Ei tilastoaikaa tältä vuodelta

Halut olivat kovat osallistua SM-kilpailuihin elokuun puolivälissä. Kesä-heinäkuun vaihteessa nimittäin huomasin, että nivelrikkopolvi salli ensimmäistä kertaa venyttää etureittä. Se tietysti innosti kokeilemaan juoksuakin

Kun olin kerran tai kaksi viikossa jollain tapaa juossut kuntoportaissa, laktaateissa juoksu näytti onnistuvan sorapolulla yhden kipupillerin avulla. Se tietysti innosti kokeilemaan, josko nostaisin polvea lisää ja osallistuisin SM-kisoissa 400 metrin ohella myös 100:lle ja 200:lle metrille

Mutta se oli liikaa. Etureiteen tuli lievä revähtymä, joka uusiutui ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Näin Pietarsaaren matka jäi tekemättä. Vielä oli mahdollisuus saada tilastonoteeraukset tältä kesältä Orimattilassa viime sunnuntaina. Mutta sama juttu. Kun 400 metrin vauhdista siirryin rivakampaan menoon, etureisi hälytti

Pystyn siis juoksemaan yhdellä kipupillerillä radallakin, mutta toistaiseksi korkeintaan noin 90 prosenttista vauhtia ajatellusta parhaasta 100 metrin vauhdista. Juoksu on hieman toispuoleista, koska pilleri ei poista kipua aivan täysin

Alkulämmittelyä piti kanssa muuttaa. Aikaisemmin juoksin alkulämmittelyssä myös sivuttain ja takaperin, joista käännyin ja pyrähdin. Huomasin, että kun ne eli polven kiertoliikkeet jättää pois, pystyin jatkamaan alkulämmittelyä huomattavasti pidemmälle ennen kuin kipu alkaa vaivata. Samaten jätin pois polvien kiertoliikkeet osana lämmittelyä

Jatkon kannalta mielekkäintä tuntuisi siten olevan, ei suinkaan vaihtaa lajia keihäänheittoon, vaan yrittää osallistua SM-kisoihin pikajuoksuissa sekä hallissa että ulkona, jos kerran kuntoportaissa luonnistuu jonkinlainen juoksu ilman kipupilleriä ja radallakin pillerin kanssa. Kaksi vuotta olisi jäljellä 75-79 vuotiaiden ikäryhmässä

Takareisien vahvistaminen: venyttely

Takareisien vahvistaminen näyttää olevan suosituin tältä palstalta ladatuista kirjoituksistani. Venyttelykokemukseni ovat kuitenkin jääneet kirjoittamatta.

Aloittaessani ikiurheilun kuusi vuotta sitten tein 1960-luvun tyyliin paljon venyttelyjä ennen harjoituksia ja kilpailuja. Venyttelystä huolimatta takareisiongelmat (hamstring) vaivasivat parin ensimmäisen vuoden ajan.

Luin paljon silloin myös venyttelystä ja niiden perussanomahan olikin, että takareisiongelmat voivat osaksi johtua venyttelyjen laadusta ja ajoituksesta. Erityisesti pitkät staattiset venytykset olivat takareisiongelmien syy, esimerkiksi Steve Robbinsin kirjoituksen lopussa, koska pitkä lihas on heikko. Siksi alkulämmittelyn yhteydessä ovat sopivimpia dynaamiset venyttelyt kuten jalkojen heiluttelut eteen ja taakse, joissa lihasta venytetään korkeintaan vain kaksi sekuntia kerrallaan.

Heti harjoittelun jälkeen taas parhaiten palautumista edistävät venyttelyt ovat staattisia, mutta korkeintaan 10 sekuntia kestäviä. Joustavuutta edistävät pitkät staattiset 20 sekunnin tai pidemmät venytykset kannattaa mieluummin ajoittaa omaksi harjoitukseksi viikon aikana, mutta ei kuitenkaan lähelle ennen rajuja täysvauhtisia harjoituksia.

Pitkä lihas on myös laiskistunut; se ei supistu ärhäkkäästi, jota pikajuoksu vaatii. Siksi pitkäkestoiset venytykset eivät saisi olla osa alkulämmittelyä vaan harjoitusten jälkeen osana palauttavaa harjoitusta.

En ole säilyttänyt kaikkia lähdeviitteitä, mutta täydennän tätä kirjoitusta, kunhan törmään niihin uudestaan; esimerkiksi tämä sivu

Sprintterien krooniset takareisiongelmat