Tuloskunto ei kohentunut

Aarhusissa järjestetyt ikiurheilijoiden EM-kilpailut oli hajotettu kahdelle stadionille, päivittäisten aikataulujen ollessa väljiä, joten katsomosta ei ollut juuri mitään nähtävää, koska kenttälajejakaan tanskalaiset eivät uskaltaneet järjestää yhtä useampaa samanaikaisesti juoksujen kanssa. Eikä kentällä ollut minkäänlaisia tulostauluja kuten Perthissä

Siis, järjestäjät tarjosivat hyggeä, mutta osanottajille kilpailujen välinen aika oli enemmänkin piinaa

Ensimmäinen juoksuni oli heti matkapäivän jälkeisenä aamuna 31.7 400 metrin alkuerä. Selvisin ajalla viimeisenä loppukilpailuun, mutta juoksu ei tuntunut hääviltä vallankaan 200 – 380 metrin välillä; lantion ja reisien seudun kankeus tuntui selvästi. Loppukilpailussa lähdin selvästi nopeammin, mutta vauhti hiljeni 270 metrin jälkeen loppusuoralle kaarrettaessa ja pysähtyi lähes täydellisesti suoran puolivälissä: kesän huonoin aika

200 metrillä jäin alkuerään, josta pääsy loppukilpailuun olisi ollut helpointa, koska erän ykkössijoitettu oli maailmanennätysmies Glynn Sutton. Jälleen kerran vauhtini hiipui tyystin 140 metrin jälkeen; aloitin kuntooni nähden kaarteen aivan liian kovaa, vaikka kaarrejuoksu oli mielestäni tavoitellun rentoa ja väljää; aika jäi hieman Lohjan ajasta

Jäljellä olivat viestit, joissa olimme toisia Saksan jälkeen sekä 4 x 100 metrillä että 4 x 400 metrillä

Terävimmilläni olin kilpailujen aikana itse asiassa pikaviestin vaihtoja harjoiteltaessa lämmittelyhallissa: 6 x 30 metrillä täysillä lyhyin palautuksin, sen jälkeen noin tunti palautusta (viesti juostiin klo 14.20) ja viestissä 120 metriä täysillä; varsinaisessa viestissä alaselkä ja lantion seutu tuntuivat yllättävän kankeilta lämmittelyyn verrattuna. 

Pikaviestipäivä olikin osaltani ylivoimaisesti rasittavin päivä, enhän ole koko ikiurheilija-aikanani tehnyt yhtään niin kovaa harjoitusta kuin se oli

Lohjan kilpailujen jälkeen kolmeviikkoisen herkistelyjakson aikana tein kolme kertaa lähtö- ja kiihdytysharjoittelua, juoksin kerran 400 metrin harjoituksen (joka osoitti matohappokestävyyteni loppuvan 260 metrin kohdalla) ja kahdesti täysvauhtisen 200 metriä sekä kahdesti palauttavan harjoituksen omaista verryttelyä ja pompiskelua; lopputulos oli että nopeuskestävyyteni riitti viestin takasuoraosuuteen

Miten tuloskunto löytyi 2015?

Kaksi vuotta sitten oli myös viileä kesä: tuloskunto ikiurheilun SM-kisoissa ei ollut terävimmillään, 400:llä metrillä surkea. Viisi viikkoa myöhemmin Lyonin MM-kisoissa en lievästä vammasta johtuen parantanut 100 metrin aikaani, mutta 200:lla metrillä tulos koheni 0,6 sekuntia ja 400:llä metrillä yli 2,7 sekuntia – ja kykenin vielä 4x400 metrin aloitusosuudella hieman päälle 1.08 aikaan.

Miten kunto löytyi viidessä viikossa?

Olin harjoitellut pikajuoksua joka kolmas päivä Bruunon kisoihin mennessä, joissa 400 metrin aloitusvauhti oli kova, alle 32 sekuntia ensimmäisellä puolikkaalla.

Sen jälkeen oli tasan kaksi viikkoa ennen Lyonin 100 metrin alkueriä. Sinä aikana harjoittelin neljästi: sadan metrin harjoitus (nopeuskestävyys), lähtöharjoitus (alaktinen), 400 metrin maitohappoharjoitus ja lähtöharjoitus.

Samaa olen soveltamassa nyt ennen Aarhusin ensimmäistä starttia 31.7.2017 klo 10.00 eli 400 metrin alkuerää: kilpailunomainen, mieluimmin ylivauhtinen myötätuulijuoksu joka kolmas päivä; välipäivinä verryttelyä, venyttelyä sekä selkä- ja vatsalihasten vahvistamista; loikkia ja konkkausta alaktisen harjoituksen jälkeen; Akilles-jänteiden vahvistamista jokaisen harjoituspäivän iltana

Kahden lisävuoden vaikutuksen näkee sitten lopputuloksista suhteessa Lyonin tuloksiin

Katastrofaalinen kunto

LohjanSM-kilpailut järjestettiin loisto-oloissa, mutta osoittivat kuntoni katastrofaalisen heikoksi; EM-kisat Aarhusissa alkavat osaltani kolmen viikon päästä

Lohjan satasella katkesin 80 metrin kohdalla; kakkosella meni sentään kaarre, mutta loppusuora oli kankeaa taaperrusta; neljällä sadalla en saanut itsestäni irti oikeastaan mitään

Korean MM-kilpailuista on vain runsaat kolme kuukautta, mutta Lohjalla 200 metriin kului lähes 0,6 sekuntia ja 400 metriin yli 1,5 sekuntia kauemmin, vaikka sisällä juostaan 200 metrin rataa

Vanheneminen ei siten selitä tuloskunnon putoamista, vaan kevään harjoittelu

SM-viesteihin osallistumisen vuoksi juoksin toukokuun lopulla kahtena päivänä kaksi pitkää 3-4 minuutin aerobista vetoa, joissa syke pysyi vakaana hämmästyttävän korkealla noin 156:ssa (maksimisykkeeni 179) ja silti säilyi täysi puhekyky; harjoittelu oli siten peruskuntokauden luonteista SM-viesteihin saakka; yleensä juoksen kerran syksyssä näin pitkiä vetoja, mutta en viime syksynä

Mutta jo HKV:n kansallisissa 400 metrin kuntoni oli samanlainen kuin Lohjalla vaikka toukokuun alkupuolella olin käynyt Eltsun putkessa  totuttautumassa sekä lähtötelineisiin että nopeuskestävyysharjoitteluun; raskaimmat harjoitukset olin tehnyt huhtikuun lopusta lähtien ulkona, mutta kaipaamaani täysvauhtista 200 metrin harjoitusta en ollut tehnyt

Vuoteen 2016 verrattuna huhti-, touko- ja kesäkuussa aerobista kuntoa kohentavia harjoittelukertoja oli  siten enemmän ja ne jatkuivat myöhemmälle kesää kohti; myös palauttavan alueen aerobisia harjoituskertoja tuli tänä keväänä kaksinkertainen määrä, mutta niissä yksittäisen vedon pituus on yleensä 100 - 250 metriä sykkeen kolkutellessa 150:ntä; toisinaan palauttavat ovat vain pelkkää hissuttelua, kevyttä pompiskelua ja dynaamista venyttelyä

Kuntosaliharjoituspäivä oli tänä keväänä vain kerran kuussa, kolmannes viime vuodesta, mitä korvasin huhti- ja toukokuussa vahvistamalla ylä- ja keskivartaloa lähes joka harjoituskerran jälkeen, mutta jaloille tein tänä keväänä selvästi vähemmän voimaharjoittelua, koska lihakset eivät tuntuneet tarpeeksi vastaanottavaisilta

Kun alaktista kiihdytys- ja nopeusharjoittelua oli tänä keväänä selvästi vähemmän, harjoittelun painopiste siirtyi selkeästi aerobisen puolelle ja alaraajojen nopeusominaisuuksia ylläpitävä juoksu- ja voimaharjoittelu väheni

Kylmästä keväästä johtuen myös anaerobisissa vedoissa on korostunut mäkiharjoittelu eli kestovoiman hankinta, koska radalla en uskaltanut juosta; takareisi vihoitteli jo tammikuussa ja se uusi kahdesti; pääsiäisen tienoolla vihoitteli sisäreisi; metsäpolut Iisalmessa ja Itsenäisyyden puiston hiekkatiet Oulunkylässä olivatkin pääasialliset harjoittelupaikat

Täysvauhtisia tai submaksimaalisia nopeuskestävyysharjoituksia radalla en kuitenkaan kyennyt juoksemaan olosuhteissa, joissa lihaksisto olisi ollut riittävän palautunut matkapäivistä tai fyysisestä työstä, vaan jouduin tekemään ne poikkeuksellisesti silloin kun sää suosi; ennusteethan lupasivat yleensä koleaa aerobista juoksukeliä

Ylikunnosta tuskin oli Lohjalla kyse. Pidän ylikunnon tai liian tiiviin harjoittelun osoituksena sitä, kun syke jää täysvauhtisessa 200 metrin vedossa selvästi alle 170:nen, lukemiin 166-168, samalla kun syke ei laske nopeasti vedon jälkeen. Nyt se nousi puolitoista viikkoa ennen Lohjaa 171:en, minkä jälkeen herkistelyvaihe koostui kahdesta  kilpailunomaisesta rataharjoituksesta (vain yksi 200/150 metrin veto) sekä yhdestä 100 metrin alkulämmittelyä vastaavasta alaktisesta harjoituksesta. Myös huhti-, touko- ja kesäkuun harjoituskertojen kokonaismäärä väheni neljällä viime vuodesta

Suomen mestaruuskilpailut

Länsi-Uudenmaan Urheilijat järjestää Lohjalla ikiurheilijoiden tämänkesäiset SM-kilpailut

Kesää todellakin toivon, koska touko- ja kesäkuu olivat koleita. Lähtöjä tuli harjoiteltua vain kerran kummassakin kuussa, silloinkin sisällä Eläintarhan tunnelissa. Tosin toukokuun alussa takareiden vihoittelu vaikutti myös lähtöharjoitusten vähyyteen

Lähtöharjoitukset jäivät siis viime tippaan ennen Lohjaa. Seurauksena on luonnollisesti lihaskipu, kun telinelähtöjä tekee pitkän tauon jälkeen. Lihaskipuun vaikuttaa myös se, kun verryttelyn yhteydessä yrittää hieman sähäköidä ja harjoituksen lopuksi loikkia

Tosin kaikkia kolmea - telinelähtöjä, sähäköintiä ja loikkia - ei voinut tehdä samassa harjoituksessa, vaan aina yhdestä oli luovuttava. Nyt on vielä kaksi yötä jäljellä lihaskivun kadota ennen perjantain satasta

Pitkiä päiviä tulee, kun satasella ja kakkosella on alkuerät

Kun sää ei suosinut lähtöharjoituksia, jäi samalla tekemättä myös maksiminopeuden harjoittelu, jota tavanomaisesti teen ennen kuin aloitan täysvauhtiset nopeuskestävyysvedot

Saa nähdä, millaisiin tuloksiin kykenen

Lisäys 8.7.17 klo 7: Nurinperin - nopeuskestävyys ennen maksiminopeuden harjoittelua - toteutettu harjoittelun jaksotus tuotti M70 100:lla metrillä 5:nnen sijan ajalla 14,99 2,2 m/s:ssa vastatuuleen; juoksi hajosi 80 metrin kohdalla eli en jaksanut loppuun asti

Lisäys 9.7.17 klo 8.40: M70 200:lla metrillä 3:nneksi ajalla 30,89 
Lisäys 10.7.17 klo 7.25: M70 400:lla metrillä 4:nneksi ajalla 1.11,33

SM-viesteissä

JKU järjesti ikiurheilijoiden SM-viestit eilen Vaajakosken kentällä loistavissa olosuhteissa, oivallisessa paikassa ja huippuluokan järjestelyin. Ehkä aikataulua olisi vielä voinut tiivistää yhdistämällä kahden, kolmen joukkueen lähtöjä, koska ratoja oli kahdeksan

Juoksin M70 3x400 metrin ankkuriosuuden, mutta SpoVe ja Oulun Ikiliikkujat olivat jo yli puolen kaarteen verran tavoittamattomissa; osuusaikani noin 1.22 eli anaerobista kuntoutusvauhtia

M70 3x800 metrillä aloitin. Olin Vantaan joen varressa juossut kahdesti pitkiä tasavauhtisia vetoja ja todennut, että kun sykkeeni on noin 156, pystyn juoksemaan helposti 500 metriä ja vielä jää varaa loppukirille. Tällainen vauhti vastaisi suunnilleen 1.35 vauhtia ensimmäisellä kierroksella; 10 sekuntia nopeampi vauhti söisi selvästi loppukirieväät 500 metriin tultaessa

Niinpä aloitin verkkaisesti odottaen että joku menisi ohi, vaan näin ei tapahtunut. Siksi aloituskierros oli 1.40 vauhtia, jonka jälkeen lisäsin energian käyttöä joka sadan metrin jälkeen. Vauhti ei varmaankaan kiihtynyt, vaikka loppusuoran tulin "täysillä". Juoksun jälkeen olo ei tuntunut läheskään sellaiselta kuin täysvauhtisen 400 metrin kilpailun jälkeen vaan samalta kuin harjoituksissa jotka merkitsen kalenteriini anaerobisen kunnon kohotukseksi

Hallikauden jälkeinen peruskuntojakso on täten jatkunut tavanomaista pidempään. Varsinainen kilpailukauden harjoittelujakson katson alkaneen vasta silloin kun olen samalla viikolla tehnyt sekä lähtöharjoitukset että täysvauhtisen 200 metrin harjoituksen. Säistähän se on kiinni

Kannattiko kilpailla?

Toissapäivänä HKV:n toukokuun kisoissa oli Eltsussa ihanteellinen kevätsää: aurinkoa, lähes tuuletonta ja lämpöä varjossa melkein 19°. Juoksin 400 m: aika lähes 1.12 eli yli neljä sekuntia hitaampi kuin vuosi sitten Hiekkaharjussa. Maaliskuun 2017 lopun MM-halleissa 200 metrin aikani oli käytännössä sama kuin Anconassa 2016 EM-halleissa, joten 400 metrin kunnon romahdus viime vuoteen verrattuna johtuu siten viimeisen seitsemän viikon harjoittelusta

Kannattiko kilpailla? Vältänhän harjoituksissakin näin hidasta vauhtia; juoksen yleensä mieluummin pari lyhyempää matkaa lyhyellä palautusajalla, mutta 400 metrin aloitusvauhtia rivakammin

Kun sää viime perjantaista tähän päivään asti on pitkän aikavälin keskiarvoa lämpimämpää, eikö kunnollinen, täysvauhtinen 200 metrin harjoitus olisi ollut kilpailua mielekkäämpi vaihtoehto? Esimerkiksi vuosi sitten 7.5.2016 olen juossut Pukinmäessä 6 m/s myötätuuleen (!) 200 metriä aikaan 30,0 ja 10 minuutin palautuksin lentävän satasen kaarteessa 14,4 ja suoralla 14,2. Nyt viikonlopun lämpimät päivät menivät harjoittelun kannalta osin harakoille tahmealla 400 metrillä ja kahdessa aerobisessa hölkkävedossa eilen

Yllä 100 metrin maaliintulo: sarjan M70 Pentti Karppinen voittaa tyylikkäästi, Georg Dunkel M72 sisäradalla, lähinnä ulkona Markku Penttilä M68

Ikiurheilijat Urheiluliittoon?

SUL perusti Masters-valiokunnan, kertoo Yleisurheilu.fi 17.5.2017: 

"Suomen Urheiluliiton (SUL) hallitus päätti Helsingissä pitämässään kokouksessa perustaa Masters-valiokunnan rakentamaan liitolle Masters-yleisurheilun strategiaa. Osana tuota työtä valiokunta miettii Masters-yleisurheilun siirtymistä SUL:n alaisuuteen sekä Masters-toiminnan käynnistämistä liitossa.

Valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin Reijo Häyrinen ja jäseniksi Antti Mero, Tapio Lindroos, Kirsti Siekkinen, Ari Pietarinen, Vesa Harmaakorpi, Jarmo Mäkelä, Mika Muukka ja Harri Aalto."

Tuleeko ikiurheilijoista maistereita, mestareita, konkareita vai otetaanko käyttöön vanhat termit ikämies ja yli-ikämies? Ikiurheilu näyttää olevan masters-toiminta

ks. myös 10.12.2013 ja 1.3.2015

Lisäys 1.7.2017:
Tervetuloa SAUL - SUL neuvottelujen tiedotustilaisuuteen!

Suomen Aikuisurheiluliitto järjestää tiedotus- ja keskustelutilaisuuden kesäkuun alussa käynnistyneistä yhteistyöneuvotteluista Suomen Urheiluliiton kanssa.

Tiedotustilaisuus on SM-kilpailujen yhteydessä Lohjalla. SAUL:n puheenjohtaja Tapio Lindroos kertoo yhteistyöneuvottelujen nykyvaiheesta.

Aika: lauantai 8.7. klo 16.00
Paikka: Lohja, yleisurheilun SM-kilpailujen palkintojenjakopaikka

Ulkokauteen

Viiden viikon peruskuntojakso hallikauden jälkeen jakaantui siten, että
1. kerran viikossa juoksin anaerobista pohjaa kohentavia intervalleja,
2. aerobisen alueen intervalliharjoituksia kertyi kuusi, joista kolme palauttavia,
3. nopeus- tai nopeuskestävyysharjoituksia suunnilleen 400 metrin aloitusvauhdilla kertyi viisi ja
4. kuntosaliharjoittelua tuli tehtyä vain kahdesti, mutta penkkipunnerrusta ja leuanvetoa sekä lankkuja tein sentään useimpien harjoituskertojen yhteydessä

Hieman improvisoidun tuntuinen jakso oli erityisesti voimanhankinnan osalta, koska jaloille en uskaltanut tehdä liikkeitä

Sää suosii nyt ainakin pari päivää ulkoharjoittelua; kerran viikossa sekä alaktinen harjoitus että maitohappokylvyt ylämäessä muodostavat harjoittelun rungon; myös kuntosalikäynti tai sitä vastaava kotitreeni toivon mukaan kerran viikossa vahvistaakseni erityisesti keskivartaloa ja lantion seutua; palauttavia aerobisia vetoja sisältävä harjoitus voinnin mukaan; myös venyttelyjä ja retkutteluja olen laiminlyönyt talven aikana. Jos kylmät palaavat, ainakin alaktiset harjoitukset on tehtävä sisällä

Lisäys 9.5.2017: Eipä mennyt viikko eronnut peruskuntojaksosta, koska yhtään varsinaista laktaattivetoa en tehnyt
Oulunkylän kenttä

Krempat

”Jos ei ole mitään urheilua haittaavaa vaivaa, et ole 70”, ikiurheilijoiden keskuudessa kiertävän kokemusperäisen viisauden mukaan. Kestokrempat, jotka uusiutuvat tavan takaa, ovat minulla

    a) takareisiongelmat, pahimmillaan revähdykset

    b) iskias-sukuiset ongelmat

    c) alaselän ongelmat

    d) lähentäjälihasten ongelmat,

    e) penikkatauti ja

    f) akillesjänne- ja pohjeongelmat

joista neljä ensimmäistä ja vastaavasti kaksi viimeistä lienevät sukua toisilleen

Koreassa ongelma tuli iskiaksesta kahtena viime päivänä. Lämmittelytilassa jouduin jarruttelemaan jatkuvasti. Lopulta lauantaina viestin alkulämmittelyssä jo hitaassakin vauhdissa päkiäjuoksu aiheutti polttavan kivun oikean lonkan yläosassa ja kaikkein kovimmin jarruttaessa. Siksi otin parasetamolia, että kykenin juoksemaan

Mutta toisinaan viime kesänä ja sen jälkeen iskias on ilmaantunut varsin harmittomissa tilanteissa: sienessä mättäikössä kävellessä, kumartuessa ottaakseni kassista jotakin, taaksepäisessä kuperkeikassa yrittäessäni ulottaa jalkateriä maahan, tehdessäni jonkun alkulämmittelypyörityksen liian aikaisessa vaiheessa, mutta yleisimmin se ilmaantuu, kun istun kirjoittamassa tietokoneen ääressä ja nousen

Kuluneen viikon ongelma oli jälleen oikea takareisi: lähdin noin 5/6 –vauhtia lentävälle sataselle Liikuntamyllyssä, mutta kaarteen alussa juoksu oli keskeytettävä; edellinen hälytys oli pääsiäislauantaina ja sitä edellinen tammikuussa

Penikkatauti on sen sijaan hallikautena pysynyt loitolla, kun olen välttänyt konkissa ja hypyissä päkiälle laskeutumista. Olen siis yrittänyt aina konkata mahdollisimman pitkälle, jolloin tulen alas hieman kantapää edellä. Jalkojen voimatasot säilyisivät kyllä paremmin, jos en yrittäisi maksimaalista pituutta vaan mahdollisimman korkealle

Avoimet Baltian mestaruuskilpailut 2017

Viime kesänä olin Baltian mestaruuskilpailuissa Vilnassa ainoana suomalaisena, mutta Suomen lippu oli salossa! Miksi et tuonut muita mukanasi, kysyttiin

Ensi elokuun 12.-13. päivinä kilpailut ovat Pärnussa. Ilmoittautuminen päättyy vasta 10.8.2017. Suosittelen osallistumista

9.5.17: Kutsu EMAn sivulla

Kannattaako herkistely?

Daegun tulokseni olivat samaa tasoa kuin SM-halleissa viisi viikkoa aikaisemmin tai syksyllä Jyväskylässä 8.10.2015. Daeguun ja SM-halleihin herkistelin kunnolla, Jyväskylään vain osaksi.

Miksi tulostaso ei parantunut syksystä? Vai eikö tällä iällä kannata enää herkistellä?

Tuloskunnon paikallaan pysyminen johtuu pikemminkin siitä, että harjoituksissa kykenin kovavauhtiseen juoksuun todella harvoin. Se taas johtuu siitä, että harjoituskauden aikana en ollut ottanut riittävän monia herkistely- ja lepopäiviä ennen aiottua kovavauhtista harjoitusta.

Siis, johtopäätökseni on, että tarvitsen lisää herkistelyä ennen kovavauhtisia harjoituksia ja kilpailuja - ja helppoja harjoituksia niiden jälkeen

Daegun kilpailuviikko vaatii akkujen latausta. Nyt on jälleen peruskuntokauden luonteinen jakso vappuun asti, mutta nopeusominaisuuksista pyrin pitämään kiinni koko ajan, vaikka juoksen tänä aikana pääasiassa aerobisen ja anaerobisen energiajärjestelmien rajamailla

Daegun matka

Korean Daegu isännöi Maailman ikiurheiluliiton hallimestaruuskilpailuja WMACi2017. Selvisin joka matkalla loppukilpailuun: 60 m 9,18 seitsemäs; 200 m:llä viides, 30.33 alkuerässä; 400 metrillä neljäs 1.09,80. Australian Peter Crombie voitti M70 sarjan kaikki matkat kuten Perthissäkin

Tässä 60 metrin loppukilpailu, aikamoista köntystelyä osaltani:

https://www.youtube.com/watch?v=aRr5qOcMtPo

Kaksi vuotta sitten Puolan Torúnissa ohjelmani oli sama, mutta paremmin ajoin. Silloisista parhaista ajoista taannuin 60 metrillä 0,28 sekuntia, 200 metrillä 0,86 sekuntia ja 400 metrillä 1,50 sekuntia

Sarjan M70 4x200 metrin viestin voitimme kukistaessamme USA:n: muut joukkueessa juosseet Vesa Mäki, Markku Juopperi ja Eero Väyrynen 

Daegun sisähalli oli jälleen areenana loistava. Ainoa puute, kuten Torúnissakin, oli verryttelytilojen ahtaus ja läpikulku poikki ratojen erityisesti viimeisenä viestipäivänä, johon oli mahdutettu vielä 1500 metriä. Viikolla oli hallissa usein hiljaista, koska poisjääntien vuoksi semifinaaleja peruttiin. Isäntien kyvylle laatia tiivis ohjelma ei siten voi antaa täysiä pisteitä, vaikka esimerkiksi kuljetusjärjestelyt olivat loistavat

Turismiakin tuli harjoitettua kiertokäynnein Daegun lähistöllä ja Soulissa: sympaattista kansaa; pitkä historia; kirjoitusmerkit foneettisia

Mestaruuskilpailujen ohjelman lyhentäminen

Ken Stone on julkaissut sivustollaan ranskalaissprintterin ehdotuksia maailmanmestaruuskilpailujen selkeyttämiseksi. Osa hänen ehdotuksistaan olisi tarpeettomia, jos Maailman ikiurheiluliitto WMA ja Euroopan EMA pudottaisivat kokonaan semifinaalivaiheen pois: vain alkuerät ja loppukilpailu riittäisivät.

Alkuerät olisi järjestetty parhaan ilmoitetun tilastoajan (seed time) perusteella siten, että pikajuoksuissa parhaimmat kahdeksan olisivat samassa erässä, seuraavat kahdeksan omassa erässään, jne

Loppukilpailuun pääsisi kahdeksan parasta alkuerien perusteella. Siksi kaikki joutuisivat juoksemaan täysillä omassa alkuerässään, parhaimmat saadakseen hyvän radan loppukilpailuun ja estääkseen huonomman tilastoajan omaavaa pääsemästä loppukilpailuun.

Kaikille osanottajille olisi siis taattu vähintään yksi juoksu vertaistensa kanssa: ei enää epätasaisia alkueriä

Näin esimerkiksi Lyonin MM-kisat olisivat lyhentyneet kolmella päivällä, jonka osa osallistujista olisi luonnollisesti käyttänyt matkailuun Ranskassa MM-kisojen jälkeen

Ken Stone kirjoitti jo aikaisemmin IAAF:n ja WMA:n neuvotteluista, joissa WMA:n mestaruuskisojen lyhentäminen oli ollut yksi kysymyksistä

Palauttava harjoitus vai lepo?

"Virkistysurheilija, joka kilpailee kerran viikossa ja harjoittelee kahdesti, palautuu riittävästi," kertovat useat nettivalmentajat kuten Jimson Lee. Kokemukseni on kuitenkin, että esimerkiksi HKV:n marraskuun hallikilpailuihin harjoitellessa, kolmesta harjoituksesta yhden on oltava submaksimaalisen eli juostuna noin 85-94 prosentin tehoilla

Ongelma palautumisen kanssa nousee heti, jos lisäksi käyn kuntosalilla. Silloin yhden juoksukerroista on pysyttävä selvästi palauttavalla alueella eli minulla syke ei nouse 145:ttä korkeammaksi viimeisessäkään vedossa (maksimisykkeeni on 179 ja minimi 56)

Tällä viikolla tein maanantaina palauttavia vetoja (korkein max syke 142), keskiviikon harjoitus oli alaktinen ja tänään submaksimaalinen noin 93 prosentin tehoin. Juoksut, erityisesti alkulämmittelyn lopun 25 metrin kiihdytykset, tuntuvat jaloissa, joten huomenna on palauttavan harjoituksen vuoro ja sunnuntaina lepo

Siis molempia tarvitaan: palauttavia harjoituksia ja lepoa

Kropan aktivointi meni pieleen lauantain 7.1 lumitöissä ehkä juuri sen tähden, että vain lepäsin sunnuntain. Maanantaina 9.1 juoksu olikin tahmeata; ylimääräistä sekuntia en saanut pois kellosta kuin vasta 7.2

SM-hallit: 200 m

Tänään 200 metrin ajaksi tuli 30,40 eli samaa luokkaa kuin viime talvena Tampereella 30,21 ja Anconassa 30,36. Eilinen pullaus vaikutti tietysti, että toiveet 30 sekunnin alituksesta oli unohdettava

Meno ei tänään ollut läheskään niin herkkää kuin eilen alussa, mutta ei se ollut ylikuntoisen tunkkaistakaan, vaan se kuuluisa rutiinijuoksu, johon kykenen 200:lla metrillä harvemmin kuin joka toinen kerta; useammin katkean kesken matkan jossain 130-170 metrin välillä

Herkistely, harjoittelun kevennys, kilpailuja edeltävän puolentoista viikon aikana loihti joka tapauksessa puolivuotta kadoksissa olleen kunnon esiin juuri oikeaan aikaan

Daegun MM-halleihin on vielä runsas kuukausi, jona aikana ehtii tekemään kaksi kovaa 400 metrin harjoitusta. Toivottavasti luontoa löytyy niihin

Tulokset

SM-hallit: 400 m

SM-kisoissa ei pitäisi harjoitella vaan kamppailla voitosta. Tänään 400 metriä Liikuntamyllyssä meni osaltani maitohappokylvyksi, jollaista kunnollista en tosin ollut tehnyt viime lokakuun Jyväskylän kilpailujen jälkeen. Silloinkaan juoksu ei ollut rentoa, vaan ylikunnon oloista

Nyt juoksu oli väljintä aikoihin, mutta alkuvauhti oli selvästi liian kova. Tavoittelin samaa vauhtia kuin Toruńissa, jolloin 200 metrin väliaika oli 32,2 ja 300 m noin 49,2, mutta jolloin jo 280 metrin kohdalla juoksu alkoi painaa. Silti pystyin silloin tulemaan viimeisen 100 m noin 19:ssä sekunnissa

Tänään 200 metrin väliaika oli alle 32 sekunnin ja juoksu sujui 300:an metriin saakka väljänä ja vauhdikkaana, mutta noutaja tuli kymmenen metrin matkalla: loppu sataseen kului ilmeisesti reilusti yli 22 sekuntia, koska loppuaikani oli 1.11,19. Tilanne tuntui aivan samalta kuin ensimmäisissä 400 metrin ratavedoissa ikiurheilijana kesäkuun alussa 2010

Näin pehmoisia ovat harjoitukseni olleet Perthin matkan jälkeen; 400 metrin kilpailukunto vaatii muutakin kuin juoksentelua aerobisen ja anaerobisen energiajärjestelmän rajamailla

Tulokset

Kynttelinä kunto kohdalleen

“Kevättä kynttelistä”, aloitetaan rupattelu Virroilla tähän aikaan vuodesta: Kynttilänpäivän jälkeen aurinko kaartaa jo niin korkealta, että voi havaita pisaran putoavan rännistä aurinkoisena päivänä kovimmallakin pakkasella

Kevättä oli eilen rinnassa juostuani Liikuntamyllyn kierroksen täysillä ja päästyäni samaan harjoitusaikaan kuin viime talven paras. Takareisi tervehtyi niin että jo viikko sitten kykenin juoksemaan lentävän 30 metriä täysillä; aggressiivista telinelähtöä en ole vielä uskaltanut tehdä, koska sellaista ei tarvita 200:lla metrillä hallissa. 

Ennen ensi viikonlopun hallimestaruuskilpailuja käyn ehkä vielä kahdesti verryttelemässä, retkuttelemassa ja venyttelemässä; pari pomppunkin väliin

Kilpailu on aina oma koetuksensa. Tämätalvisissa SM-halleissa näyttää olevan runsaasti osallistujia, joten Liikuntamyllyssä tulee olemaan vilskettä - ja kovia kamppailuja. Lauantaina on Lex Hollon mainostama brutaali 400 m, perverssiä katsottavaa

Amatööri vs ammattilainen

Valmistautumiselleni HKV:n järjestämiin ikiurheilijoiden SM-halleihin 11-12.2.2017 tuli takapakkia viime keskiviikkona 18.1.17 kun oikea takareisi revähti lievästi Liikuntamyllyssä kiihdyttäessäni kaarteesta suoralle

Paikka on perinteinen, jossa kaksipäinen kinnerlihas haarautuu; viimeksi sama paikka revähti 15.8.16 mistä toivuin sprinttikuntoon kolmessa viikossa. Jälleen kerran takareisien vahvistamisen erityisliikkeet jäivät tekemättä joulun aatonaaton jälkeen, tein ainoastaan kahta alkulämmittelyliikettä

Oikea lähentäjä revähti kuulantyönnössä 15.9.16, Perthissä revähti vasen etureisi 31.10.16, yhteensä siis neljä revähdystä viidessä kuukaudessa

Amatöörimaista puuhaa

Amatööri kuntouttaa kipeää kohtaa kunnes vamma ei enää vaivaa; ammattilainen harjoittaa lihaksistoaan jotta vammat eivät uusiudu

Lihaskestävyysharjoitukset, pikajuoksijoilla nimenomaan jalkojen moninaisten lihasten lisäksi myös vatsa-, selkä- ja lantionseudun lihasten harjoittaminen, torjuvat tehokkaimmin kaikkinaisia vammoja

Amatöörillä voittaa mukavuuden halu, vaikka tavoitteena on osallistua tärkeisiin kilpailuihin

JK 27.1.17: Amatööri harjoittelee ja harjoittelee, kunnes tekee asian oikein; ammattilainen harjoittelee kunnes ei tee sitä väärin    (tuntematon guru)

Kropan aktivointi joulujen jälkeen

Pikajuoksu sujui Teneriffalta paluun jälkeen lähes suunnitellusti: yksi alaktinen harjoitus ja kahdesti anaerobista perustan rakentamista sekä yksi kuntosalikäynti ennen joulua ja Tapanina sujuikin jo nopeuskestävyysharjoitus. Eli neljä harjoitusta yhdeksässä päivässä. Kuntosali oli ainoa lihaksistoa rassaava, koska edellisestä oli kaksi ja puoli kuukautta, vaikka tein jaloille vain kolmea liikettä, kussakin kaksi sarjaa, joissa oli 3-5 toistoa.

Tapaninpäivän jälkeiset päivät maalla olivatkin haastavampia, koska testailin uusia nastatossuja yleisellä tiellä kolmasti 30 - 60 min. Juoksualusta oli jäinen plus-asteiden vuoksi. Siksi kävelyn lomassa lyhyet aerobiset vedotkin tuntuivat jälkikäteen lihaksissa, erityisesti pohkeissa

Maalta tulon jälkeen olivat lumityöt sekä tiistaina että eilen aamulla. Kun eilen iltapäivällä kävin lisäksi Liikuntamyllyssä, heti ensi askeleista huomasin, että yläkroppa ja selkä ovat kankeat ja pohkeetkin koppurassa; vain noin 5/6 –vauhtiset 40-50 metrin vedot tuntuivat sopivilta

Tänään on välipäivä, mutta huomenna on tarkoitus testata, sainko eilen kropan aktivoitua pikajuoksukuntoon vai en

Lisäys 6.1.2017 klo 13.58: Eltsun putki on tänään auki. Juoksin 2 x 150 m "täysillä" eli noin 98 prosenttisella yrityksellä. Kelloakaan en huomannut pysäyttää eli ehkä juoksu oli rentoa. Huomiseksi sääennuste lupaa lumitöitä ainakin kahdesti. Siksi vasta maanantaina kannattaa yrittää seuraavaa harjoitusta, jossa toivottavasti kykenen vetämään jo 200 m.