Näytetään tekstit, joissa on tunniste Bruunon kisat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Bruunon kisat. Näytä kaikki tekstit

perjantai 14. heinäkuuta 2017

Miten tuloskunto löytyi 2015?

Kaksi vuotta sitten oli myös viileä kesä: tuloskunto ikiurheilun SM-kisoissa ei ollut terävimmillään, 400:llä metrillä surkea. Viisi viikkoa myöhemmin Lyonin MM-kisoissa en lievästä vammasta johtuen parantanut 100 metrin aikaani, mutta 200:lla metrillä tulos koheni 0,6 sekuntia ja 400:llä metrillä yli 2,7 sekuntia – ja kykenin vielä 4x400 metrin aloitusosuudella hieman päälle 1.08 aikaan.

Miten kunto löytyi viidessä viikossa?

Olin harjoitellut pikajuoksua joka kolmas päivä Bruunon kisoihin mennessä, joissa 400 metrin aloitusvauhti oli kova, alle 32 sekuntia ensimmäisellä puolikkaalla.

Sen jälkeen oli tasan kaksi viikkoa ennen Lyonin 100 metrin alkueriä. Sinä aikana harjoittelin neljästi: sadan metrin harjoitus (nopeuskestävyys), lähtöharjoitus (alaktinen), 400 metrin maitohappoharjoitus ja lähtöharjoitus.

Samaa olen soveltamassa nyt ennen Aarhusin ensimmäistä starttia 31.7.2017 klo 10.00 eli 400 metrin alkuerää: kilpailunomainen, mieluimmin ylivauhtinen myötätuulijuoksu joka kolmas päivä; välipäivinä verryttelyä, venyttelyä sekä selkä- ja vatsalihasten vahvistamista; loikkia ja konkkausta alaktisen harjoituksen jälkeen; Akilles-jänteiden vahvistamista jokaisen harjoituspäivän iltana

Kahden lisävuoden vaikutuksen näkee sitten lopputuloksista suhteessa Lyonin tuloksiin

lauantai 25. heinäkuuta 2015

Bruunon kisat: testi ennen MM-kilpailuja

Kunto-Pirkkojen Bruunon kisat menivät osaltani kehnommin kuin vuosi sitten: 100 m 14,75 vastatuuleen ja 400 m 1.09,63. 400 metrin aika on siis 1,6 sekuntia heikompi kuin vuosi sitten, jolloin Bruunon kisat olivat minulle kuntoutusta leikkauksen jälkeen; tänä vuonna ajattelin ne viimeiseksi testiksi ennen Lyonin MM-kisoja.

Jotakin on siten pahasti pielessä harjoittelussani tänä keväänä ja kesänä, vaikka SM-kisoista 400 metrin aikani parani sekunnilla runsaassa kolmessa viikossa.

Harjoittelu SM-kisojen ja Bruunon kisojen välillä, yhteensä 23 päivää, koostui seuraavasti: keskimäärin joka kolmas päivä 1. pikajuoksuharjoitus, 2. palauttava harjoitus (juoksunopeudet noin 2/3 -vauhtisia) neljästi ja kolme matkapäivää sekä 3. lepo.

Pikajuoksupäivät jakautuivat: alaktisia kaksi, an100 kaksi, an200 yksi ja an400 kaksi. Volyymit ovat olleet alhaiset: harjoitusten kesto pikajuoksupäivinä 55 min ja palauttavina päivinä 3/4 tuntia; myös harjoitusrasitus oli noin 2/3 kevään harjoituksista tarkastaltaessa niiden TRIMP-lukuja.

Lepopäivä ei tietenkään ole ollut sananmukaisestti lepoa, vaan ruohonleikkausta, pusikoiden ja piennarten raivaamista yms. sellaista kesälomalaisen arkipuuhastelua.

Sekuntikello oli mukana kahdesti, kun lämpötila oli noin 18 astetta; harjoitusajat lupasivatkin nopeuden kohentumista: 200 m tänä vuonna harjoituksissa ensimmäisen kerran alle 30 s eli 29,8 ja lentävä 30 metriä kaarteessa harjoitusennätystä sivuavasti 3,7 s. Bruunon kisoissa Kangasalan sää oli puolestaan kolea.

Lisäys klo 19.30: Lähdin 400 metrille kuntooni nähden liian kovaa. Georg Dunkel sai 5000 metrin lähtökaaren väliajaksi 29 s. Siitä on Pukinmäen kentällä kuudennella radalla 17,5 metriä 200 metrin kohdalle. Nopeus oli siis noin 16 s/100 m eli 200 metrin väliaika noin 31,8; 320 metrin kohdalla alkoi hiipimisvaihe 380:en metriin asti. Etukaarteessa oli tuntuva myötätuuli, joka lienee ollut osaksi selän takana myös takasuoralla.

maanantai 11. elokuuta 2014

Kova harjoitus

Aikuisurheiluliiton (mikä harhaanjohtava ja soinnuton nimi, koska järjestön virallinen tiedotuslehti viittaa ikiurheiluliittoon, ikinuoriahan kaikki yleisurheilussa kilpailevat ovat!) SM-kisat ovat kaltaiselleni keskenkuntoiselle kova kolmipäiväinen harjoitus; tavoitteeni ovat leikkauksen jälkeen luonnollisesti ensi vuodessa.

Bruunon kisojen jälkeinen herkistely ei mennyt aivan toivomallani tavalla: tavoittelemani 250 metrin vedon jätin 160 metriin ja kolme päivää myöhemmin 150 metrin vedon 110 metriin, kun lihasten maitohappotaso alkoi muistuttaa edellisessä 400 metrin loppusuoraa ja jälkimmäisessä 200 metrin viimeistä 30 metriä. Tein kuitenkin kohtuuajat 14.45, 30.04 ja 68.26, vaikka loppu oli vaikea sekä 200:lla että 400:llä.

Loppuviikosta pitänee käydä radalla tuntuman säilyttämiseksi, mutta lihakset tuskin kaipaavat mitään rykäisyä ennen ensi viikkoa, vaan korkeintaan aerobisen ja anaerobisen rajamailla tapahtuvaa rentoa juoksentelua.

Jos sää pysyy kilpailemista suosivana, voin vielä yrittää hyödyntää SM-kisojen "harjoitusta" tällä kaudella, koska kilpaileminen tulee joka tapauksessa jäämään vähiin.

Jyväskylän SM-kisojen lähettämisestä: juoksemissani lähdöissä ja sarjamme muissa erissä tapahtui aavistuslähtöjä poikkeuksellisen runsaasti; lähettäjä makuutti paikoillenne -asennossa väsyttävän pitkään, minkä jälkeen vielä valmiit -komennossakin ylipitkään, paitsi sen jälkeen kun olin aavistanut 400:llä. Lähettäjillä on käytössä myös ylös -komento, jos horjujia tai viivyttelijöitä on. Aikaisemmissa ikinuorten kilpailuissa lähettäminen on yleensä sujunut ilman aavistuslähtöjä.

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Nopeus, nopeus, nopeus

Pyhä Venäjä, kuinka hidas olin Bruunon kisoissa 24.7.14: 100 m 14,71 eli 8/10 sekuntia hitaammin kuin vuosi sitten! Tosin pääsin kiihdyttämään täyteen pätkänopeuteen vasta 10.7.14 ja ensimmäiset lähtöharjoitukset tein 20.7.14. 400 metrin aika 1.08,01 oli samaa luokkaa kuin viime talvena. Tammikuussa lentävällä lähdöllä juostun 100 metrin testiaikani olivat samaa luokkaa kuin viime vuoden heinäkuussa.

Pakolliset kävely- ja hölkkäviikot veivät siis nopeuden, mutta kestävyys säilyi: juhannuksen jälkeiset hölkkävedot 80-90 prosentin nopeuksilla lyhyin palautuksin alkoivat jo vastata 400 metrin harjoittelua.

Jyväskylän SM-kisat alkavat runsaan viikon kuluttua; sarjassa M65 osanottajia on 100:lla ja 200:lla metrillä niin runsaasti että alkuerissä nopeuteni on tosi koetuksella. Herkistelyn aikana ei enää voi hankkia menetettyä räjähtävää voimaa.