en ollut palautunut edeltävistä lajeista. Kokemuksena halliottelu oli kuitenkin niin kiinnostava, että todennäköisesti tulen jatkossa osallistumaan niihin.

Ottelun jälkeen harjoitusten pääpaino oli jälleen nopeuden ja nopeuskestävyyden kehittämisessä. Siinä tarkoituksessa olin joulukuun ensimmäisen viikon Teneriffalla. Viikko on kuitenkin lyhyt jakso, koska menomatkasta palautumisen vuoksi vasta lähtöä edeltävänä päivänä harjoittelu tuntui siltä, että nyt kulkee.

Sama toistui tietysti paluun jälkeen. Kunnollista 400 metriä palvelevaa harjoitusta en ole vielä kyennyt tekemään, en myöskään pika-aitomista. Tosin samanaikaisesti jouduin tekemään yllättävän Kainuun matkan joulumatkan lisäksi.

Eilen oli kello mukana Esport Arenassa, kun juoksin 100 ja 200 metriä. Jälkimmäinen sujui hitaammin kuin ennen Teneriffalle lähtöä, mutta vastaavasti 100 m nopeammin. Teneriffalla en ottanut aikaa, jotta juoksu olisi ollut rennompaa.

Ennen joulua olin kovin epävarma, mihin lajeihin ilmoittautuisin EM-halleissa vai jättäisinkö ne jopa väliin. Nyt olen kuitenkin päätynyt siihen, että jos ne vain järjestetään, parasta on yrittää kilpailla joka matkalla tähtäimen ollessa ensi sijassa Tampereen MM-kilpailuissa.

Kylmän kevään kuntoilua

Portugalin Braga joutui koronaviruksen vuoksi perumaan ikiurheilijoiden EM-hallimestaruuskilpailut, EMACin, itse asiassa siirtämään ensi tammikuulle. Pettymyshän se oli, koska osaltani on kyseessä ensimmäinen vuosi ikäryhmässä 75-79 vuotta. Harjoitustuloksetkin kohentuivat Tampereen SM-hallien jälkeen selvästi; ne kävivät erinomaisesta harjoituksesta

Myös ensi heinäkuun lopun MM-kisat Torontossa peruttiin lopullisesti. Mutta ensi vuoden Tampereen EM-kilpailut ovat todennäköisesti MM-kilpailut maailman ikiurheiluliiton WMA:n puheenjohtajan Margit Jungmanin mukaan. Tampere olisi saamassa 8000 ulkomaista kilpailijaa seuralaisineen ja päälle tuhat kotimaista, mikäli koronaviruksen aiheuttamat matkustusrajoitukset ja pelot poistuvat

EM-hallikilpailujen siirto helpotti suuresti talven ja kevään aikana tapahtunutta muuttoani. Harjoittelun painopiste muuttui juoksusta laatikoitten pakkaamiseen, kantamiseen ja purkamiseen; välillä huonekalujen purkamista, kantamista ja kokoamista. Siis, eräänlaista koko kehon voimanhankintaa

Kiirastorstaista lähtien olen yrittänyt saada yhden kovan juoksuharjoituksen viikossa, käytännössä anaerobisen kapasiteetin pohjustamista, mutta taimikon harvennusviikolla sekin jäi luonnollisesti

Kevät on ollut useita asteita normaalia kylmempi. Siksi radalla olen juossut vain kerran maastojuoksutossuissa. Sorapolut ovat sen sijaan olleet mainiossa kunnossa, juoksenteluun sopivia, koska ne eivät ole vielä ehtineet kovettua. Mutta varsinaista pikajuoksua tässä kaipaisi

Kalenteria katsellessa huomasin, että etupäässä aerobisella alueella tapahtuva juoksentelu on kuitenkin ollut lyhytkestoista. En ole tehnyt totuttuja tunnin ja vartin lenkkejä vaan kolmen vartin tai 50 minuutin

Mitään kiirettä ei kuitenkaan ole, koska kesän ainoat tärkeät kilpailut ovat syyskuun toisen viikonlopun SM-kilpailut Jyväskylässä. Sää ehtii sekä lämmetä että viilentyä siihen mennessä. Eli eiköhän sää joskus suosi lähtö-, kiihdytys- ja nopeuskestävyysharjoituksiakin - ja aitomista 

Aitomisharjoittelua

Ikiurheilijoiden Venetsian EMAC2019 meni aitomisharjoitteluksi. Jännitin ilmeisesti liikaa sekä 300 metrin aitajuoksun alkuerässä että loppukilpailussa: ajat 59,29 ja 58,45. Loppukilpailussa aitominen alkoi hieman paremmin mutta sammuin kaarteen puoliväliin eli tapahtui juuri se, minkä pystyin  Orimattilassa sipsuttelulla välttämään

Aitojen jälkeen oli 400 metriä seuraavana aamuna, mutta se ei kulkenut lainkaan, koska olin joutunut aitajuoksuissa panemaan kaiken peliin jo alkuerässä; vauhti hidastui 30 metrin jälkeen koko ajan sitä mukaa kun laktaattia muodostui verenkiertoon

Harjoitusaikani ennen Lido di Jesoloon lähtöä osoittivat että pikajuoksukunto koheni Turun SM-kisojen jälkeen, koska juoksin vuosien 2018-2019 parhaat harjoitusajat 150:llä ja 250:llä metrillä

Venetsiasta paluun jälkeen käytin puolitoista viikkoa muuhun kuin juoksemiseen, taimikon harvennusta raskaimpana, mutta myös kävelyä ja jäsenten heiluttelua

Tavanomainen syyskausi alkoi viime perjantaina lähes 8 km:n kävely- ja hölkkälenkillä, sykkeen noustessa hölkkävetojen lopulla aerobisen alueen yläosaan. Peruskuntojaksossa on tarkoitus keskittyä aerobiseen kuntoutukseen ja vahvistaa koko kehon lihaksistoa, mutta yrittäen säilyttää nopeusominaisuudet

Eilen aamulla oli Eläintarhan tunnelissa alkulämmittelyn lopussa pitkien aitojen harjoittelua kahdesti kolme aitaa (toisella kerralla aitominen täydellistä!), pari telinelähtöä sekä 70 metriä vuoroin kiihdyttäen ja lasketellen (in-and-out)

Päälle yritin loikkia, mutta lihaksista ei löytynyt kimmoisuutta (taisin olla vielä jumissa taimikkotöistä ja autolla ajosta). Penkkipunnerrus sen sijaan sujui kesän jälkeen yllättävän hyvin

SM-kultaa uudessa lajissa

Aikuisurheiluna markkinoiduissa, mainiosti järjestetyissä ikiurheilijoiden Turun 2019 SM-kisoissa vaihtelivat ukkoskuurot ja auringonpaiste. Näin oli myös suoritusteni osalta: 100 m 15,39; 200 m 31,86; 400 m 1.15,47 ja uutena lajina 300 m aidat 58,39 lauantaiaamun auringossa. Tulokset eivät siis parantuneet viikossa Eltsun kilpailuista

Aidoissa oli kultaa tarjolla, jonka myös sain. Tarkoitus oli selvitä loppusuora kompuroimatta. Siksi aitominen oli varovaista, sipsuttelua useimmiten. Harjoituksissa en ollut edennyt niin pitkälle että olisin aitonut väsyneenä, jolloin polvi ei enää nouse 400 metrin loppusuoran tai 200 metrin viimeisen 30 metrin tavoin. Siksi säästelin vauhtia ensimmäisen aidan jälkeen loppusuoralle asti 

Jälkeenpäin tajusin, että aitoja ei tarvitse yrittää nuolla, koska ne ovat ikäiselleni vain 68 cm. Se vain kumartaa asentoa joka aidan jälkeen ja hidastaa menoa. Sipsuttelu ja aidan jälkeinen spurtti pitäisi saada pois; niiden sijaan pitäisi kiihdyttää pari kolme askelta aidalle ja lasketella aidan jälkeen sekä pitää juoksuasento koko ajan korkeana 

Seuraavalla kerralla yritän juosta kaarteen hieman vauhdikkaammin. Mutta 400 metrin kuntoni on sen verran kehno - nyt energia loppui jaloista tyystin loppusuoralle tultaessa, että kovin suurta riskiä en uskalla ottaa