Kilpailujen makuun

Kuopion ilta oli eilen lämmin, 18 astetta, ja Kuopion Reippaalla kuukausikilpailut. 100 metrin juoksuni ei ollut läheskään rentoa, vaan yritin liikaa ja kangistuin selvästi viimeisellä 30 metrillä. Harjoitusluonteisten kilpailujen juoksuihinkin pitäisi keskittyä samalla tavoin kuin mestaruuskilpailuissa!
Kun 400 metriä oli 10 minuutin jälkeen, kilpailuista tuli intervalliharjoitus. Aloitin kilpaveikkojen mukaan kovaa (kuin hallikilpailuissa olin tottunut) ja siksi viimeiset 120 metriä olivat taaperrosta, oikeastaan jo 180 metrin jälkeen: ehkä kovin maitohappokylpy, jonka olen ottanut ikiurheilijana.
Lisää lämpimiä päiviä ja kovempi vauhtisia vetoja!


PS. Kilpailun jälkeen Trattoria Sorrento oli matkan varrella; onneksi vaimoväki oli tehnyt pöytävarauksen, koska muutoin emme olisi mahtuneet sisään; ruoka oli loistavaa ja edullisesti hinnoiteltu; ei jälkeäkään fine dining-hömpästä!

Ylistysten Toruń

Nikolaus Kopernikuksen syntymäkaupunki Toruń oli ikiurheilijoiden EM-hallien isäntä: uusi loistava sisähalli ja lähes moitteettomat järjestelyt olivat yleisen ihastelun kohteena. Toruń on vanha hansakaupunki ja sen vanha kaupunki kuuluu UNESCOn maailmanperintöihin.

Hotellini oli vanhassa kaupungissa, jossa on useita hyviä ravintoloita, joihin fine dining-hömppä ei ole vielä ulottunut. Herkulliset annokset ovat valtaisia ja hinnat numerollisesti samoja kuin Helsingissä. Ainoa ero on se, hinnat tarkoittavat zlotyja eivätkä euroja; euron ostovoima on Toruńin ravintoloissa siten nelinkertainen Helsinkiin verrattuna. Kun yritin tilata alkoholitonta olutta, tarjoilija nauroi.

Varsovan fine dining ja alkoholiton olut ovat sen sijaan jo saavuttaneet; kannattaa ohittaa ketjuun kuuluvat ravintolat ja astua sisään hieman vaatimattomamman näköiseen paikalliseen.

Toruń on siten oiva yhden yön pysähdyspaikka automatkailijalle.