Näytetään tekstit, joissa on tunniste 200 m. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste 200 m. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 31. elokuuta 2014

Harjoittelutilasto

Kauden 5.9.2013 - 31.8.2014 harjoitukset kilpailuineen jakautuivat eri osa-alueiden kesken seuraavasti, suluissa edellinen vuosi:

- aerobinen: 40 (58)
- lähtöenergia: 33 (36)
- nopeuskestävyys 100 m: 28 (32)
- nopeuskestävyys 200 m: 30 (21)
- 400 metriä palvelevat: 31 (21)
- kuntosali tms: 1 (27)

Yhteensä harjoituspäiviä tuli siten 163 (195) eli suunnilleen joka toinen päivä päivistä, jolloin olin terveiden kirjoissa.

Aerobisten harjoitusten väheneminen johtuu viime talven heikoista hiihtosäistä. Olen näköjään yrittänyt korvata niitä lisäämällä 200:n ja 400:n metrin harjoituspäiviä, mutta Budapestin MM-hallit osoittivat nimenomaan, että harjoitukseni olivat olleet pehmoisia. Erityisesti 400 metrin harjoituksessa on tavattoman vaikeata piiskata itsensä menoon, joka vastaisi kilpailua. Siksi matka kulkee yleensä vasta viiden tai kuuden kilpailun jälkeen.

Kuntosalipäivien vähennystä korvasin pienemmässä mittakaavassa tapahtuneella voimaharjoittelulla pikajuoksupäivinä: konkkausta ja hyppelyjä sekä leuanvetoja ja punnerruksia.

Tulevaan kauteen joudun lähtemään porrasta alempaa kuin vielä keväällä oli tarkoitus; leikkaushaava esti vielä 12.8.14 rintauinnin, mikä oli yllätys, koska luonnollisestikaan pikajuoksussa ei saa tuntea vähäisintäkään kipua. Siksi en uskaltanut aloittaa vatsalihasten vahvistamista vielä elokuunkaan aikana.

Seuraavan parin kuukauden aikana harjoitteluni tullee olemaan aerobispainotteista, mutta yrittäen säilyttää nopeus tekemällä pikajuoksuharjoituksen kerran tai kaksi viikossa, säiden salliessa. Myös koko vartalon lihasvoiman lisäys on tavoitteena, koska toipilasaika pudotti luonnollisesti sekä läskitöntä lihasmassaa (lean body mass) että voimatasoa.

maanantai 3. helmikuuta 2014

Ei asiaa viivalle

"Verryttely, verryttely ja venyttely!", sanoi vastaantullut maallikko, kun Aikuisurheiluliiton - mikä hirveä ja soinnuton nimi! - SM-hallit Tampereella olivat osaltani ohi ennen lähtöviivalle kutsua. Pieni repeämä kinnerlihaksen (hamstring) ja kinnerjänteen kiinnityskohdassa polven sisäpuolella esti täysvauhtisen pikajuoksun.

Osaltani revähdys sattui melko tarkkaan 50 minuutin verryttelyn, dynaamisten venyttelyiden ja avausvetojen jälkeen. Puolen vuoden harjoittelun jälkeen olisi ollut todella nautinnollista juosta niin nopeasti kuin kykenisin. 60 metriä on aina haastava matka, koska lähtö on siinä niin ratkaiseva. 200 metrillä taas kilpaillaan tavattoman harvoin muulloin kuin mestaruuskilpailuissa; siksi tositilanteessa voimat on helppo hukata kaarteeseen, kun niitä tarvittaisiin viimeisellä 40:llä metrillä.

Pirkkahallin nopealla Mondolla juoksivat 60 metrillä loistavia tuloksia Aimo Mikkola (s. 1939) 8,66 sarjassa M75, Jorma Manninen (s. 1942) 8,58 sarjassa M70 ja Vesa Mäki (s. 1946) 8,38 sarjassa M65.

Avauskiihdytyksissä menoni tuntui herkältä, joten ajatukseni rypistää alle Tartossa viime joulukuussa juoksemani ennätyksen tuntui mahdolliselta; kymmenyksen parannus ikiurheilun pikamatkalla on yhtä lujassa kuin avoimessa sarjassa. Myös toissa viikon harjoitusajat osoittivat, että kuntoni oli suunnilleen samoissa kuin viime heinäkuussa.

Nyt on edessä taas puolen vuoden harjoittelu tähtäimenä SM-kisat Jyväskylässä elokuun toisena viikonloppuna. Lauantain revähdys ei estä kaikkea juoksua. Vamma on vanhassa tutussa paikassa, mutta se on tavattoman uusiutumisherkkä.