Yleisurheilijan vuosi vaihtuu alkusyksystä. On aika katsoa tulevaan - menneiden vuosien valossa tietenkin.
Kun vertaan
kautta 2014 - 2015 kauteen 2012 - 2013, harjoitus- ja kilpailukertojen kokonaismäärä on
käytännössä sama; voin siis vain järkevöittää harjoittelua.
Oppi 1°: Vältä
hölmöjä harjoituksia
Kun viime kautta
muistelee, tulihan niitä tehdyksi. Erityisesti mieleen tulee kaksi
junnausluontoiseksi muuttunutta vetoa, joihin en ollut palautunut riittävästi.
Niiden asemasta pitää rohjeta muuttaa päivän harjoitusta ja joko tehdä loppujäähdyttely
tai alkulämmittelyn jälkeen jatkaa vain palauttavilla 2/3-vauhtisilla vedoilla.
Harjoittelun tulee joka kerta olla nautinnollista.
Oppi 2⁰: Vältä säärikivun
kärjistymistä penikkataudiksi
Vuosien varrella penikkataudin oireilu on osaltani ollut käytännössä ympärivuotista. Viime vuonna säärikipu yltyi myös aina, kun olin
juossut pehmeällä alustalla hiekkarannalla tai lumessa, vaikka en läheskään
täyttä vauhtia, ja sen jälkeen joko samalla kerralla tai parin päivän päästä
tein jonkinlaisen hyppelyharjoituksen.
Säärikivussa on
tietysti alustojen ja vauhdin lisäksi osansa myös jalkineilla: lähes 15 vuotta vanhat
lenkkarit tuntuvat vaimentavan iskuja edelleenkin tehokkaammin kuin nurmikolla
juoksua varten viime talvena ostamani ohuempipohjaiset, mutta päkiävahvistetut
tossut.
Oppi 3°:
Selkeämpi ero kovien ja helppojen harjoitusten välillä
Kansainvälisissä
kisoissa ei menesty, ellei harjoituksia kykene tehostamaan. Kovissa
harjoituksissa pitää itsestä saada enemmän irti eli (lisätty 24.9.15) pitää pystyä juoksemaan nopeammin. Sen vuoksi niiden välipäivien
tulee olla helpompia, sisältäen selkeämmin palauttavia harjoituksia ja lepoa.
Oppi 4°: Eriytä
plyometriset harjoitukset omalle harjoituspäivälle
Tein viime
talvena hyppelyharjoituksia kerran viikossa kuten talvella 2012 – 2013. Jos
ne ovat omana harjoituspäivänään, saan niihin todennäköisesti enemmän tehoa.
Tällöin voin myös juoksuharjoituspäivänä koventaa harjoitusta, koska puhtia ei
tarvitse varata hyppelyille.
Oppi 5°: Selkeä
uusi kuntopohjan rakentamisjakso hallikauden jälkeen ennen ulkokautta
Viime kevään hyvä aikomus
saattoi tärveltyä myös siksi, että otin konkkaukset ja loikat mukaan jo kaksi
viikkoa Puolan EM-hallien jälkeen, koska siellä 200 metrin maaliintulossa
tapahtuneen kaatumisen vuoksi en voinut tehdä painoilla voimanhankintaa jaloille.
Kun säärikipu
kärjistyi samaan aikaan penikkataudiksi, en saanut oikeastaan koko kevään ja
kesän aikana aikaiseksi kunnollisen teräviä plyometrisia harjoituksia. Ne on
parempi ottaa mukaan vasta lähempänä kilpailukautta.
Penikkataudin
vuoksi jouduin viime keväänä myös muuntamaan aerobisen ja anaerobisen rajamailla
tapahtuvat kuntopohjaa rakentavat vedot anaerobisiksi mäkiharjoituksiksi
jyrkimmässä mäessä, koska selvästi hitaamman vauhdin vuoksi askel tärskähti sääriin
silloin vähemmän.
Ken elää, hän
näkee, otanko opiksi. Muutoin on mielenkiintoista, että suomeksi puhutaan Uudenvuoden
lupauksista, mutta englanniksi New Year resolutions (päätöksistä). Siis jo
termien eroavuus viittaa siihen, että Suomessa varaudutaan siihen, että
lupaukset jäävät lupauksiksi; anglo-maailmassa päätöksistä aiotaan pitää kiinni…
Ensimmäinen testi on valmistautua syksyn minihallikauteen, HKV:n kansalliset 28.11.2015 ja Tarton Kevekin hallikisat 5.12.2015; niiden jälkeen uusi kuntopohjan rakentamisjakso ennen valmistautumista Tampereen SM-halleihin
