SM-viesteissä

JKU järjesti ikiurheilijoiden SM-viestit eilen Vaajakosken kentällä loistavissa olosuhteissa, oivallisessa paikassa ja huippuluokan järjestelyin. Ehkä aikataulua olisi vielä voinut tiivistää yhdistämällä kahden, kolmen joukkueen lähtöjä, koska ratoja oli kahdeksan

Juoksin M70 3x400 metrin ankkuriosuuden, mutta SpoVe ja Oulun Ikiliikkujat olivat jo yli puolen kaarteen verran tavoittamattomissa; osuusaikani noin 1.22 eli anaerobista kuntoutusvauhtia

M70 3x800 metrillä aloitin. Olin Vantaan joen varressa juossut kahdesti pitkiä tasavauhtisia vetoja ja todennut, että kun sykkeeni on noin 156, pystyn juoksemaan helposti 500 metriä ja vielä jää varaa loppukirille. Tällainen vauhti vastaisi suunnilleen 1.35 vauhtia ensimmäisellä kierroksella; 10 sekuntia nopeampi vauhti söisi selvästi loppukirieväät 500 metriin tultaessa

Niinpä aloitin verkkaisesti odottaen että joku menisi ohi, vaan näin ei tapahtunut. Siksi aloituskierros oli 1.40 vauhtia, jonka jälkeen lisäsin energian käyttöä joka sadan metrin jälkeen. Vauhti ei varmaankaan kiihtynyt, vaikka loppusuoran tulin "täysillä". Juoksun jälkeen olo ei tuntunut läheskään sellaiselta kuin täysvauhtisen 400 metrin kilpailun jälkeen vaan samalta kuin harjoituksissa jotka merkitsen kalenteriini anaerobisen kunnon kohotukseksi

Hallikauden jälkeinen peruskuntojakso on täten jatkunut tavanomaista pidempään. Varsinainen kilpailukauden harjoittelujakson katson alkaneen vasta silloin kun olen samalla viikolla tehnyt sekä lähtöharjoitukset että täysvauhtisen 200 metrin harjoituksen. Säistähän se on kiinni

Kannattiko kilpailla?

Toissapäivänä HKV:n toukokuun kisoissa oli Eltsussa ihanteellinen kevätsää: aurinkoa, lähes tuuletonta ja lämpöä varjossa melkein 19°. Juoksin 400 m: aika lähes 1.12 eli yli neljä sekuntia hitaampi kuin vuosi sitten Hiekkaharjussa. Maaliskuun 2017 lopun MM-halleissa 200 metrin aikani oli käytännössä sama kuin Anconassa 2016 EM-halleissa, joten 400 metrin kunnon romahdus viime vuoteen verrattuna johtuu siten viimeisen seitsemän viikon harjoittelusta

Kannattiko kilpailla? Vältänhän harjoituksissakin näin hidasta vauhtia; juoksen yleensä mieluummin pari lyhyempää matkaa lyhyellä palautusajalla, mutta 400 metrin aloitusvauhtia rivakammin

Kun sää viime perjantaista tähän päivään asti on pitkän aikavälin keskiarvoa lämpimämpää, eikö kunnollinen, täysvauhtinen 200 metrin harjoitus olisi ollut kilpailua mielekkäämpi vaihtoehto? Esimerkiksi vuosi sitten 7.5.2016 olen juossut Pukinmäessä 6 m/s myötätuuleen (!) 200 metriä aikaan 30,0 ja 10 minuutin palautuksin lentävän satasen kaarteessa 14,4 ja suoralla 14,2. Nyt viikonlopun lämpimät päivät menivät harjoittelun kannalta osin harakoille tahmealla 400 metrillä ja kahdessa aerobisessa hölkkävedossa eilen

Yllä 100 metrin maaliintulo: sarjan M70 Pentti Karppinen voittaa tyylikkäästi, Georg Dunkel M72 sisäradalla, lähinnä ulkona Markku Penttilä M68

Ikiurheilijat Urheiluliittoon?

SUL perusti Masters-valiokunnan, kertoo Yleisurheilu.fi 17.5.2017: 

"Suomen Urheiluliiton (SUL) hallitus päätti Helsingissä pitämässään kokouksessa perustaa Masters-valiokunnan rakentamaan liitolle Masters-yleisurheilun strategiaa. Osana tuota työtä valiokunta miettii Masters-yleisurheilun siirtymistä SUL:n alaisuuteen sekä Masters-toiminnan käynnistämistä liitossa.

Valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin Reijo Häyrinen ja jäseniksi Antti Mero, Tapio Lindroos, Kirsti Siekkinen, Ari Pietarinen, Vesa Harmaakorpi, Jarmo Mäkelä, Mika Muukka ja Harri Aalto."

Tuleeko ikiurheilijoista maistereita, mestareita, konkareita vai otetaanko käyttöön vanhat termit ikämies ja yli-ikämies? Ikiurheilu näyttää olevan masters-toiminta

ks. myös 10.12.2013 ja 1.3.2015

Lisäys 1.7.2017:
Tervetuloa SAUL - SUL neuvottelujen tiedotustilaisuuteen!

Suomen Aikuisurheiluliitto järjestää tiedotus- ja keskustelutilaisuuden kesäkuun alussa käynnistyneistä yhteistyöneuvotteluista Suomen Urheiluliiton kanssa.

Tiedotustilaisuus on SM-kilpailujen yhteydessä Lohjalla. SAUL:n puheenjohtaja Tapio Lindroos kertoo yhteistyöneuvottelujen nykyvaiheesta.

Aika: lauantai 8.7. klo 16.00
Paikka: Lohja, yleisurheilun SM-kilpailujen palkintojenjakopaikka

Ulkokauteen

Viiden viikon peruskuntojakso hallikauden jälkeen jakaantui siten, että
1. kerran viikossa juoksin anaerobista pohjaa kohentavia intervalleja,
2. aerobisen alueen intervalliharjoituksia kertyi kuusi, joista kolme palauttavia,
3. nopeus- tai nopeuskestävyysharjoituksia suunnilleen 400 metrin aloitusvauhdilla kertyi viisi ja
4. kuntosaliharjoittelua tuli tehtyä vain kahdesti, mutta penkkipunnerrusta ja leuanvetoa sekä lankkuja tein sentään useimpien harjoituskertojen yhteydessä

Hieman improvisoidun tuntuinen jakso oli erityisesti voimanhankinnan osalta, koska jaloille en uskaltanut tehdä liikkeitä

Sää suosii nyt ainakin pari päivää ulkoharjoittelua; kerran viikossa sekä alaktinen harjoitus että maitohappokylvyt ylämäessä muodostavat harjoittelun rungon; myös kuntosalikäynti tai sitä vastaava kotitreeni toivon mukaan kerran viikossa vahvistaakseni erityisesti keskivartaloa ja lantion seutua; palauttavia aerobisia vetoja sisältävä harjoitus voinnin mukaan; myös venyttelyjä ja retkutteluja olen laiminlyönyt talven aikana. Jos kylmät palaavat, ainakin alaktiset harjoitukset on tehtävä sisällä

Lisäys 9.5.2017: Eipä mennyt viikko eronnut peruskuntojaksosta, koska yhtään varsinaista laktaattivetoa en tehnyt
Oulunkylän kenttä

Krempat

”Jos ei ole mitään urheilua haittaavaa vaivaa, et ole 70”, ikiurheilijoiden keskuudessa kiertävän kokemusperäisen viisauden mukaan. Kestokrempat, jotka uusiutuvat tavan takaa, ovat minulla

    a) takareisiongelmat, pahimmillaan revähdykset

    b) iskias-sukuiset ongelmat

    c) alaselän ongelmat

    d) lähentäjälihasten ongelmat,

    e) penikkatauti ja

    f) akillesjänne- ja pohjeongelmat

joista neljä ensimmäistä ja vastaavasti kaksi viimeistä lienevät sukua toisilleen

Koreassa ongelma tuli iskiaksesta kahtena viime päivänä. Lämmittelytilassa jouduin jarruttelemaan jatkuvasti. Lopulta lauantaina viestin alkulämmittelyssä jo hitaassakin vauhdissa päkiäjuoksu aiheutti polttavan kivun oikean lonkan yläosassa ja kaikkein kovimmin jarruttaessa. Siksi otin parasetamolia, että kykenin juoksemaan

Mutta toisinaan viime kesänä ja sen jälkeen iskias on ilmaantunut varsin harmittomissa tilanteissa: sienessä mättäikössä kävellessä, kumartuessa ottaakseni kassista jotakin, taaksepäisessä kuperkeikassa yrittäessäni ulottaa jalkateriä maahan, tehdessäni jonkun alkulämmittelypyörityksen liian aikaisessa vaiheessa, mutta yleisimmin se ilmaantuu, kun istun kirjoittamassa tietokoneen ääressä ja nousen

Kuluneen viikon ongelma oli jälleen oikea takareisi: lähdin noin 5/6 –vauhtia lentävälle sataselle Liikuntamyllyssä, mutta kaarteen alussa juoksu oli keskeytettävä; edellinen hälytys oli pääsiäislauantaina ja sitä edellinen tammikuussa

Penikkatauti on sen sijaan hallikautena pysynyt loitolla, kun olen välttänyt konkissa ja hypyissä päkiälle laskeutumista. Olen siis yrittänyt aina konkata mahdollisimman pitkälle, jolloin tulen alas hieman kantapää edellä. Jalkojen voimatasot säilyisivät kyllä paremmin, jos en yrittäisi maksimaalista pituutta vaan mahdollisimman korkealle

Avoimet Baltian mestaruuskilpailut 2017

Viime kesänä olin Baltian mestaruuskilpailuissa Vilnassa ainoana suomalaisena, mutta Suomen lippu oli salossa! Miksi et tuonut muita mukanasi, kysyttiin

Ensi elokuun 12.-13. päivinä kilpailut ovat Pärnussa. Ilmoittautuminen päättyy vasta 10.8.2017. Suosittelen osallistumista

9.5.17: Kutsu EMAn sivulla

Kannattaako herkistely?

Daegun tulokseni olivat samaa tasoa kuin SM-halleissa viisi viikkoa aikaisemmin tai syksyllä Jyväskylässä 8.10.2015. Daeguun ja SM-halleihin herkistelin kunnolla, Jyväskylään vain osaksi.

Miksi tulostaso ei parantunut syksystä? Vai eikö tällä iällä kannata enää herkistellä?

Tuloskunnon paikallaan pysyminen johtuu pikemminkin siitä, että harjoituksissa kykenin kovavauhtiseen juoksuun todella harvoin. Se taas johtuu siitä, että harjoituskauden aikana en ollut ottanut riittävän monia herkistely- ja lepopäiviä ennen aiottua kovavauhtista harjoitusta.

Siis, johtopäätökseni on, että tarvitsen lisää herkistelyä ennen kovavauhtisia harjoituksia ja kilpailuja - ja helppoja harjoituksia niiden jälkeen

Daegun kilpailuviikko vaatii akkujen latausta. Nyt on jälleen peruskuntokauden luonteinen jakso vappuun asti, mutta nopeusominaisuuksista pyrin pitämään kiinni koko ajan, vaikka juoksen tänä aikana pääasiassa aerobisen ja anaerobisen energiajärjestelmien rajamailla

Daegun matka

Korean Daegu isännöi Maailman ikiurheiluliiton hallimestaruuskilpailuja WMACi2017. Selvisin joka matkalla loppukilpailuun: 60 m 9,18 seitsemäs; 200 m:llä viides, 30.33 alkuerässä; 400 metrillä neljäs 1.09,80. Australian Peter Crombie voitti M70 sarjan kaikki matkat kuten Perthissäkin

Tässä 60 metrin loppukilpailu, aikamoista köntystelyä osaltani:

https://www.youtube.com/watch?v=aRr5qOcMtPo

Kaksi vuotta sitten Puolan Torúnissa ohjelmani oli sama, mutta paremmin ajoin. Silloisista parhaista ajoista taannuin 60 metrillä 0,28 sekuntia, 200 metrillä 0,86 sekuntia ja 400 metrillä 1,50 sekuntia

Sarjan M70 4x200 metrin viestin voitimme kukistaessamme USA:n: muut joukkueessa juosseet Vesa Mäki, Markku Juopperi ja Eero Väyrynen 

Daegun sisähalli oli jälleen areenana loistava. Ainoa puute, kuten Torúnissakin, oli verryttelytilojen ahtaus ja läpikulku poikki ratojen erityisesti viimeisenä viestipäivänä, johon oli mahdutettu vielä 1500 metriä. Viikolla oli hallissa usein hiljaista, koska poisjääntien vuoksi semifinaaleja peruttiin. Isäntien kyvylle laatia tiivis ohjelma ei siten voi antaa täysiä pisteitä, vaikka esimerkiksi kuljetusjärjestelyt olivat loistavat

Turismiakin tuli harjoitettua kiertokäynnein Daegun lähistöllä ja Soulissa: sympaattista kansaa; pitkä historia; kirjoitusmerkit foneettisia

Mestaruuskilpailujen ohjelman lyhentäminen

Ken Stone on julkaissut sivustollaan ranskalaissprintterin ehdotuksia maailmanmestaruuskilpailujen selkeyttämiseksi. Osa hänen ehdotuksistaan olisi tarpeettomia, jos Maailman ikiurheiluliitto WMA ja Euroopan EMA pudottaisivat kokonaan semifinaalivaiheen pois: vain alkuerät ja loppukilpailu riittäisivät.

Alkuerät olisi järjestetty parhaan ilmoitetun tilastoajan (seed time) perusteella siten, että pikajuoksuissa parhaimmat kahdeksan olisivat samassa erässä, seuraavat kahdeksan omassa erässään, jne

Loppukilpailuun pääsisi kahdeksan parasta alkuerien perusteella. Siksi kaikki joutuisivat juoksemaan täysillä omassa alkuerässään, parhaimmat saadakseen hyvän radan loppukilpailuun ja estääkseen huonomman tilastoajan omaavaa pääsemästä loppukilpailuun.

Kaikille osanottajille olisi siis taattu vähintään yksi juoksu vertaistensa kanssa: ei enää epätasaisia alkueriä

Näin esimerkiksi Lyonin MM-kisat olisivat lyhentyneet kolmella päivällä, jonka osa osallistujista olisi luonnollisesti käyttänyt matkailuun Ranskassa MM-kisojen jälkeen

Ken Stone kirjoitti jo aikaisemmin IAAF:n ja WMA:n neuvotteluista, joissa WMA:n mestaruuskisojen lyhentäminen oli ollut yksi kysymyksistä