EM-hallit Bragassa ongelmissa

Tärkein välietappi ensi kesän Tampereen MM-kilpailuihin valmistautumisessa olisivat Portugalin Bragassa järjestettävät EM-hallimestaruuskilpailut. Mikään harjoitusviikko ei voita puolta tusinaa kilpailustarttia 60 - 400 metrillä ja viestissä, kunhan palauttelee seuraavan viikon.

Koronaviruksen omikron-muunnos on nostanut tartunnat pilviin lähes kaikkialla Euroopassa. Euroopan ikiurheilijoiden liitto EMA tiedotti 22.12.2021, että päätös kilpailujen pitämisestä tehdään 14.1.2022. Ilmoittautumisaikaa jatkettiin 13.1.2022 asti. Ilmoittautumismaksut saa takaisin, jos kilpailuja ei pidetä. Järjestäjät eivät suosittele matkojen ja hotellien varaamista ennen lopullista päätöstä.

Harjoittelujaksot sujuvat harvoin ennakkokaavailujen mukaan. Syksyllä innostuin halli5ottelusta lähinnä harjoitellakseni aitajuoksua. Lopputulos oli todellisiin täysvauhtisiin harjoituskertoihin nähden kohtuullinen, 60 metrin aidat 12,78, puoliväliin saakka välit kolmella askeleella.

Ottelun viimeinen laji 1000 m sujui 4.48, mutta syke oli 30 lyöntiä alle sen mitä viimeisessä pitkässä vetoharjoituksessa ulkona lepopäivän jälkeen. Siis, tonnin juoksun aikana olin jo "ylikunnossa" eli en ollut palautunut edeltävistä lajeista. Kokemuksena halliottelu oli kuitenkin niin kiinnostava, että todennäköisesti tulen jatkossa osallistumaan niihin.

Ottelun jälkeen harjoitusten pääpaino oli jälleen nopeuden ja nopeuskestävyyden kehittämisessä. Siinä tarkoituksessa olin joulukuun ensimmäisen viikon Teneriffalla. Viikko on kuitenkin lyhyt jakso, koska menomatkasta palautumisen vuoksi vasta lähtöä edeltävänä päivänä harjoittelu tuntui siltä, että nyt kulkee.

Sama toistui tietysti paluun jälkeen. Kunnollista 400 metriä palvelevaa harjoitusta en ole vielä kyennyt tekemään, en myöskään pika-aitomista. Tosin samanaikaisesti jouduin tekemään yllättävän Kainuun matkan joulumatkan lisäksi.

Eilen oli kello mukana Esport Arenassa, kun juoksin 100 ja 200 metriä. Jälkimmäinen sujui hitaammin kuin ennen Teneriffalle lähtöä, mutta vastaavasti 100 m nopeammin. Teneriffalla en ottanut aikaa, jotta juoksu olisi ollut rennompaa.

Ennen joulua olin kovin epävarma, mihin lajeihin ilmoittautuisin EM-halleissa vai jättäisinkö ne jopa väliin. Nyt olen kuitenkin päätynyt siihen, että jos ne vain järjestetään, parasta on yrittää kilpailla joka matkalla tähtäimen ollessa ensi sijassa Tampereen MM-kilpailuissa.

Taival Tampereelle

Loppukesällä kilpailemisesta ei enää tullut mitään. Tavoittelin hieman 300 metrin aitoja Kajaanissa 16.8, mutta sääennuste oli niin huono etten edes ilmoittautunut. Kuntokin romahti, koska SM-kilpailujen jälkeen oli levättävä

Pitkät aidat olisivat ensi kesän Tampereen MM-kilpailuissa 29.6 - 10.7.2022 mahdollisesti lajinani. Siksi yksi juoksu tänä kesänä olisi ollut tarpeen, jotta olisin saanut jonkinlaista tuntumaa aitajuoksun vaatimaan rytmiin. Taival Tampereelle vaatii taitavampaa treeniä kuin viime vuoden aikana tulin tehneeksi

Viime syksynä harjoittelukausi alkoi lokakuun lopussa. Laskeskelin siitä eri päivien harjoitustyyppiosuudet elokuun 2021 loppuun, kilpailut mukana:

- palauttava aerobinen 10 prosenttia

- kuntoa kohottava aerobinen 23 prosenttia

- anaerobisen kunnon pohjustaminen 21 prosenttia

- alaktinen (maitohapoton) 23 prosenttia

- an100 nopeuskestävyys 7 prosenttia

- an200 nopeuskestävyys 7 prosenttia

- an400 laktaattiharjoitus 4 prosenttia

- voimanhankinta 5 prosenttia

Lisäksi oli voimanhankintaa harjoittelupäivien yhteydessä (31 prosentissa), hyppelyjä ja loikkia (plyometriaa) sekä leuanvetoa, penkkipunnerrusta, vatsa- ja selkälihasliikkeitä. Se vähä, mitä harjoittelin aitoja, oli yleensä alkulämmittelyn lopussa

Harjoituksia oli keskimäärin 3,1 päivänä viikossa. Näyteikkunakävelyn luonteisia kävelyjä en ole kirjannut harjoituksiksi, samoin lumitöitä jos en ole samana päivänä tehnyt jotain muuta

Harjoittelusta kaksi kolmannesta tapahtui siten aerobisen ja anaerobisen rajamailla; täysvauhtiseksi tarkoitetun pikajuoksun osuus oli vajaa viidennes harjoituspäivista. Juuri näiden osalla oli mielestäni suurimmat ongelmat koko kauden ajan; vauhti ei ollut lähellekään kilpailuvauhtista

Taival Tampereelle vaatii siten selvästi lisää nopeutta tulevan harjoituskauden aikana niinä harjoituspäivinä, jolloin on tarkoitus juosta kilpailuvauhtia 

   

Loppukiri 400 metrillä

Ikiurheilijoiden SM-kisat Mikkelissä olivat jälleen kerran järjestelyiltään erinomaiset; tulokset

Osallistumiseni oli vaakalaudalla, kun vielä viimeisenä sunnuntaina ennen kilpailuja ponnistavan jalan takareiteen tuli lievä revähtymä lähtöharjoituksissa Eltsussa noin 30-35 metrin kohdalla, jossa askel on jo täyspitkä. Selvää oli että 100 metriä ja 300 metrin aidat piti jättää väliin, koska myös vapaan jalan etureiden yläosa oli revähtänyt aitomisessa kolme viikkoa aikaisemmin

Varsinaiset täysvauhtiset nopeuskestävyysharjoitukset jäivät siten tekemättä Hiekkaharjun kisojen jälkeen; viimeinen 95 prosenttinen herkistelyveto sentään onnistui

Pystylähtö ja varova kaarrejuoksu tuottivatkin 200 metrillä viime kesän tasoisen ajan 32,13; loppurutistustakaan en tarvinnut koska Jorma Manninen jätti 200 metriä juoksematta

Päätöspäivän 400 metrillä tuli kova kisa Sten Haglundin kanssa. Juoksimme rinnakkaisilla radoilla 2 ja 3. 200 metrin kohdalla johdin kaarretasoituksen verran, mutta loppusuoralle Haglund rynni kolme metriä edellä. Maalissa hävisin 0,04 sekuntia ajalla 1.15,05

Kaikkea en saanut itsestäni irti, vaikka olin aloittanut loppukirin puolimatkassa. Talvella ei ollut mahdollista juosta täysvauhtisia 200 metrin vetoja polvivamman, Liikuntamyllyn sulkemisen ja kilpailujen puutteen takia, minkä havaitsi kyllä kaikissa ratavedoissa kevään ja kesän aikana

Olin kyllä juossut ylä- ja alamäkiä hiekkapoluilla, mutta niissä nopeus ei ollut lähelläkään radalla saavutettavaa. Siksi radalla en saanut aikaiseksi lainkaan täysvauhtista laktaattiharjoitusta koko kesänä

Jorma Manninen oli kellottanut eri sataset. Kun lisään hänen aikoihinsa ensimmäiselle sataselle tavanomaisen käsiajanoton viiveen, tulos on, että viimeinen 200 metriä oli noin 0,6 sekuntia nopeampi kuin ensimmäinen!

Otin siis loppukirin kuin pitkänmatkanjuoksijat ikään. Sen mukainen vauhdinjako tuskin on yleispätevä neuvo 400 metrille ikäluokassani 75-79 vuotiaat

Kun vielä viisi vuotta sitten olin noin 1.08:n kunnossa, ensimmäinen 200 metriä oli hieman yli 32 sekuntia ja jälkimmäinen hieman alle 36

Jälkeenpäin ajatellen SM-kisat olivat kesän kovin harjoitus. Olisiko tuloskunto kohentunut, jos vielä loppukesällä kilpailisin? Tampereen MM-kilpailut ensi kesänä edellyttäisivät kyllä kovia juoksuja vielä tänä kesänä 

 

Kekkosen kunto

Kevät keikkui, mutta harjoittelumotivaatio ei ehkä kuitenkaan ollut aikaisempien vuosien tasolla; kaikkia ennaltaehkäiseviä asioita ei tullut tehtyä järjestelmällisesti

Koleat ja kuumat jaksot vuorottelivat sopivasti siten, että sain lämpimässä tehtyä kaivattuja täysvauhtisia nopeuskestävyysharjoituksia peruskuntoa ylläpitävien aerobisten juoksentelujen lomassa. Viimeisimpien harjoitusaikavertailujen nojalla 200 metriä kulkee tänä kesänä 0,3 sekuntia hitaammin kuin viime vuonna

Lähtö- ja kiihdytysharjoitukset ovat jääneet vähäisiksi, vaikka niillä aloitin jo pääsiäispäivänä. Kävinkin Helsingin Tarmon kilpailuissa Eläintarhassa 5.6, jolloin 100 metriä meni aikaan 15,57. Ensimmäiset 15 metriä oli tavattoman hidas. Viime kesän paras aika taisi olla 15,15

Viime sunnuntaina KU-58 järjesti Aktia-veteraanikansalliset;100 m 15,49 lähdön hieman parantuessa, mutta vauhti hiljeni selvästi 70 metrin jälkeen. 400 m meni hieman alle 1.20 eli pari sekuntia hitaammin kuin viime syksynä Harjulla

Syke nousi tavattoman korkealle loppusuoralla 183-187. Sykemittarien ohjevihkon mukaan (ohjeellinen, harjoittelemattoman) maksimisyke on 220 miinus ikä 

Maksimini 187 (edellinenkin älykello antoi kerran saman) kertoo, että kardiovaskulaarinen kuntoni vastaa 33 vuotiaan harjoittelemattoman kuntoa. En muista, kuinka vanhana Kekkonen mittautti olevansa 40 vuotiaan kunnossa

Saa nähdä, paraneeko 400 metrin aika kesän kuluessa. Nyt en pannut itseäni täysillä likoon, jotta kykenisin harjoittelemaan helleviikolla

Valitettavasti taisin mennä kentälle liian lyhyen palautusajan jälkeen, koska koin lievän revähdyksen oikeassa takareidessä vanhan arven vieressä. Vichyä olin kyllä juonut joka päivä pari litraa; vichyssä on kaikki suolat, myös kaliumi

Pakastehernepussihoitoa ja parin viikon tauko täysvauhtiseen pikajuoksuun. Niillä on ennenkin selvitty

Aurinkoa

Talvi oli lyhyt. Sorapolut kuivuivat juoksukuntoon nopeasti. Juoksurataankin pääsi tutustumaan harvinaisen aikaisin, jos ei muuta niin auringonottomielessä aitakävelyä harjoittaen kävelylenkin lomassa

Nyt on kuitenkin takana jo kaksi alaktista rataharjoitusta: pystylähdöllä kiihdytys 40 metriin. Kolme täysvauhtista vetoa on ollut tarpeeksi. Päälle olen loikkinut ja hypellyt

Tänään katsoin viisaimmaksi kokeilla 300 metrin vauhtia, koska seuraavan kerran päästäneen vasta vapun jälkeisellä viikolla 12-15° päivälämpötiloihin. Hidastahan juoksu oli, melkein 61 sekuntia, mutta täytyy muistaa että tänä talvena jäi 200 metrin harjoitukset tekemättä. Päälle juostu 100 metriä sujui hyvin 6 m/s myötätuuleen

Viime vuodelta ei kalenterista löytynyt 300 metrin harjoitusaikaa keväällä. Vasta 9.5.20 olen tehnyt samanlaisen rataharjoituksen kuin tänään 13° lämmössä, mutta aikoja en ole ottanut

Pari aurinkoista päivää vielä on, mutta sitten säätyyppi vaihtuu sateisemmaksi ja koleammaksi. Sorapolut kutsuvat, kerran viikossa mäkiharjoitus ja pari kertaa viikossa juoksentelua aerobisen ja anaerobisen rajamailla. Samaa mitä aikaisempina vuosinakin 

Mogrenia myötäiseen, Wassbergia vastatuuleen

Viime kesän jälkeen kauhistelin 400 metrin vauhdin hidastumista. Puoli vuosikymmentä sitten pohdin hiihdon merkitystä 400 metrin harjoittelussa.

Viimeisen kolmen viikon aikana olen hiihtänyt noin tunnin lenkkejä. Päähavainto on se, että hiihtovauhtini on hidastunut viimeisen viiden vuoden aikana enemmän kuin 400 metrin nopeuteni. Hiihdän nyt tunnissa noin 20-25 prosenttia lyhyemmän matkan kuin 2016, mutta 400 metrillä hidastumista on alle 10 prosenttia. Taitaa olla yhteinen tekijä joka selittää molemmat - M76. 

Sen voi myös paljastaa, että wassua jaksan yhteen menoon tuskin 30:a metriä. Mutta vastatuuleen sitä on loivassa ylämäessä lipsuvin suksin pakko yrittää, kunnes laktaattia on reisissä niin että on palattava kävelytyyliseen perinteiseen.

Myötätuuleen ja varsinkin loivaan alamäkeen Mogrenilla saan vielä kehitettyä nautittavaa hiihtovauhtia, kunnes siinäkin on palattava kävelyyn. Hiihto on intervallilaji, teroittaa Toni Roponen kirjassaan Kaikki hiihdosta. Maaston vaihteluista johtuen kertyneen laktaatin voi polttaa alamäissä pois.

Esport-Arenassa tuli käytyä helmikuun loppuun asti. Täysvauhtisessa pikajuoksussa paino aleni yllättävän nopeasti, kunnes se taas alkoi nousta, kun jouduin auttamaan lumitöissä ja rupesin hiihtämään. Aineenvaihdunta toimii näissä harjoittelumuodoissa ilmeisesti täysin eri tavalla.

Hallimestaruuskilpailut siirtyivät syksylle. Toivottavasti korona on kurissa kesään mennessä, että kilpailukausi toteutuisi SM-kisoineen Mikkelissä 30.7-1.8.2021. Tänä talvena en ainakaan ole kiertänyt liikaa rataa Liikuntamyllyssä

Esport-Arena tutuksi

Reitti Esport-Arenaan on tullut tutuksi. Käyntejä on jo kuusi, neljä ensimmäistä totuttelua pikajuoksuun ja toissa päivänä ensimmäinen todellinen harjoitus, kun tavanomaisen alkulämmittelyn jälkeen juoksin pystylähdöin 4 x 40 metriä täysillä

Syksyn yllättävää viiden kg:n painonnousua en ole saanut vielä kumottua. Kaksi katosi jouluun mennessä, mutta kolmas ei näytä poistuvan millään

Kilojen pudottamisen vaihtoehto on tietysti saada lisäkilot muutettua voimantuoton lisäykseksi erityisesti lähdön ja kiihdytyksen räväkkyydessä. Ensi viikolla olen jo niin pitkällä että uskallan kokeilla telinelähtöjä, mutta loikka- ja hyppelypaikaksi Esport-Arenasta ei ole, koska juoksuradat ovat suoraan betonilaatoilla

Veteraanien SM-halleista ei ole vielä tietoa, mutta pikajuoksu kiehtoo enemmän kuin hiihto kovassa pakkasessa. Tänään oli kuitenkin aerobisten vetojen vuoro, hieman nopeampaa vauhtia kuin 400 metrin loppusuoralla pikajuoksun askeleella kuitenkin

Esport-Arenalla on jyrkät kurvit, joihin marraskuisen polvivamman vuoksi en uskalla vielä juosta. Itse asiassa noin 80 prosenttinen vauhti suorillakin tuntui polvessa kahdella ensimmäisellä käynnillä. Siksi juoksin suorat ja palauttelin kävellen kurvat

Seuraava vaihe olisi täysvauhtinen nopeuskestävyysharjoitus

Aerobista lihaskestävyyttä

Viisaiden mukaan jos joka vuosi harjoittelee samoin ei kannata odottaa tulostason parannusta. Ikiurheilijoille se luonnollisesti tarkoittaa, että vanhetessa ei kannata odottaa suoritustason heikentymisen pysähtymistä

Tänä talvikautena kaikki on kuitenkin osaltani tapahtunut toisin, olosuhteiden pakosta. Valitettavasti vain syksyn ja alkutalven harjoittelu on luonteeltaan ollut täysin päinvastaista kuin mitä pikajuoksunopeuden ylläpito ja parantaminen vaatisi

Iän karttuessa askel lyhenee ja kontaktiaika maahan pitenee. Syy siihen on nopeiden lihassolujen määrän vähentyminen lihasmassan vähentyessä ja voimien heikentyessä

Ikääntyvän pikajuoksijan pitäisi kyetä siten ylläpitämään aktiivisten nopeiden lihassolujen määrää. Parhaiten se on minulta tähän mennessä onnistunut tekemällä sitä mitä osaan eli olen juossut sekä kevyesti hyppinyt ja loikkinut

Alkusyksyn työrupeama oli etupäässä aerobista lihaskestävyysharjoittelua. Joulun jälkeen olen tehnyt kymmen kertaa lumitöitä, toissapäivänä ja eilen käytännössä viime talvenkin edestä, kun lunta tuli noin 40 cm: siis jälleen korostetusti aerobista lihaskestävyysharjoittelua!

Marraskuussa oli kolmen viikon jakso tavanomaista pikajuoksuun totuttelua ja nopeiden lihasssolujen herättelyä ennen polvivammaa. Samaa palvelivat myös jouluun asti kerran viikossa tekemäni alaktiset ylämäkiharjoitukset: 4-5 kpl lyhyitä 5-10 sekunnin ylämäkivetoja polvia nostaen. Mutta muu harjoittelu oli aerobista, kävelyä tai palauttavaa verryttelyä, tai aerobisen ja anaerobisen rajamailla juostuja kunnonkohotuslenkkejä

Katse on luonnollisesti jo ensi vuoden MM-kisoissa Tampereella. Siksi kokovartalon aerobisen lihaskestävyyden harjoittelu pitäisi kyetä nopeasti hyödyntämään varsinaisessa pikajuoksuharjoittelussa ja sitä edistävässä voimaharjoittelussa

Helsingissä sisäliikuntatilat ovat kiinni tammikuun loppuun saakka. Espoossa olisi Esport-areena ilmeisesti auki. Jos Kehä I:n ajokelit vain sallivat, täytynee käydä siellä totuttelemassa, vaikka tällä hetkellä on epävarmaa, onko koko talvena hallikilpailuja