Vammojen kanssa eläminen - niiden ehkäisy, hoito ja
kuntoutus - on olennainen osa kilpaurheilua; vielä suuremmassa määrin se koskee
ikiurheilua, veteraaniurheilua, kuten sitä ennen kutsuttiin, tai
aikuisurheilua, kuten on nykyinen virallinen linjaus.
Aloittaessani tätä blogia oli aikomukseni kertoa
nimenomaan kokemuksistani erinäisten tavanomaisten vammojen hoitamisessa, vaan
aikomukseksi ne ovat jääneet. Ehkä syy on ollut se, etten ole alan asiantuntija
ja että minulle tuottaa vaikeuksia ymmärtää lääketieteellistä ja fysiologista
tekstiä. Vammojen lisäksi olen joutunut kahdesti vatsa-alueen leikkaukseen,
toukokuussa 2012 ja kuukausi sitten.
Varsinainen toipilasaika on nyt ohi, jona aikana tein
fysioterapeutin suosittelemia liikkeitä ja kävelin. Lihaskunto on kuitenkin
selkeästi heikentynyt. Mieli tekisi liikkua hieman rivakammin kyetäkseni
loppukesän kilpailuihin, SM-kisoihin ensi sijassa. Varoaikaa pikajuoksun
aloittamiseksi on vielä kuukausi, kuntosalin omaisten vatsalihasliikkeiden
harjoittamiseksi pari viikkoa pidempään, jolloin pitäisi aloittaa jo herkistely Jyväskylän SM-kisoihin.
Hitaasti kiiruhtaen on edettävä.
