Jo verryttely HKV:n kilpailuja varten osoitti, että jalat eivät tunnu pikajuoksijan vaan lähinnä taakan raahaajan jaloilta. Viikon 21-27.7 kolme juoksuharjoitusta olivat nousujohteisia, luvaten kyllä hieman parempia tuloksia osaltani kuin 15,26 satasella ja 31,82 kahdella metrillä
Mutta sunnuntaina 28.7 vietin kuusi tuntia marjapensaissa, päälle tunti ruohonleikkuuta. Kun seuraavana päivänä ajoin maalta viisi tuntia Helsinkiin, "armeijan kunto" oli valmis. Pelkällä verryttelyllä, jäsenien pyörittelyllä ja kevyin dynaamisin venytyksin tiistaina ja keskiviikkona en saanut lihaksistoon räväkkyyttä; jalat olivat raskaat. Palautuminen on tässä iässä hidasta. Pitkä ajomatka pitäisi pilkkoa lyhyempiin osiin jo ennen kuin on pakko pysähtyä - ja herätellä jäseniä tauoilla
Tapa, jolla otan harjoituksissa aikaa pystylähdöllä - ensin painan kelloa ja lähden sitten, merkitsee sitä, että aika on reagointiajan verran eli noin neljäsosasekunnin todellista nopeampi; jos lähden ja painan kelloa samanaikaisesti, harjoitusaikaan on lisättävä noin puoli sekuntia että se on verrattavissa kilpailuaikaan
Viime viikon harjoitusaikoihin verrattuna heikennys 100:lla metrillä oli absoluuttisesti suurempi kuin 200:lla metrillä vaikka jälkimmäisessä on mitattu vastatuulta
Ikiurheilijoiden SM-kilpailut Turussa ovat siis viikon kuluttua. Yhden lyhyen täysvauhtisen harjoituksen ehdin tekemään niitä ennen. Eilen yritin palauttavan luonteista harjoitusta sykkeiden noustessa noin 140 - 150 lyöntiin vetojen lopussa eli siten että aerobinen energiajärjestelmä käynnistyi. Saa nähdä toivunko huomiseksi pikajuoksukuntoon
Näytetään tekstit, joissa on tunniste dynaamiset venytykset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste dynaamiset venytykset. Näytä kaikki tekstit
lauantai 3. elokuuta 2019
Eltsun harjoitus
Tunnisteet:
aerobinen,
dynaamiset venytykset,
harjoitusaika,
ikiurheilijoiden SM-kisat,
palauttava harjoitus,
palautuminen,
pikajuoksuharjoittelu
lauantai 2. tammikuuta 2016
Takareisien vahvistaminen: venyttely
Takareisien vahvistaminen näyttää olevan suosituin tältä palstalta ladatuista
kirjoituksistani. Venyttelykokemukseni ovat kuitenkin jääneet kirjoittamatta.
Aloittaessani ikiurheilun kuusi vuotta sitten tein 1960-luvun tyyliin paljon venyttelyjä ennen
harjoituksia ja kilpailuja. Venyttelystä huolimatta takareisiongelmat (hamstring) vaivasivat
parin ensimmäisen vuoden ajan.
Luin paljon silloin
myös venyttelystä ja niiden perussanomahan olikin, että takareisiongelmat voivat
osaksi johtua venyttelyjen laadusta ja ajoituksesta. Erityisesti pitkät
staattiset venytykset olivat takareisiongelmien syy, esimerkiksi Steve
Robbinsin kirjoituksen lopussa, koska pitkä lihas on heikko. Siksi
alkulämmittelyn yhteydessä ovat sopivimpia dynaamiset venyttelyt kuten jalkojen
heiluttelut eteen ja taakse, joissa lihasta venytetään korkeintaan vain kaksi
sekuntia kerrallaan.
Heti harjoittelun
jälkeen taas parhaiten palautumista edistävät venyttelyt ovat staattisia, mutta
korkeintaan 10 sekuntia kestäviä. Joustavuutta edistävät pitkät staattiset 20 sekunnin
tai pidemmät venytykset kannattaa mieluummin ajoittaa omaksi harjoitukseksi
viikon aikana, mutta ei kuitenkaan lähelle ennen rajuja täysvauhtisia
harjoituksia.
Pitkä lihas on
myös laiskistunut; se ei supistu ärhäkkäästi, jota pikajuoksu vaatii. Siksi pitkäkestoiset
venytykset eivät saisi olla osa alkulämmittelyä vaan harjoitusten jälkeen osana
palauttavaa harjoitusta.
En ole
säilyttänyt kaikkia lähdeviitteitä, mutta täydennän tätä kirjoitusta, kunhan
törmään niihin uudestaan; esimerkiksi tämä sivu
Sprintterien krooniset takareisiongelmat
Sprintterien krooniset takareisiongelmat
Tunnisteet:
alkulämmittely,
dynaamiset venytykset,
hamstring,
palautuminen,
Stephen Robbins,
takareisien vahvistaminen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)