Kannattaako ikiurheilijan harjoitella 400 metriä varten?

Kesän 2017 tuloskunto oli pettymys. Siispä on kalenterimerkinnöistä kootun vuositilaston aika

Vuoden 9/2016 - 8/2017 harjoitus- ja kilpailupäivät (suluissa kaksi edeltävää vuotta): käsitteiden selitykset

- kaikkiaan 56 (43; 33) päivänä aerobisia harjoituksia; eriteltyinä palauttavat 31 (23) ja aerobista kuntoa kohottavat 25 (20), joista kahtena hiihtoa

- 24 (28; 25) päivänä anaerobisen perustan rakentamista

- 29 (30; 43) päivänä alaktisia lähtö-, kiihdytys ja maksiminopeusharjoituksia

- 22 (20; 14) päivänä Glykol100 –harjoitus tai 100 metrin kilpailu

- 26 (27; 34) päivänä Glykol200 –harjoitus tai 200 metrin kilpailu

- 21 (14; 26) päivänä Lactic400 –harjoitus tai 400 metrin kilpailu

- 14 (32; 22) päivänä voimanhankintaa, joista yksi (3) plyometrista;

mutta lisäksi 

- 26 alaktista päivää on sisältänyt plyometrisia harjoituksia ja 

- 12 juoksupäivää on päättynyt leuanvetoa laajempaan keski- ja ylävartalon voimanhankintaan; erilaista voimanhankintaa täten kaikkiaan 52 päivänä

Harjoitus- ja kilpailupäiviä tulee siten yhteensä 192 (194; 197), joista juoksupäiviä on 176 (160; 169). Näistä on anaerobisia 122 (119; 142)

Merkittävimmät erot edellisiin kausiin verrattuina ovat:

Aerobisten harjoituspäivien luku on jatkanut nousuaan, osin tarkoituksellisesti;  aktiiviset palauttavat harjoitukset olen kokenut hyödyllisiksi pelkkään passiiviseen lepoon nähden

Erilliset kuntosalipäivät ovat enemmän kuin puolittuneet, juoksupäivien määrä on lisääntynyt vastaavasti, mutta voimanhankinta juoksupäivien yhteydessä on kasvanut  

Tämä onkin ainoa todellinen ero kahden edellisen kauden harjoitteluun verrattuna; voimanhankinta juoksuharjoitusten jälkeen on ehkä tehnyt tällaisista päivistä liian raskaita M72:lle, mistä on seurannut ongelmia palautumisen kanssa, mikä taas on vaikuttanut seuraavan juoksuharjoittelun laatuun

Maitohappoharjoitusten ja anaerobisen perustan rakentamisharjoitusten raja on toisinaan mielivaltainen; mm. mäkiharjoittelua sisältyy varmaan molempiin kategorioihin syksyisin ja keväisin. Yhdessä 400 metrin kilpailupäivien kanssa määrät ovat pysyneet suunnilleen samoina kahtena viime kautena

Myös aerobisten ja anaerobisten peruskuntoharjoitusten ero on häilyvä, koska itse asiassa juoksen ulkona syksyisin ja keväisin juuri rajamailla, vuorotellen aerobisella ja anaerobisella puolella. Näidenkään yhteismäärä ei ole muuttunut edellisestä kaudesta; ero viime vuoteen verrattuna oli se, että raskaimmat aerobisen kunnon kohotusharjoitukset ajoittuivat tänä vuonna toukokuun lopulle

Sitten on tietysti täysvauhtisen juoksuharjoittelun laatu, joka säiden ja reisiongelmien takia oli selvästi heikompi kuin kesällä 2016

Mutta jos jätän selittelyt pois ja vertaan vain kalenterikirjauksia, niin aerobisen kunnon kohotuspäiviä oli nyt viisi  ja maitohappoharjoituksia seitsemän enemmän, yhteensä 12 kovaa harjoitusta enemmän kuin kaudella 2015 - 2016; takaraivossa oli tavoitteena loppusuora 400 metrin kilpailuissa; kesän 2017 paras 400 metriä oli kuitenkin 3,52 sekuntia kesää 2016 hitaampi, koska vauhtini alkoi hidastua kun lisäsin energian käyttöä 200 metrin jälkeen

Kannattaisiko 400 metrillä kilpailevan ikiurheilijan M72 olla harjoittelematta 400 metriä varten ja huolehtia vain nopeudestaan? ks. valmistautuminen kauteen 2011

Miten tuloskunto löytyi 2015?

Kaksi vuotta sitten oli myös viileä kesä: tuloskunto ikiurheilun SM-kisoissa ei ollut terävimmillään, 400:llä metrillä surkea. Viisi viikkoa myöhemmin Lyonin MM-kisoissa en lievästä vammasta johtuen parantanut 100 metrin aikaani, mutta 200:lla metrillä tulos koheni 0,6 sekuntia ja 400:llä metrillä yli 2,7 sekuntia – ja kykenin vielä 4x400 metrin aloitusosuudella hieman päälle 1.08 aikaan.

Miten kunto löytyi viidessä viikossa?

Olin harjoitellut pikajuoksua joka kolmas päivä Bruunon kisoihin mennessä, joissa 400 metrin aloitusvauhti oli kova, alle 32 sekuntia ensimmäisellä puolikkaalla.

Sen jälkeen oli tasan kaksi viikkoa ennen Lyonin 100 metrin alkueriä. Sinä aikana harjoittelin neljästi: sadan metrin harjoitus (nopeuskestävyys), lähtöharjoitus (alaktinen), 400 metrin maitohappoharjoitus ja lähtöharjoitus.

Samaa olen soveltamassa nyt ennen Aarhusin ensimmäistä starttia 31.7.2017 klo 10.00 eli 400 metrin alkuerää: kilpailunomainen, mieluimmin ylivauhtinen myötätuulijuoksu joka kolmas päivä; välipäivinä verryttelyä, venyttelyä sekä selkä- ja vatsalihasten vahvistamista; loikkia ja konkkausta alaktisen harjoituksen jälkeen; Akilles-jänteiden vahvistamista jokaisen harjoituspäivän iltana

Kahden lisävuoden vaikutuksen näkee sitten lopputuloksista suhteessa Lyonin tuloksiin

Ikiurheilijat Urheiluliittoon?

SUL perusti Masters-valiokunnan, kertoo Yleisurheilu.fi 17.5.2017: 

"Suomen Urheiluliiton (SUL) hallitus päätti Helsingissä pitämässään kokouksessa perustaa Masters-valiokunnan rakentamaan liitolle Masters-yleisurheilun strategiaa. Osana tuota työtä valiokunta miettii Masters-yleisurheilun siirtymistä SUL:n alaisuuteen sekä Masters-toiminnan käynnistämistä liitossa.

Valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin Reijo Häyrinen ja jäseniksi Antti Mero, Tapio Lindroos, Kirsti Siekkinen, Ari Pietarinen, Vesa Harmaakorpi, Jarmo Mäkelä, Mika Muukka ja Harri Aalto."

Tuleeko ikiurheilijoista maistereita, mestareita, konkareita vai otetaanko käyttöön vanhat termit ikämies ja yli-ikämies? Ikiurheilu näyttää olevan masters-toiminta

ks. myös 10.12.2013 ja 1.3.2015

Lisäys 1.7.2017:
Tervetuloa SAUL - SUL neuvottelujen tiedotustilaisuuteen!

Suomen Aikuisurheiluliitto järjestää tiedotus- ja keskustelutilaisuuden kesäkuun alussa käynnistyneistä yhteistyöneuvotteluista Suomen Urheiluliiton kanssa.

Tiedotustilaisuus on SM-kilpailujen yhteydessä Lohjalla. SAUL:n puheenjohtaja Tapio Lindroos kertoo yhteistyöneuvottelujen nykyvaiheesta.

Aika: lauantai 8.7. klo 16.00
Paikka: Lohja, yleisurheilun SM-kilpailujen palkintojenjakopaikka

Mestaruuskilpailujen ohjelman lyhentäminen

Ken Stone on julkaissut sivustollaan ranskalaissprintterin ehdotuksia maailmanmestaruuskilpailujen selkeyttämiseksi. Osa hänen ehdotuksistaan olisi tarpeettomia, jos Maailman ikiurheiluliitto WMA ja Euroopan EMA pudottaisivat kokonaan semifinaalivaiheen pois: vain alkuerät ja loppukilpailu riittäisivät.

Alkuerät olisi järjestetty parhaan ilmoitetun tilastoajan (seed time) perusteella siten, että pikajuoksuissa parhaimmat kahdeksan olisivat samassa erässä, seuraavat kahdeksan omassa erässään, jne

Loppukilpailuun pääsisi kahdeksan parasta alkuerien perusteella. Siksi kaikki joutuisivat juoksemaan täysillä omassa alkuerässään, parhaimmat saadakseen hyvän radan loppukilpailuun ja estääkseen huonomman tilastoajan omaavaa pääsemästä loppukilpailuun.

Kaikille osanottajille olisi siis taattu vähintään yksi juoksu vertaistensa kanssa: ei enää epätasaisia alkueriä

Näin esimerkiksi Lyonin MM-kisat olisivat lyhentyneet kolmella päivällä, jonka osa osallistujista olisi luonnollisesti käyttänyt matkailuun Ranskassa MM-kisojen jälkeen

Ken Stone kirjoitti jo aikaisemmin IAAF:n ja WMA:n neuvotteluista, joissa WMA:n mestaruuskisojen lyhentäminen oli ollut yksi kysymyksistä

Ikiurheilijoiden maailmantilastot

Alfred Hermes kirjoittaa Senioriyleisurheilu-lehdessään John Seton ylläpitämistä ikiurheilijoiden maailmantilastoista, jotka ovat lähes valmiit vuoden 2015 osalta. Suomessa tehtyjä tuloksia en löytänyt lyhyen selauksen aikana ainakaan omista lajeistani. Ikäryhmälistat avautuvat tästä

Turistina Perthissä, hiihtokausi alkuun

Ikiurheilijoiden MM-kisat Australiassa jäivät osaltani pelkäksi turismiksi. Vasen etureisi ei kestänyt 200 metrin alkulämmittelyssä täyttä vauhtia 31.10.2016. Edellinen päivä oli Perthissä kolea, aurinkoa ja tuulta, mutta mineraaliveden asemasta olin juonut vain kahvia ja tavallista vettä. Siksi veri lienee ollut liian laimeata, mikä imi suolat lihaksistosta. 

Suolojen tasausilmiössä kahden nesteen välillä on kyse osmoosista, jo keskikoulun kemiassa opitusta asiasta. 
Mutta keskikoulusivistyksen hallintahan on tunnetusti vaikeata, erityisesti korkolaskun, josta eläkejärjestelmästämme käytävä sivuraiteilla jatkuvasti kulkeva keskustelu on loistava esimerkki.
Perthissä tuli verryteltyä kolmasti kaupaunkiloman ja auringonoton ohella.
Helsingissä pääsin eilen jo hiihtämään;ks. myös. Tosin kelit näyttävät katoavan jo huomenna. Vuonna 1980 saaattoi Helsingissä hiihtää jo lokakuun loppupuoliskolla

Harjoitukset ja kilpailut 2015-16

MM-kisoihin tuli ilmoittauduttua eli kausi jatkuu. Taas on vuositilaston aika. Vuoden 9/2015 - 8/2016 harjoitukset ja kilpailut (suluissa edeltävä vuosi): käsitteiden selitykset

- 43 (33) päivänä aerobisia/palauttavia harjoituksia; nyt olen kirjannut erikseen palauttavat 23 ja aerobista kuntoa kohottavat 20 (näistä kahtena hiihtoa)

- 28 (25) päivänä anaerobisen perustan rakentamista

- 30 (43) päivänä alaktinen
- 20 (14) päivänä Glykol100 -harjoitus, joista yhtenä (kolmena) päivänä 100 metrin kilpailu
- 27 (34) päivänä Glykol200 -harjoitus, joista seitsemän (kahdeksan) 200 metrin kilpailua
- 14 (26) päivänä Lactic400 -harjoitus, joihin sisältyy  viisi (12) 400 metrin kilpailua
- 32 (22) päivänä voimanhankintaa, joista vain kolme plyometrista päivää

Kilpailu- ja harjoituspäiviä tulee siten yhteensä 194 (197), joista juoksupäiviä on 160 (169).

Merkittavimmät erot edelliseen vuoteen ovat: aerobisten harjoituspäivien luku on noussut kymmenellä johtuen osaksi kuluneen elokuun lopun kilpailemattomuudesta, mutta myös tarkoituksellisesti; 400 metrin kilpailupäivät ovat vähentyneet seitsemällä ja 400 metrin maitohappoharjoitukset ovat vähentyneet viidellä; juoksupäivien kokonaismäärän vähennystä vastasi voimanhankintapäivien nousu.

Tuloksellisesti paransin 400 metrin aikaa 0.16 sekuntia viime kesään nähden, mutta 200 metrin ja 100 metrin ajat huononivat 0.28 ja 0.06 sekuntia. Erityisesti jälkikäteen harmittaa se, etten lasketellut SM-kilpailujen alkuerässä 100:a metriä täysillä, koska se oli ainoa kerta kun olin herkässä kunnossa.

Takareisiongelma: SM-kisojen jälkitautia?

Harjoittelu- ja kilpailuvuosi oikeastaan vaihtui, kun ponnistavan jalan takareisi kramppasi elokuun puolivälissä. Olin juossut 200 m lähes täyttä ja parinkymmenen minuutin palautuksen jälkeen aioin vetäistä lentävän satasen. Mielessä oli osallistua seuraavana lauantaina Harjavallan kilpailuihin.

Vamma-alue laajeni hieman kun seuraavana päivänä tempaisin yli 20 kiloisen taakan maasta. Repeämää lihakseen ei tullut, koska polvitaive ei mustunut verestä. Kipualue on takareiden herkimässä kohdassa, jossa se haarautuu. Viimeksi se revähti pahasti kesäkuussa 2010: takareiden alaosa ja polvitaive mustuivat.

"Nettivalmentaja" kertoi tällaisen hamstring strain -ongelman olevan tyypillistä takareiden revähtämisen kerran kokeneelle pikajuoksijalle ja johtuvan lähtöharjoituksista, aggressiivisesta kaarrejuoksemisesta ja nopeuskestävyysharjoituksista, kun kilpailukauden herkistelyvaiheessa takareiden vahvistamiseen tähtäävä voimanhankinta vähenee tai poistuu.

Juuri näin kävi osaltani: SM-kisoja edeltäen tein viimeisen kuntosalikäynnnin neljä ja puoli viikkoa aikaisemmin; konkkaukset, loikat ja hyppelyt lopetin viikkoa ennen; vähensin myös alkulämmittelyn aikaisia vahvistusliikkeitä kuten jalkojen pyörityksiä ja taaksepäin skippausta herkistelyjaksolla. Ja mikä ehkä pahinta, en tehnyt niitä juuri lainkaan SM-kisojen jälkeisenä viikkona ennen kuin sedundaattori kädessä kiihdytin kaarteesta suoralle. Takareisien harjoittamattomuutta siis!

Krampin jälkeen harjoittelu muuttui luonnollisesti peruskuntokauden tapaiseksi. Juoksu on tapahtunut aerobisen ja anaerobisen rajamailla ja reisien vahvistamisessa olen yrittänyt nostaa eksentristä voimanhankintaa suhteessa konsentriseen.

Kun pikajuoksu alkaa luonnistua, pääpaino on aluksi alaktisissa harjoituksissa ja rennoissa pidemmissä vedoissa Vantaan rantojen suorilla, korkeintaan 5/6 vauhtia. Vasta myöhemmin siirryn nopeuskestävyysharjoituksiin ja kaarrejuoksuun. Mutta siinä vaiheessa viikot valmistautua Perthin MM-kilpailuihin ovat jo vähissä.

Iisalmen SM-kisat

Ikiurheilijoiden liitto SAUL piti Suomen mestaruuskilpailunsa Iisalmessa Iisalmen Visan järjestäminä yhteistyössä naapuriseurojen Lapinlahden Vedon ja Vieremän Koiton kanssa. Järjestelyt olivat loistavat; tulokset

Ainoa puheenaihe oli palkintojenjako, joka venyi taukojen vuoksi usein yli tunnin päähän kilpailun päättymisestä. Miksi noudattaa jotakin IAAF:n pykälää ja odottaa protestiajan päättymistä, kun Tampereella SM-halleissa hitaat hämäläiset jakoivat palkinnot käytännössä heti maaliintulon jälkeen tulosten valmistuttua?

Perjantaina 5.8. oli sadat metrit. Alkuerässä juoksin kesän parhaani 14,43, mutta loppukilpailussa 14,46. Ehkä se, että niiden välissä oli lähes kaksi ja puoli tuntia, verotti loppukilpailujuoksusta herkkyyden, koska oli suoritettava alkulämmittely uudestaan. Alkulämmittelyni kestää noin 50 minuuttia ja se on käytännössä sama kuin alaktinen harjoitukseni, mutta lisättynä kahdella tai kolmella kiihdytyksellä tai telinelähdöllä. Alaktisen harjoitukssen teen kilpailukaudellakin vain kolme tai neljä kertaa kuussa.

Essi Grader videoi kännykällä loppukilpailun maaliintulon:

Vesa Mäki voitti, Jorma Manninen toinen edelläni.

Lauantain 6.8 M70 200 metriä voitin kuten sunnuntain 7.8 M70 400 metriä, joka tosin oli täpäristä täpärin; tulokset

Yllä Heikki Kuulasmaan ottama kuva 200 metrin palkintojen jaosta: hopeaa Vesa Mäki ja pronssia Kalevi Alatalo (lisätty 20.9.2016)

Kilpailukauden avaus Hiekkaharjussa

Kesäkausi alkoi  KU-58:n järjestämillä Aktia-ikiurheilukisoilla, Viime vuoteen verrattuna tuloskunto oli nyt selvästi parempi, koska satasella juoksu jumiintui vasta viimeisellä 15 metrillä, aika 14,49, ja 400 m sujui lähes kolme sekuntia nopeammin aikaan 1.07,70.

400:lla metrillä parhaimman tuloksen juoksi ikäluokassa M65 Reijo Vauhkonen MuurY 60,44 parantaen Unto Mattsonin Suomen ennätystä yli sekunnilla. Aika on kansainvälistä huippuluokkaa.

Tämän vuoden harjoittelu huhti- ja toukokuussa on sujunut juoksuharjoitusten osalta käytännössä samoin kuin viime vuonna. Ainoa ero on ollut se, että penikkatauti ei ole vaivannut tänä vuonna.

Voimaharjoitusten osalta olen tämän vuoden EM-hallien jälkeen selkeämmin erottanut maksimivoiman hankintajakson (vajaa kolme viikkoa) peruskuntojaksolla, lihasmassan kasvatusjakson (vajaa kolme viikkoa) ja nopeusvoiman hankkimisjakson (menossa). Aikaisempina vuosina voimaharjoitteluni on enemmänkin ollut kokovartalon voimanhankintaa, sitäkin yleensä suhteellisen vähän, ja kilpailujen lähestyessä nopeusvoiman hankintaa hyppelyjen, konkkausten ja loikkien muodossa.

Lisäys 28.5.16: HKV:n kansallisissa tänään sää oli kolea 14°, pilvinen ja kova tuuli puuskissa, vieläpä vastainen loppukaarteessa: 400 m 1.09,22; Hiekkaharjussa oli 20° ja aurinkoa, tuulta vähemmän mutta sielläkin loppukaarteessa vastainen

Tuloskunnon kohentamisen viisaudesta

Tutkin jälleen kalenterimerkintöjäni, miksi tuloskunto pysyi paikallaan viimeiset kolme kuukautta.

Eiköhän pääsyy ole se, että HKV:n marraskuun kunnontarkistuskilpailujen jälkeen meni yli kuukausi ennen kuin totuttelin täysvauhtiseen pikajuoksuun. Jo ennen marraskuun kilpailuja olin jättänyt 50 – 100 metrin täysvauhtiset vedot tekemättä, mutta juossut kylläkin 120 – 150 metrin vetoja kiihdytys- ja lähtöharjoitusten lisäksi. Eli silloinkin yritin oikotietä kuntoon. Myös tammikuun loppupuolen osittainen harjoittelemattomuus tuntui samanlaisena lihaskireytenä kuin juostessani ensimmäisen 100 metriä ikiurheilijoiden kilpailuissa syyskuussa 2010.

Alttiutta lihaskireyteen olen yrittänyt pitää kurissa juoksemalla täysvauhtisissa vedoissa vähän toistoja. Juoksentelu aerobisen ja anaerobisen rajamailla puolestaan ei luo varsinaista kilpailukuntoa vaan ainoastaan pohjustaa täysvauhtisiin harjoituksiin.

Kun ennen Anconan EM-halleja tuskin keksin mitään uutta kehittävää, ainoaksi vaihtoehdoksi jäänee pidentää ja koventaa kovien harjoituspäivien harjoituksia. Vastapainoksi muu juoksentelu on pelkästään palauttavaa, voimaharjoittelua ja loikkimista unohtamatta.

Siis, kuluva viikko menee SM-halleista palautumisessa ja yleiskunnon kohentamisessa, minkä jälkeen kova ja helppo viikko vuorottelevat EM-hallien alkuun asti.

Lisäys 24.2.16: Eilen oli Paloheinän 5 km:n ladulla loistava jääkeli ja melkein aurinkoista. Jalat ovat tänään hämmästyttävän hyvät, ei oikeastaan lihaskipua, kuten yleensä ensimmäisen hiihdon jälkeen etureisissä ja lähentäjissä, koska voitelu onnistui lähes täydellisesti: ei lipsumista ja luistokin testimäessä erinomainen vaikka liisteri jäätyi.
Hiihto on intervalliharjoittelua aerobisen sykealueeen ylärajoilla

Lisäys 6.4.16: Useamman kuin yhden vedon harjoitukset jäivät tekemättä. Perjantaina 18.3 piti tehdä 200 metrin harjoitus, mutta kropassa tuntui että jotakin on pielessä. Seuraavan päivän iltana alkoi antibioottikuuri, johon liittyy akilles- ja muiden jänteiden repeämäriski.
Olin saanut samaa antibioottia 2012 ja kokenut akillesjänneongelmat kuurin jälkeen. Siksi en tehnyt 18.3 jälkeen lähtö-, kiihdytys-, sähäkkyys- enkä plyometrisia harjoituksia. Täysvauhtisia vetoja oli yksi per harjoitus. Aivan parhaimmassa terässä en ollut Anconassa: tulokset 200 m ja 400 m

Ikiurheilijoiden SM-hallit Tampereella

Uskomattomalla juoheudella Kunto-Pirkat kykeni järjestämään massiiviset sarjakilpailut. Aikuisten SM-hallikisojen ohjelman lisäksi ikiurheilijoiden yleisurheilussa on painonheitto ja ratakävelyt, mutta sarjoja ei ole vain yksi yleinen, vaan viisivuotisryhmittäin 30 - 34 vuotiaista yli 90 vuotiaisiin.

Kykenin ensimmäistä kertaa osallistumaan SM-halleissa 60 metrin juoksuun vasta tänä talvena vaikka ensimmäistä kertaa harjoittelin jo talvea 2010 varten, mutta vammat ja sairaudet ovat olleet esteenä aikaisemmin. Yllättävän vaikealta lauantaipäivä kahden 60 metrin startin, aika 9.10 alkuerässä, tuntui lihaksistossa ja lantiossa, kun valmistauduin 400 metrille (1.09,36).

Tänään tuntui helpommalta ennen 200 metriä (30,21), mutta harjoitusten perusteella tiesin olevani vain 120 metrin kunnossa. Ehkä vauhtia riitti hieman pidemmälle, mutta loppu 20 metriä sujui madellen kuin yleensä 400 metrillä.

Lauantaina tulin 400 metrillä loppusuoralle hieman liian hyvävoimaisena ja siksi loppusuora oli yllättävän helppo; normaali 400 metrin loppusuoran polte alkoi tuntua jaloissa vasta aivan lopussa; loppuaika oli noin sekuntia nopeampi kuin laskeskelin harjoitusaikojen perusteella.

200 metrin aikani oli nyt käytännössä sama kuin HKV:n marrashalleissa, samoin 60 metrin aika. Tuloskunto ei siis ole kohentunut kolmessa kuukaudessa.

Jotain kehittävää tarttis varmaan tehrä ennen EM-halleja, jotka alkavat viiden viikon kuluttua.

SM-hallit 2016:tulokset Tilastopajassa

200 metrin juoksuja Kunto-Pirkkojen Facebook -sivulla

M70 200 metriä

Tampere hakenut ikiurheilijoiden 2020 maailmanmestaruuskisoja

Virkeän masterstrack -sivuston mukaan Tampere, Göteborg, Bogota ja Toronto ovat hakeneet ikiurheilijoiden maailmanliiton WMA:n mestaruuskilpailuja vuonna 2020. Onko asiassa jotakin salaamista, koska aikuisurheilusivusto ei tiedä siitä mitään?

Vuonna 2018 kisat ovat Malagassa, joten eurooppalaisten kaupunkien mahdollisuudet saada kisat uudestaan kahden vuoden päästä lienevät heikot. Pidän peukkuja Torontolle, mutta suomalaisten näytöt järjestelykyvystä lienevät parhaimmat, Lahti 2009 ja Jyväskylä 2012 vaikka Jyväskylän Hipposhallia kaikki eivät pitäneet oikeana kilpailuhallina vaan vain harjoittelutilana.

Toronto voitti äänestyksessä 30.10.2016; Tampere oli vetäytynyt kilvasta jo aikaisemmin

Juoksut Lyonin MM-kisoissa

WMA:n eli Maailman ikurheiluliiton MM-kisat Lyonissa alkoivat osaltani huonosti: aamuverryttelyssä ennen 100 metrin alkueriä oikean lähentäjän kiinnityskohdassa tuntui kipua ottaessani 3-pisteen lähdön. Sama paikka vaivasi Mikkelin SM-kisoissa 2011 200 metrin lähdössä ja uusiutui mm. viime marraskuun HKV:n Vaahterakisojen 60 metrin lähdössä, muttei silloin kuitenkaan estänyt koko juoksua.

Seuraus oli että varoin nyt lähtöä sekä alkuerässä että välierässä, jossa vielä täytyi hellittää 30 metriä ennen maalia, koska kipualue tuntui laajenevan; ks. tulokset alkuerässä 14,50 ja välierässä 14,58, loppusijoitus 15:es.

200 metrillä riittää 97 prosenttinen lähtö. Siksi kipu ei koventunut sen aikana; ks. tulokset alkuerässä 29,69 ja välierässä 29,51, loppusija 11:es.

400 metrillä vauhtini riitti välierissä kaikkiaan yhdeksänneksi eli ensimmäiseksi putoajaksi ajalla 1.07,86; ks. tulokset.

Saavutin siten 200 ja 400 metrillä lopulta suunnilleen saman kuntotason kuin EM-halleissa viime talvena, mutta matkaa ostaessani huhtikuun kuudentena uumoilin kyllä joka matkalla samasta kunnosta kuin M68-kesänä 2013.

Viesteistä saimme 4 x 100 metriltä hopeaa, Saksan tultua hylätyksi, ja samalla joukkueella päinvastaisessa juoksujärjestyksessä 4 x 400 metriltä pronssia häviten Saksalle yli 14 sekuntia ja Iso-Britannialle 11,5 sekuntia.

MM-pronssia

Ikiurheilijoiden MM-kisat Lyonissa päättyivät osaltani M70-sarjan 4x400 metrin viestiin, jota Suomi johti yli 1150 metriä; Paul Osland on videoinut juoksun. Aikani ensimmäisellä osuudella oli noin 1.08.
Lisäys klo 13.20: Tarkemmin kun katsoin videota aikani on mieluumminkin hieman päälle 1.09 koska kello pitäää pysäyttää kakkosradan 800 metrin lähtöviivan kohdalla
Lisäys klo 16.50: Ehjä viiva onkin 4x400 metrin lähtö ja katkoviiva 800 metrin lähtö eli osuuteni loppu. Tällöin sain videota pysäyttelemällä keskikentän kellosta osuusajoiksi: Ylä-Liedenpohja noin 1.08,1; Juopperi noin 1.10,7; Markunsalo noin 1.17,3 ja Mikkola noin 1.15,0.
Vihdoinkin tulokset netissä (18.8.15 klo 17.30)!
Palkintojenjakopassi kaulassa heti ensi kevään Anconan EM-hallimatkailmoituksen alapuolella

Kuluttavien 200 ja 400 metrin anaerobisten vetojen tuho

Toissapäiväinen kirjoitus syntyi, kun tokaisin 5000 metrin kävelyn M75 kultamitalistille Martti Valoselle: ”nyt meni 400 m melkein viisi sekuntia hitaammin kuin kaksi vuotta sitten, jolloin hiihdin lähes 300 km, mutta viime talvena olin suksilla vain kerran”.

Lähetin kirjoituksesta linkin Jorma Manniselle, joka voitti 60:nen Suomen mestaruutensa viime lauantaina 200 metrillä. Ajatushautomo JM vastasikin nopeasti pitkään ja seikkaperäisesti, mm: ”harjoituskertojen mukaan olet heikommalla pohjalla tehnyt 2015 keväällä jopa enemmän 200 - 400 palvelevia harjoitteita kuin 2013. Mielenkiintoista olisi tietää vetojen vauhtitasoista kumpanakin vuonna.  Penikkatauti on vaikuttanut aerobisen pohjan vajeeseen, mutta todennäköisesti myös kilpailuihin valmistavan kauden vetoharjoitusten laatuun/tehoon”.

Totta. Tilastoni sisältävät myös kilpailut: vuoden 2013 osalta vain SM-hallit, mutta 2015 SM-hallien lisäksi myös kuluttavan viikon EM-halleissa; ks. huhtikuun 2015 kirjoitukset. Tästä syystä samojen kuukausien vertailu 2013 ja 2015 toissapäiväisen kirjoitukseni tapaan ei ole mielekäs; vuodelta 2015 pitäisi mieluumminkin valita jakso 1.4 – 31.7.2015.

Mutta Nummelan kilpailuissa 26.5.2013 juoksin 100 m aikaan 14,08 ja 400 m 66,35. Tämän kevään harjoitus- ja kilpailuhistoriaa EM-hallien ja viikonlopun SM-kisojen välillä pitää siis verrata kevään 2013 harjoituksiin SM-hallien ja Nummelan kilpailujen välillä.

Kevään harjoittelu on tapahtunut juuri niin kuin JM epäili: kuluttavia 200 ja 400 metrin anaerobisia vetoja vuotta 2013 heikommalla aerobisella pohjalla. Siksi tehovetojen (yli 95 prosentin yrityksillä matkan ennätyksestä) vauhti on jäänyt hitaammaksi kuin kaksi vuotta sitten. Itse olen pitänyt syynä sään koleutta; penikkataudin pahentumista olen luonnollisesti varonut kaikissa harjoituksissa.

Tänä keväänä kuntoperustan vahvistaminen jäi vain huhtikuuksi eli noin kolme viikkoa lyhemmäksi kuin 2013. Kun vuoden 2013 pääharjoittelu tapahtui aerobisen ja anaerobisen alueen rajamailla, huhtikuussa 2015 juoksin vain neljä harjoitusta 17:sta vastaavalla alueella. Alaktisia harjoituskertoja oli viisi ja anaerobisia kahdeksan, joista yksi oli täysvahtinen an100 ja toinenkin 95 prosenttinen.

Muut kuusi anaerobista harjoitusta koostuivat mäkivedoista, joita teen kolmessa eri kaltevuuskulman mäessä. Nopeudet vaihtelevat tavattomasti. Vetojen kesto on ollut 30 – 45 s ja toistoja/sarjoja tyypillisesti 2 x 2. Kahdessa raskaimmassa huippusyke nousi vallan 94 prosenttiin maksimisykkeestäni. Mäkivetopainotteinen huhtikuu (yksi lisää toukokuun alussa) johtui siitä, että konkkaukset, loikat ja hyppelyt jäivät vähiin tai vain alkulämmittelyn luonteisiksi.

Toukokuun 2015 kolmen ensimmäisen viikon harjoittelu on lähes yksinomaan anaerobista, kun vuoden 2013 kokemuksiin perustuen jakson olisi pitänyt vielä olla aerobisvoittoisen.

Ennen 2015 SM-kisojen 400 metriä kilpailin kahdesti (Kuopion Reipas ja HKV) ja niitä ennen yksi rataharjoitus Liikuntamyllyssä puolitoista kuukautta ennen SM-kisoja. Mutta vuonna 2013 en tehnyt yhtäkään 400 metrin rataharjoitusta (event running) ennen Nummelan kisoja; niiden sijasta kolme mäkivetoharjoitusta huhti-toukokuussa ajoittuivat samoin.

Ensimmäisen täysvauhtisen 200 m juoksin tänä vuonna viisi viikkoa ennen SM-kisoja (aika 30,7), mutta vuonna 2013 vain viikkoa ennen Nummelan kisoja (29,8 väliaikana 250 metrin vedossa).