Lokakuun lopulla
harjoittelin 20 päivää niin sanotusti kovaa, jaksossa 11 harjoituspäivää. Helppo
jakso kuun vaihteesta viime torstaihin käsitti kymmenessä päivässä neljä
harjoitusta
Alaktinen harjoitus, pari telinelähtöä sähäkkyys- ja kiihdytysharjoitusten
päälle, näyttää olleen suunnilleen sama molemmissa jaksoissa. Sen sijaan
täysvauhtisten nopeuskestävyysvetojen määrä oli helppona jaksona vain yksi
harjoitusta kohti, mutta kolme kovana jaksona
Eilen perjantaina
juoksin samanlaisen ”kovan” 200 metrin harjoituksen kuin kaksi viikkoa ennen Korean matkaa,
mutta lentävä 100 m kulki 0,4 sekuntia ja 200 m 1,1 sekuntia hitaammin kuin maaliskuussa.
Askel lyhenee, kontaktiaika pitenee
HKV:n
marrashalleihin on vielä kaksi viikkoa. Viimeinen kova harjoitus on ensi
tiistaina, jonka jälkeen alkaa varsinainen kunnon viritys. Haastavaa
Erilliset kuntosalipäivät
ovat jälleen lokakuun loppupuolelta lähtien korvautuneet alaktisten harjoitusten
jälkeen tehdyllä voimaharjoittelulla: etupäässä plyometriaa (hyppelyä, konkkausta ja loikkia),
mutta myös yksi painonnostoliike jaloille, kyykkyjä tai jalkaprässi
Syksyn harjoitusviikkoina
olen hypännyt usein vauhditonta pituutta; viime talven tasoon verrattuna taantumista
on tullut noin 10 cm, mutta seitsenloikassa tällä hetkellä (12.11.17) vielä toista
metriä
Ylävartalo on
ollut penkkipunnerruksen ja leuanvedon varassa, joissa ei ole taantumista viime
talveen verrattuna. Myöskään jalkaprässissä maksimivoima ei ole pudonnut
Keskivartalo on tänä
syksynä jäänyt vähemmälle kuin viime talvena, jossa siinäkin olisi ollut paljon
parannettavaa. Tässäkö vauhdin hidastumisen salaisuus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti