Kun palauttava muuttui lihaskestävyysharjoitukseksi

Viikko sitten olin optimistinen kilpailukunnon kehittymisen suhteen, mutta totuus paljastuu kilpaillessa. Kenttäurheilijat-58 Aktia-veteraanikilpailujen 200 metrillä sain ajan 31,64 ja kaksi tuntia myöhemmin 400 metrillä 1.17,62 eli kuusi sekuntia hitaammin kuin vuosi sitten. Jaloissa alkoi maitohapot tuntua jo 120 metrin kohdalla samalla tavoin kuten kunnossa ollessani 280 metrin vaiheilla. Eli oli hiljennettävä, vaikka avauskilpailu olikin tarkoitettu harjoitukseksi

200 metriäkään ei sujunut yhtä väljästi kuin pari viikkoa aikaisemmat harjoitukseni, tosin silloin hieronnan jälkeen. Syy oli eilen kyllä siinä että viikko sitten tein palauttavaksi tarkoittamani harjoituksen Pukinmäen kentän nurmikolla, mutta paljasjalkatossuin. Olen juossut niillä sisäradalla usein, mutta nyt oli ensi kerta nurmikolla. Lopputulema oli tietenkin sama kuin olisin juossut paljain jaloin, eli seuraavana päivänä selvästi väsyneet ja kipeät lihakset, erityisesti erityisesti reisien sisä- ja ulkosivut.

Näin sitä voi pilata herkistelyjakson panemalla jalkaan ensimmäiset näkyviin tulevat tossut ja ajattelematta seurausvaikutuksia; rennot vedot nurmella muuttuivatkin lihaskestävyysharjoitukseksi, joka oli liian lähellä kilpailua. Olisi tietysti ollut eri asia jos olisin juossut joka viikko nurmikolla paljasjalkatossuin

Harjoittelua helteessä

Aikainen helleaalto mahdollisti viime viikonloppuna kevään ensimmäisen täysvauhtisen 400 metrin harjoituksen lievään ylämäkeen. Koko viime kesänä en kyennyt vastaavaan, puhumattakaan että olisin kyennyt toistamaan sen radalla. Tänäkin kesänä tilaisuus vastaavaan rataharjoitukseen lienee vasta juhannuksen jälkeen. Toivottavasti varsinainen kesä on yhtä lämmin kuin alkanut "pikkukesä"

Tarkoitus olisi kilpailla Hiekkaharjussa ensi lauantaina, 200 ja 400 metriä. Sen jälkeen ovat ikiurheilijoiden SM-viestit Lappeenrannassa. Käytännössä tässä on edessä vain juoksun terävöittämisharjoituksia kesäkuun puoliväliin saakka, jolloin on taas viisaudenhampaan poisto. Sekin vaatii palautusta kuten kilpailut ja kovat harjoitukset

Kevään harjoittelu on sujunut ilman takaiskuja. Haasteellisinta on tasapainoilu 400 metrin vaatiman erityiskestävyyden ja 100 metrin lähtökiihdytyksen kanssa: täysvauhtinen alaktinen lähtö- ja maksiminopeusharjoitus tuottaa selvästi eniten lihaskipua, joka taas haittaa nopeuskestävyyden harjoittelua; maitohappoharjoituksesta ei palaudu kolmessa päivässä kunnolla lähtöharjoituksia varten. Siksi helleaallon aikana kalenterini täyttyi etupäässä palauttavista verryttely- ja venyttelypäivistä

Olenkin yrittänyt siirtyä harjoittelussa kymmenpäiväajatteluun. Kymmenessä päivässä ehdin harjoittaa kerran kaikkia energiajärjestelmiä, 1. alaktista (maitohapotonta) ja 2. laktista (maitohapollista) anaerobista sekä 3. aerobista ja tehdä yhtenä päivänä 4. voimanhankintaa; palauttavaa verryttelyä, juoksentelua ja venyttelyä välipäivinä halujen mukaan 

Joka jaksossa ei ole välttämätöntä tehdä kaikkia, koska päivän lihaskunto määrittelee kuitenkin sen mitä voi tehdä ja koska edessä olevat kilpailut määräävät sen mitä kannattaa tehdä

Harjoittelun kärsimystä kaipaamassa

Akillesjänneongelman parantelu kesti kolme ja puoli kuukautta. Nopeus ja nopeuskestävyys rapistuivat vielä SM-hallienkin jälkeen. Paino on noussut elokuun EM-kisojen jälkeen neljä kiloa. Ainoastaan vauhdittomassa pituudessa olen pystynyt veteraaniajan parhaimpien harjoitustulosten tasolle

Tehoharjoittelun olemattomuus on toisaalta merkinnyt sitä, että muita harjoituskauden tyypillisiä ongelmia ei ole ollut, koska pääpaino on ollut akillesjänteen ja sen ympäristön lihasten vahvistamisessa

Toisaalta juuri tästä johtuen harjoittelu muuttui liian totiseksi, koska oli vain yksi tavoite: kyetä pikajuoksuun. Siitä puuttuivat omien rajojen koettelemisen kärsimykset, palautumisjaksojen jälkeen uudenlaisten kärsimysten kokeilut sekä harjoittelun ilo suoritustason parantuessa

Edessä on pääsiäiskausi, joka yleensä on merkinnyt lyhyen peruskuntojakson alkua. Niin on tarkoitus tänäkin vuonna, mutta sitä ennen on mahdollista tehdä yksi tehoharjoitus 200 metrin aikaa tavoitellen, kuinka kaukana olen nopeuskestävyydessä viime marraskuun puolivälin tasosta, ennen akillesjänteen kipeytymistä

Peruskuntojakso on aerobisvoittoinen ja voimanhankintaa fasiliteettien mukaisesti, jotta säiden lämmettyä kykenisin lisäämään harjoittelun volyymia ja testaamaan rajojani. Mutta pääasia on olla menettämättä sitä vähäistä räjähtävyyttä, joka vielä tällä iällä M73 on jäljellä

JK 27.3.18 klo 19: Tänään sain harjoitusajat lentävällä 100:lla metrillä ja 200:lla metrillä jotka vastasivat viime maaraskuun alkupäivien tasoa. Lohdullista että nopeuskestävyys paranee harjoitellessa

Ylös-komentokin on, lähettäjät!

Kunto-Pirkat järjesti ikiurheilijoiden eli konkareiden (Suomen Aikuisurheiluliiton) hallimestaruuskilpailut yleisurheilussa Tampereella viime viikonloppuna; tulokset.

M 70 60 metrillä oli tulokseni elämäni ensimmäinen DQ eli hylkäys aavistuslähdön vuoksi; juoksijat pääsivät matkaan vasta neljännellä yrityksellä. Näin jäi tulos 60:ltä metriltä tekemättä tällä hallikaudella

Silminnäkijän mukaan juuri meidän sarjassa ”oli yksi äijä joka nosti takapuoltaan koko ajan hitaasti valmiit-asennossa"; lähettäjä puolestaan lähettää vasta kun kaikki ovat liikkumatta. Käytännössä tämä merkitsi, että kun valmiit-asento venyi yli kahden sekunnin, pienikin rapina vierekkäisten ratojen lähtötelineistä sysäsi jonkun irti telineistä

Tällaisessa tapauksessa lähettäjän ei tulisi laukaista pistooliaan lainkaan vaan komentaa ylös! ja huomauttaa hidastelijaa

M 70 200 metrillä jäin neljänneksi ajalla 31,84. Paremmasta ajasta ei ollut toivoakaan, koska oikea akillesjänne on vaivannut marraskuun loppupuolelta saakka. Jos olen kyennyt juoksemaan yhden telinelähdön, toista lähtöä jalka ei ole enää kestänyt kunnolla. Samoin on ollut 120 – 150 metrin vetojen kanssa. Ja seuraava harjoituskerta kolmen päivän päästä on yleensä typistynyt pelkäksi alkulämmittelyksi ja loppuverryttelyksi; vauhditonta pituutta akillesjänne on sietänyt. Yhden 200 metrin vedon sain juostua joulun puolentoista viikon levon jälkeen. Olisi kai pitänyt malttaa olla juoksematta pidempään

Samalla täytyy jättää haaveet osallistua Madridissa pidettäviin Euroopan hallimestaruuskilpailuihin. Eilen viiden asteen pakkasessa aloitinkin lihasten totuttelun hiihtoon

Ylös-komennon tarpeellisuudesta aikaisemmin:

SM-kisat 2014

Kauan kilpailleiden valiokunta

Suomen Urheiluliitto SUL on nimennyt masters-valiokunnan jäsenet: Reijo Häyrinen (pj.), Vesa Harmaakorpi, Esa Kaihlajärvi, Antti Mero, Sari Murto, Mika Muukka, Jarmo Mäkelä, Ari Pietarinen, Ilkka Väänänen 

Vanhasta valiokunnasta on pudotettu Tapio Lindroos ja Kirsti Siekkinen Harri Aallon ohella ja tilalle Kaihlajärvi, Murto ja Väänänen

Viime joulukuussa SUL tiedotti, että ”(m)asters-valiokunta jatkaa työskentelyä tavoitteena integroida enenevästi masters-toimintaa Suomen Urheiluliiton jäsenseurojen kilpailu- ja muuhun toimintaan”

Valiokunnan nimessä ”masters” ei vieläkään ole löytänyt suomenkielistä vastinetta; pitkään kilpailleet urheilijat ovat yleiskielessä konkareita

Yksinkertaisin ja nopein tapa aloittaa integrointi olisi panna konkareiden kilpailulisenssin hinnaksi heti 10 euroa, joka on nyt kolminkertainen

Parissa vuodessa kilpailujen järjestäjät tulisivat vaatimaan, että kilpailuihin ilmoittautumisten tulee tapahtua kilpailukalenterin kautta. Lisenssittömät voisivat vain jälki-ilmoittautua korkeammin osallistumismaksuin. Näin kaikki tulokset tulisivat virallisina kilpailuina Tilastopaja Oy:n tilastoihin ja kaikkien urheilijoiden syntymäajat rekisteröidyiksi