Athletics Weekly on paperimuodossa hyvin sen kolmen ja puolen
punnan arvoinen, jonka se maksaa Englannissa irtonumerona. Käyn sen
nettisivuilla pari kertaa kuukaudessa. Luin eilen Kansanyhteisökisojen 1966
maratonin kultamitalistin Jim Adlerin kirjoituksen brittien pitkänmatkan
juoksijoista 1960-luvulla, Dave Bedford ja Ron Hill kuuluisimmat, ja heidän saavutuksistaan:
kaikki kävivät töissä, Adler itse muurari ja rappari, ja olivat myös
perheenisiä; vain Ian Stewartilla oli valmentaja, muiden valmentaessa itse itseään.
Adler, kahdesti
30 km:n maailmanennätyksen haltija, korostaa perusasioiden tärkeyttä: paljon
maileja harjoittelussa; kilpailujen tuomaa henkistä kovuutta, mukana monet maastojuoksut, ettei aloita liian kovaa; vaatii valtaisaa keskittymistä
juosta 75 kierrosta 73 sekuntiin/kierros; kilpailu alimatkoilla hyödyksi, jne.
Adlerin neuvo nykybriteille on: perusasiat kuntoon ja useita kilpailuja 10000
metrillä; vasta näyttöjen antamisen jälkeen on aika vaatia ulkomaisia ja korkean
paikan leirejä.
Adlerin
kirjoitusta lukiessa tuli ajatus, että hänen keinoillaan ilman
kestävyysjuoksuvalmennusta Suomeen pitäisi ilmestyä joka vuosi aina uusi 2.15 - 2.16 maratoonari, joka kykenee kilpailemaan kansainvälisellä tasolla 10 - 15 vuotta,
menettäen koko uransa aikana vammojen paranteluun vain kolme kuukautta!
Klikkasin
eilen Ilta-Sanomista myös uutisen Ella Räsäsestä: uskomatonta luettavaa loppuun palamisesta – vai polttamisesta - loistavan
hallikauden 2013 jälkeen.
Pari tuntia
myöhemmin käväisin speedendurance.com –sivustolla,
jossa oli linkki 1970-luvun valmentajakuuluisuuden Bill
Bowermanin 400 metrin harjoitusmenetelmiä koskevaan Jimson Leen artikkeliin.
Bowerman tiivistää maailmanluokan juoksijoita tuottaneet harjoittelumallit kolmeen tekijään:
- - Harjoitusohjelma
on joustava, mutta sitä noudatetaan
- - Menestys
on suorassa suhteessa lahjakkuuteen
- - Jos
harjoittelu ei ole nautittavaa, mitään pysyvää menestystä ei ole
saavutettavissa
Jimson Lee analysoi,
että
- Bowerman
toteaa vain itsestään selvyyksiä, muttei esitä mitään syvällistä
- Useimmat
urheilijat parantavat tuloksiaan, olipa harjoitusohjelma mikä tahansa, kunhan harjoittelun
kuormitus on realistinen ja lepo riittävää
- Valmentajan
todellinen tehtävä on olla sotkematta valmennettavansa asioita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti